Järjestötoiminta

Tulosta

SUOMEN KEILAILULIITON TOIMINTASUUNNITELMA
TOIMINTAKAUDELLE 2017–2018

Tulevan kauden toiminnallisia tavoitteita, yleistä

Suomen Keilailuliitto on toimintasääntöjensä perusteella keilailu-urheilun kattojärjestö Suomessa. Tässä ominaisuudessa SKL jatkaa itsenäisenä keskusjärjestönä, keilailu-urheilun erikoisliittona osallistuen kuitenkin jäsenenä Suomen Olympiakomitea ry:n toimintaan. Tavoitteena on kirkastaa keilailun kuvaa olympialiikkeessä ja pitkällä tähtäyksellä viedä keilailu olympiakisoihin mitalilajina.  

SKL osallistuu edelleen aktiivisesti Kansainvälisen Keilailuliiton (World Bowling) järjestötyöhön jäsenmaavelvoitteen mukaisesti. World Bowlingin ponnisteluja keilailun saamiseksi olympialaisiin tuetaan kaikin mahdollisin tavoin. Tällä hetkellä Suomella on suora yhteys kansainväliseen toimintaan, kun Mika Koivuniemi on WB:n urheilijavaliokunnan      puheenjohtaja ja tässä ominaisuudessa hän on myös WB:n hallituksen jäsen. 

SKL toimii jäsenliittojensa yhdyselimenä. Toimintaa kehitetään yhä edelleen niin, että jäsenliitot ottavat yhä enemmän vastuuta toiminnasta omalla alueellaan. Jäsenliittojen välisen alueyhteistyön kehittämistä tutkitaan valtakunnallisten toimintojen parantamiseksi. Jäsenliittojen ja halliyrittäjien yhteistoimintaa edesautetaan Suomalaisen keilailun strategian mukaisesti. Tämä huomioidaan myös tiedottamisessa.

Toimintasääntöjen ajanmukaisuutta seurataan ja tutkitaan mahdollisia tarkistuksia. Keskeinen tavoite on uusien jäsenten hankkiminen. Sitä varten hallinnon kaikki tasot suunnittelevat toimia. Keväällä 2017 lanseerattua ensilisenssijärjestelmää markkinoidaan aktiivisesti. Tarjotaan kentälle jäsenliittojen käyttöön hyviä matalankynnyksen kilpailukonseptimalleja, joiden avulla kynnys kilpailutoiminnan aloittamiseksi saataisiin alemmaksi.

Lasten ja nuorten jäsenhankinnassa tärkeä rooli on nuoriso- ja koulutusvaliokunnalla. 

Harrastajalisenssin tilalle on perustettu ensilisenssi. Sen edullisen hinnan ja siihen kuuluvien etuisuuksien kautta pyritään saamaan runsaasti uusia jäseniä. 

Jäsenliitoille ja niiden seuroille järjestetään seuratoiminnan koulutusta yhteistyössä Suomen Olympiakomitea ry:n kanssa sen asiantuntemusta ja materiaaleja hyväksi käyttäen. Suomen Keilailuliitto kehittää valmentajakoulutustaan huippu-urheilun eturivissä yhdessä Olympiakomitean tarkkuuslajien kanssa. 

Juniorikeilailun lisäämiseksi autetaan niitä jäsenliittoja, joilla junioritoiminta vielä on tehotonta. Nuorten ikäluokkien aktivoimiseksi jatketaan edellisillä kausilla suosittua Junnu Touria. Jatketaan ja tehostetaan yhteistyötä Kuortaneen Urheiluopiston kanssa valmennuksessa ja koulutuksessa sopimuksen mukaan. 

Huippu-urheilun puolella maajoukkuevalmennusjärjestelmää, pelaajien ja valmentajien osaamista kehitetään jatkuvasti yhteistyössä Olympiakomitean kanssa. 

Osallistutaan edelleen Suomen Olympiakomitea ry:n Sinettiseura toimintaan sekä Reilu Peli- ja Hyvä Seura-toimintoihin. 

Yhteistyötä eri medioiden kanssa tehostetaan. Liitolle on keväällä 2017 hankittu oma livelähetys-kalusto, jonka kautta saatavaa ja tallentuvaa kuvamateriaalia tarjotaan eri medioille.

 Järjestöyhteistyö 

Jatketaan ja kehitetään yhteistyötä ja yhteydenpitoa seuraavien yhteisöjen kanssa:
Valtiovalta sekä Opetus- ja Kulttuuriministeriö
Suomen Olympiakomitea ry
Kunnat ja kuntien urheilu- ja liikunta-asioista päättävät henkilöt jäsenliittojen kautta
Yksityiset ja julkiset tiedotusvälineet
Suomen Firmakeilailuliitto ry
Suomen Keilailuvalmentajat ry
Työväen Urheiluliitto ry (TUL)
Kuortaneen Urheiluopisto
muut valtakunnalliset ja paikalliset liikunta- ja urheilujärjestöt

Hallinnosta 

Liittokokouksessa 2016 tehdyn sääntömuutoksen mukaan seuraava liittokokous on lokakuussa 2018. 

Liittovaltuusto kokoontuu kauden aikana sääntömääräisiin kokouksiinsa ennen vuodenvaihdetta ja kilpailukauden lopussa. Syyskokouksessa 2018 valitaan uusi hallitus vuosiksi 2019-2020. 

Entiseen tapaan hallitus kokoontuu käsiteltäväksi tulevien asioiden edellyttämän kokousmäärän mukaisesti. Budjetti on laadittu kuuden kokouksen perusteella. Liittohallituksen toiminta perustuu toimintasääntöjen kohtaan 13. Hallitus on suoraan vastuussa kansainvälisestä kilpailutoiminnasta. Käytännön asioita hoitavat vt. toiminnanjohtaja, sekä nimetyt maajoukkuevalmentajat.

Kansainväliset arvokilpailut kaudella 2017 – 18 ovat:
Seniorien EM-kilpailut, Dublin, Irlanti, 24.6.-2.7.2017
World Games, Wroclaw, Puola, 20.- 24.7.2017
Seniorien MM-kilpailut, München, Saksa, 13.-20.8.2017
Euroopan Mestarien Cup, Wien, Itävalta, 23.-29.10.2017
Qubica AMF World Cup, Hermosillo, Meksiko, 4.-12.11.2017
Nuorten PM-kilpailut, Helsinki, 22.-25.11.2017
Miesten ja naisten MM-kilpailut, Las Vegas, USA, 24.11.-4.12.2017
Juniorien EM-kilpailut, Aalborg, Tanska, 24.3.-2.4.2018
Naisten EM-kilpailut, Odense, Tanska, 6.-17.6.2018
Seniorien EM-kilpailut, Wien, Itävalta, 23.-30.6.2018 

Valiokuntatyöskentely 

Valiokunnat työskentelevät hallituksen alaisena. Kaudella 2016-2017 valiokuntia uudistettiin. Kilpailu- ja sarjavaliokunnat yhdistettiin. Samoin talous- ja työvaliokunta. Kaudella perustettiin myös uusi valiokunta, markkinointi- ja tulevaisuusvaliokunta. Ne hoitavat kukin omaan alaansa kuuluvat tehtävät sekä lähettävät esityksensä hallitukselle. Sekä liittohallituksen että valiokuntien asemaa SKL:n organisaatiossa korostetaan vapaaehtoisen kansalaistoiminnan hengessä.

Valiokunnat ovat toimialueensa asiantuntijaelimiä. Valiokuntien toimenkuvat edellyttävät kiinteää yhteistyötä hallituksen kanssa. Valiokuntien puheenjohtajat ovat vastuuhenkilöitä.

Valiokuntien kokoonpanossa otetaan huomioon jäsenliittojen ja hallituksen tekemät ehdotukset ja lisätään naisten osuutta. Puheenjohtajat valvovat, että kauden toiminta- ja taloussuunnitelmat etenevät suunnitellusti (viimeksi mainittu seikka korostetusti talousvaliokunnan ja vt. toiminnanjohtajan kanssa). Tietoyhteys hallitukseen, toimiston työntekijöihin sekä tarpeen mukaan muihin valiokuntiin on myös oleellista. 

Talous- ja työvaliokunta 

SKL:n tilikausi on kalenterivuosi ja siksi talousvaliokunnan jäsenet valitaan vuoden ensimmäisessä hallituksen kokouksessa.

Valiokunnan tehtäviin kuuluu talousarvion laatiminen ja sen toteutumisen seuranta vuoden aikana yhdessä toiminnanjohtajan kanssa sekä informointi hallitukselle. Valiokunnalle kuuluvat lisäksi henkilökunta-asiat.

Vuoden 2017 talousarvion loppusumma on 979 000 euroa. Rekisteröintimaksut kaudella 2017–2018 ovat 37 euroa jäseneltä ja seuralta 70 ja juniorijäsenmaksu 12 euroa. Ensilisenssin osalta 10 euroa (SKL:n osuus 15 eurosta). Valtion toiminta-avustus vuodelle 2017 on 258.000 euroa. Se on 8.000 euroa suurempi kuin edellisvuotena. Olympiakomitean avustus on, kuten edellisvuonnakin, 20.000 euroa.

Uutistoimituksessa jatketaan Internetin käytön tehostamista ja Keilaaja-lehden rooli kehittyy enemmän taustojen selvittämiseen. Liiton Internet-sivut uusittiin syksyllä 2015. Niiden toimivuutta kehitetään edelleen tulevan kauden aikana.

Keilaaja-lehteä tehdään viisi numeroa. Kolme syksyllä ja kaksi keväällä. Sisältöä kehitetään edelleen koko jäsenistön tarpeita silmällä pitäen. Ilmoitustulot ovat laskeneet, niiden lisäämiseen on paneuduttava tarmokkaasti.

Työvaliokunta suorittaa hallituksen määräämiä erityistehtäviä.

Liiton yhteistyökumppanit tällä hetkellä ovat Kuortaneen Urheiluopisto, Oy Bowling Ab, Oy Teboil Ab, Pearlized Wave Oy, OP Vakuutus Oy, Tarmin Oy ja SOK. 

Nuoriso- ja koulutusvaliokunta 

Valiokunnan keskeiset tehtävät ja tavoitteet

Nuoriso- ja koulutusvaliokunta kohdentaa käytettävissä olevat resurssit olennaisiin asioihin siten, että SKL saa uusia nuoria ja kilpailutoimintaan aktivoituvia harrastajia tarjoamalla heille mahdollisimman hyvän ja mielenkiintoisen kehityspolun keilaajana. Tärkeänä osa-alueena on myös varttuneemman jäsenkunnan koulutus samalla konseptilla. 

Toimintakauden avaintehtävät nuorisopuolella

  • nuorisolle tarkoitettujen ohjattujen junnutuntien levittäminen jäsenliitoille käytäntöön (SKL:llä valmiit konseptit)
  • tulevaisuudenryhmän (11- 15-vuotiaat) toiminnan järjestäminen ja edelleen kehittäminen
  • Junnu Tourin (alle 20-vuotiaiden turnauskiertue) järjestäminen ja edelleen kehittäminen
  • kilpailutoiminnan ja erilaisten aktiviteettien kehittäminen koululaisille
  • yhteistyön jatkaminen ja kehittäminen Koululiikuntaliiton, SAKU:n, OLL:n ja muiden vastaavien tahojen kanssa
  • move kids up & down hankkeen toteuttaminen
  • muut erikseen sovittavat keskeiset tehtävät 

Avaintavoitteet

  • juniorikeilaajien määrän lisääminen
  • juniori- ja aikuiskeilaajien alueellisen valmennusjärjestelmän edelleen kehittäminen
  • paikallisten juniorikerhotoimintojen kehittäminen ja hyvien mallien monistaminen
  • Koululiikuntaliiton, SAKU:n ja OLL:n (luokkienväliset mestaruuskilpailut) sekä Bowling Mover-liikuntaleirikonseptien kehittäminen, markkinointi ja toteutus 

Toimintakauden avaintehtävät koulutuspuolella

  • valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen järjestäminen ja edelleen kehittäminen
  • valmennusjärjestelmän edelleen kehittäminen, ylläpito ja toimeenpano yhdessä muiden tarkkuuslajien kanssa
  • aluevalmennuksen edelleen kehittäminen
  • Kuortaneen Urheiluopiston kanssa yhteistyössä toimiminen
  • valmentajien ja ohjaajien täydennyskoulutuksen kehittäminen 

Avaintavoitteet

  • ohjaajien ja valmentajien määrän lisääminen
  • ohjaajakurssien aktiivinen järjestäminen alueittain
  • valmentajakoulutuksen 1-3 tason systemaattinen järjestäminen yhdessä muiden tarkkuuslajien kanssa  

Avaintehtävät 

Valmentajakoulutus:

Valmentajakoulutuksen tavoitteena on kouluttaa riittävä määrä eri tasojen valmentajia valmennustoiminnan laadukasta toteutusta varten koko maassa.

Tehtävänä on:

  • ylläpitää ja kehittää valmentajakoulutusjärjestelmää,
  • aikatauluttaa valmentajien koulutus siten että se palvelee mahdollisimman hyvin paikallisliittojen tarpeita sekä
  • hankkia tarvittavat resurssit valmentajakoulutuksen toteutusta varten

Valmentajakoulutuksen avaintavoitteet toimintakaudella:

Pro-valmentajan kurssin (III-taso) uudistaminen toteutetaan kaudella 2017–2018 yhdessä muiden tarkkuuslajien kanssa. Perusvalmentajan (I-taso) ja Kilpavalmentajan (II-taso) kurssit on jo uudistettu. Yhteistyön tavoitteena on saada yleisosioihin huippukouluttajat ja yli lajirajojen tapahtuvalla valmentajien vuorovaikutuksilla jakaa tietoa yhteisesti tarkkuuslajien kesken.

Pitemmällä aikavälillä tavoitteena on, että lähes jokaisessa jäsenliitossa on vähintään perusvalmentajatutkinnon (I-tason) suorittanut valmentaja vastuualueenaan peruskurssien järjestäminen ja vetäminen. 

Valmennusjärjestelmä:

Valtakunnallista valmennusjärjestelmää (aluevalmennus) kehitetään edelleen siten, että vastuulliset tekijät ovat motivoituneita hoitamaan tehtäviä ja osallistujille tarjotaan laadukas kehittymispolku keilaajana. Järjestelmä tarjoaa valmennuksellisen peruskoulutuksen myös aikuiskeilaajille. 

Peruskoulutukseen sisällytetään nuorimpia junioreita koskevat erityispiirteet. Tarkoitusta varten kehitetään ja ylläpidetään erillinen materiaali. 

Valmennusjärjestelmä jaetaan kahteen pääosaan, eli ensisijaisesti paikallisliittojen vastuulla olevaan uusien juniorien hankintaan, alkeisopetukseen sekä peruskoulutukseen ja SKL:n vastuulla olevaan kilpakeilaajien kurssitukseen. 

 Tulevaisuudenryhmät:

Tulevaisuuden ryhmän toimintaa edelleen kehitetään siten, että se on ensimmäinen askel kohti huippukeilailua. Lähtökohtana on, että ryhmän jäsenillä on teknisen kehityksen lisäksi tarvittava innostus, asenne ja oma halu kehittyä kohden huippukeilailua.

Nuorten oman kilpailu- ja muun toiminnan kehittäminen:

Nuorille kehitetään nykyistä enemmän omia kilpailutapahtumia.

Vuonna 2013 käynnistynyttä Bowling Mover –liikuntaleirikonseptia kehitetään edelleen tavoitteena juniorikeilaajien vuotuinen suurtapahtuma, johon osallistuu myös muita koululaisia SKL:n jäsenistön lisäksi. Leiri merkitään SKL:n runkokalenteriin. 

Muut tehtävät

Muut valmennus- ja nuorisotoimintaan liittyvät tehtävät delegoidaan toiminnanjohtajan tehtäväksi, joka tuo niitä valiokunnan käsittelyyn aina kun katsoo sen tapauskohtaisesti tarpeelliseksi. 

Kilpailu- ja sarjavaliokunta 

Kilpailuvaliokunta valvoo ja ohjaa kansallista kilpailutoimintaa Suomessa. Valiokunta huolehtii yhdessä Suomen Keilailuliiton toimiston kanssa kilpailutoiminnan edellyttämistä käytännön toimenpiteistä ja kokoaa kilpailukalenteria yhteistyössä toimiston ja kilpailu- ja sarjavaliokunnan kanssa. 

SM-kilpailut 2018:
Seniorit: Kouvola
Veteraanit: Rauma
Nuoret ja juniorit: Seinäjoki/Kuortane
Miehet: Tampere/Kauppi
Naiset: Turku/Kupittaa

Ranking-kiertueen alkukierroksia järjestetään talven aikana kolme (Tali, Tampere ja Raisio) sekä kiertuefinaali, Lahden keilahallissa. Pelaajamäärätavoite on 96. Rankingin kiertuefinaalin kahdeksan parasta miestä saavat paikan SM-finaaliin, mikäli eivät pääse sinne alkukilpailusta.
Lisäksi kilpailuvaliokunta
– antaa lausuntoja ja tulkintoja kilpailusäännöistä sekä tekee tarvittaessa muutos- ja korjausehdotuksia säännöistä hallitukselle
– valmistelee mahdolliset vastalauseet hallituksen käsittelyä varten
– antaa sääntökoulutusta ja kilpailunjohtajankoulutusta jäsenistölle tarpeen mukaan 

Kilpailu- ja sarjavaliokunta toimii kaudella valtakunnallisen sarjatoiminnan edistämiseksi ja kehittämiseksi.

Miesten ja naisten SM-liigafinaalit keilataan samana päivänä samassa keilahallissa. Keilailugaalan järjestämistä kehitetään yhteistyössä Suomen Keilailuliiton sekä nuoriso- ja koulutusvaliokunnan kanssa. 

Valtakunnansarjat

Miesten sarjat

SM-liiga, I-, II-sarjassa joukkueen vahvuus on viisi (5) pelaajaa + yksi (1) vaihtopelaaja yhdessä ottelussa. Kolmos- ja nelossarjassa joukkueen vahvuus on 4 + 1.

Miesten SM-liiga:

Joukkueita on 12. Runkosarjassa pelataan neljä kierrosta, joista kaksi pelataan Baker pelitavalla ja kaksi henkilökohtaisin sarjoin mies-miestä vastaan periaatteella.

Baker pelitavalla pelataan viisi sarjaa jokaisessa ottelussa.

Sarjan voitosta joukkue saa kaksi raskasta pistettä, tasapelistä yhden. Viiden sarjan yhteistuloksen voitosta joukkue saa kymmenen raskasta pistettä, tasapelistä viisi.

Mies-miestä vastaan pelitavassa pelataan viiden pelaajan joukkueella siten, että jokainen joukkueen jäsen pelaa omaa sarjaansa. Joukkueiden pelijärjestyksen mukaisesti samalla järjestysnumerolla pelaavat pelaajat pelaavat toisiaan vastaan. Pelaajavaihto voidaan tehdä täydeltä ruudulta ja tällainen sarja kirjautuu sarjan aloittaneen pelaajan nimiin. Pelaajavaihto myös ennen pelaajan ensimmäistä heittoa on mahdollista ja tällainen sarja kirjautuu vaihtopelaajan nimiin. 

Keskinäisen sarjan voittaja saa kaksi raskasta pistettä, tasapelistä yhden. Viiden pelaajan sarjojen yhteistuloksen voitosta joukkue saa kymmenen raskasta pistettä, tasapelistä viisi. 

Runkosarjan kolme parasta pelaavat mestaruudesta porrasfinaalin paras seitsemästä järjestelmällä. Porrasfinaaleissa pelataan Baker-pelitavalla (ilman bonuksia). Tasatilanteessa pelataan roll off pelaaja kerrallaan, kunnes ratkaisu löytyy. Joukkue voi vaihtaa pelijärjestystä ja pelaajia jokaiseen otteluun. Pelaajavaihdon voi tehdä vain kerran ottelussa täysin sarjoin (yksi ottelu kestää viisi sarjaa).

Sijaluvuille 11. ja 12. sijoittuneet joukkueet pelaavat ykkössarjan lohkojen 1. ja 2. sijoittuneiden kanssa karsinnan Baker pelitavalla.

Karsinnan kaksi parasta joukkuetta pelaavat seuraavalla kaudella SM-liigassa ja neljä heikointa ykkössarjassa.   

Miesten I-sarja:

Joukkueita on 12, jotka pelaavat kahdessa eri lohkossa. Joukkueet on jaettu maantieteellisesti lohkoihin. Runkosarjassa pelataan neljä kierrosta. Jokaisella kierroksella lohkon joukkueet kohtaavat toisensa kaksi kertaa.

Joukkueen vahvuus on viisi keilaajaa + yksi vaihtopelaaja yhdessä ottelussa. Lohkojen voittajat ja toiseksi sijoittuneet joukkueet pelaavat SM-liigan runkosarjan sijalle 11. ja 12. sijoittuneiden joukkueiden kanssa karsinnan SM-liigan Baker pelitavalla. Karsinnan kaksi parasta joukkuetta pelaavat seuraavalla kaudella SM-liigassa ja neljä heikointa ykkössarjassa. 

Miesten II-sarja: (24-joukkuetta neljässä lohkossa)

Joukkueet on jaettu maantieteellisesti lohkoihin. Runkosarjassa pelataan viisi tai kuusi kierrosta. Jokaisella kierroksella lohkon joukkueet kohtaavat toisensa kerran. Joukkueen vahvuus on viisi keilaajaa + yksi vaihtopelaaja yhdessä ottelussa. Lohkovoittajat nousevat ykkössarjaan. Sijoille viisi ja kuusi sijoittuneet putoavat kolmossarjaan. 

Miesten III-sarja:

Joukkueet on jaettu maantieteellisesti lohkoihin. Runkosarjassa pelataan viisi tai kuusi kierrosta. Jokaisella kierroksella lohkon joukkueet kohtaavat toisensa kerran. Joukkueen vahvuus on neljä keilaajaa + yksi vaihtopelaaja yhdessä ottelussa. 

Lohkovoittajat nousevat kakkossarjaan. Jos lohkossa on kuusi tai vähemmän joukkueita, kaksi huonointa putoaa nelossarjaan. Jos joukkueita on seitsemän tai kahdeksan, niin kolme huonointa putoaa nelossarjaan. 

Miesten IV-sarja:

Joukkueet on jaettu maantieteellisesti lohkoihin. Runkosarjassa pelataan viisi tai kuusi kierrosta. Jokaisella kierroksella lohkon joukkueet kohtaavat toisensa kerran. Poikkeuksena nelijoukkueiset lohkot, joissa joukkueet kohtaavat toisensa kierroksella kahdesti. Joukkueen vahvuus on neljä keilaajaa + yksi vaihtopelaaja yhdessä ottelussa.  Lohkovoittajat nousevat kolmossarjaan. 

Naisten sarjat

SM-liigassa ja I-sarjassa joukkueen vahvuus on neljä (4) pelaajaa + yksi (1) vaihtopelaaja yhdessä ottelussa. Kakkossarjassa joukkueen vahvuus on 3 + 1.Naisten SM-liiga:

Joukkueita on 8. Runkosarjassa pelataan kahdeksan kierrosta, joista neljä pelataan Baker pelitavalla ja neljä henkilökohtaisin sarjoin ”mies-miestä vastaan” periaatteella.

Baker pelitavalla pelataan neljä sarjaa jokaisessa ottelussa.

Sarjan voitosta joukkue saa kaksi raskasta pistettä, tasapelistä yhden. Neljän sarjan yhteistuloksen voitosta joukkue saa kahdeksan raskasta pistettä, tasapelistä neljä.

”Mies-miestä vastaan” pelitavassa pelataan neljän pelaajan joukkueella siten, että jokainen joukkueen jäsen pelaa omaa sarjaansa. Joukkueiden pelijärjestyksen mukaisesti samalla järjestysnumerolla pelaavat pelaajat pelaavat toisiaan vastaan.

Keskinäisen sarjan voittaja saa kaksi raskasta pistettä, tasapelistä yhden. Neljän pelaajan sarjojen yhteistuloksen voitosta joukkue saa kahdeksan raskasta pistettä, tasapelistä neljä.

Runkosarjan ja mitalisarjan sarjasijoitus määräytyy raskaiden pisteiden perusteella. 

Runkosarjan kolme parasta pelaavat mestaruudesta porrasfinaalin paras seitsemästä järjestelmällä. Porrasfinaaleissa pelataan runkosarjan Baker pelitavalla (ilman bonuksia).

Runkosarjan viimeiseksi sijoittunut joukkue putoaa ykkössarjaan. 

Naisten I-sarja:

Runkosarjassa pelataan kuusi kierrosta. Jokaisella kierroksella joukkueet kohtaavat toisensa.  Joukkueen vahvuus neljä keilaajaa + yksi vaihtopelaaja yhdessä ottelussa.

Runkosarjan voittanut joukkue nousee SM-liigaan. Runkosarjan sijaluvuille seitsemän ja kahdeksan sijoittuneet joukkueet putoavat kakkossarjaan.  

Naisten II-sarja:

Joukkueet on jaettu maantieteellisesti lohkoihin. Runkosarjassa pelataan neljä tai viisi kierrosta.  Jokaisella kierroksella joukkueet kohtaavat toisensa kerran. Poikkeuksena nelijoukkueiset lohkot, joissa joukkueet kohtaavat toisensa kierroksella kahdesti. Joukkueen vahvuus on kolme keilaajaa + yksi vaihtopelaaja yhdessä ottelussa. 

Lohkovoittajat pelaavat karsinnan noususta ykkössarjaan. Jokainen joukkue kohtaa toisensa kerran. Karsinnan voittaja ja toiseksi sijoittunut joukkue pelaavat seuraavalla kaudella ykkössarjassa ja muut kakkossarjassa. Karsinta pelataan kolme keilaajaa + yksi vaihtopelaaja. Karsinnan tuloksiin ei oteta runkosarjan pelejä mukaan. 

Seniorit

Joukkueen vahvuus 4 + 1 keilaajaa.

Seniorien Mestaruussarja:

8 joukkuetta pelaavat nelinkertaisen sarjan. Runkosarjan jälkeen kuusi parasta pelaavat mitalisarjan. Sarjassa on kaksi kierrosta ja joukkueilla on pohjapisteinä kaikki runkosarjassa saavutetut pisteet.

Finaalit pelataan viimeisen runkokierroksen päätteeksi. Tasatilanteessa pelataan kahden (9.-10.) joukkueruudun uusintoja, kunnes ratkaisu löytyy. Ensimmäisessä ottelussa eli semifinaalissa kohtaavat mitalisarjan kolmonen ja kakkonen. Sijoituksen ratkaisee yhden sarjan tulos. Ottelun voittaja selviytyy loppuotteluun eli finaaliin ja hävinnyt sijoittuu SM-liigassa kolmanneksi. Finaalissa semifinaalin voittaja kohtaa mitalisarjan voittajan. Pelataan yksi sarja. Jos mitalisarjan voittaja voittaa, joukkue on SM-liigamestari. Mikäli mitalisarjan voittaja häviää, pelataan uusi sarja. Tämän sarjan voittaja on SM-liigamestari. Häviäjä sijoittuu SM-liigassa toiseksi. 

Runkosarjan sijoille 7.-8. sijoittuneet pelaavat ykkössarjan lohkovoittajien kanssa karsinnan. Karsinnassa joukkueet kohtaavat toisensa yhden kerran. Karsinnan kaksi parasta pelaavat seuraavalla kaudella mestaruussarjassa ja sijoille 3.-6. sijoittuneet joukkueet ykkössarjassa.

Seniorien I-sarja:

Joukkueet jaetaan lohkoihin. Joukkueet pelaavat nelinkertaisen sarjan. Lohkovoittajat karsivat mestaruussarjan karsijoiden kanssa. Näistä kolme parasta pelaa mestaruussarjassa. 4-5 joukkueen lohkosta heikoin joukkue putoaa kakkossarjaan, kuuden joukkueen lohkosta kaksi heikointa joukkuetta putoaa kakkossarjaan ja 7-8 joukkueen lohkoista kolme heikointa joukkuetta putoaa kakkossarjaan.

Seniorien II-sarja:

Joukkueet jaetaan lohkoihin. Joukkueet pelaavat 3-4 kierrosta. Lohkovoittajat nousevat ykkössarjaan. 

Kilpailu- ja sarjavaliokunta hoitaa radanhoidon suunnittelun SM-kilpailujen, miesten ja naisten SM-liigojen, seniorien mestaruussarjan ja ranking-kilpailun osalta. 

Tekninen valiokunta 

Valiokunta seuraa keilailun teknistä kehitystä maailmalla. Välineistöä ja tietoa hankitaan tietämyksen saamiseksi. Tarkastusjärjestelmän ja neuvonnan avulla valvotaan, että Suomen keilahallien radat, laitteet ja välineet täyttävät SKL:n säännöt ja määräykset. Tavoitteen saavuttamiseksi valiokunta järjestää tarpeen mukaan alueellisia koulutus- ja informaatiotilaisuuksia. Ratamestaripäiviä pyritään järjestämään vuosittain ja niiden sisältöä kehitetään.

Kullakin tarkastajalla on oma toimialueensa, mutta tarvittaessa heitä voidaan käyttää myös muilla alueilla.

Liittokokouksen hyväksymien toimintasääntöjen mukaan tekninen valiokunta on valittava valvomaan, että keilaradat, keilailulaitteet ja -välineet ovat sääntöjen ja määräysten mukaiset.

SKL:n hallituksen päätös 7.3.2017 muuttaa kilpailusääntöjä ratatarkastusten osalta tulee kuitenkin vaikuttamaan sekä ratatarkastustoimintaan että valiokunnan toimintaan. Ratatarkastustoiminta muuttuu jatkossa uusien kilpailusääntöjen mukaiseksi, jolloin säännöllinen tarkastustoiminta kaikkien hallien osalta päättyy ja on jatkossa rajattu tarkemmin määriteltyihin kilpailuihin ja satunnaisin pistokokein tehtäviin tarkastuksiin joko paikallisliittojen pyynnöstä tai SKL:n määräyksestä.

Hallitus tulee määrittämään tarkemmin ratatarkastuksia koskevat ohjeet ja maksut sekä sanktiot kilpailukausittain. Hallitus myös päättää tarkastusten laajuuden kilpailusäännöissä tulevalle kilpailukaudelle.

Uusien kilpailusäännöstöjen tultua voimaan valiokunta noudattaa uutta kilpailusääntöä. Siihen saakka valiokunta sekä sen alaiset tarkastajat toteuttavat tehtäviään tällä hetkellä olevien teknisten määräysten ja ohjeiden pohjalta.

Yhteisessä kokouksessa keväällä pyritään järjestämään ratatarkastajille koulutustilaisuus, jossa käydään läpi hallituksen uudet säännöt ja ohjeet. Kokouksessa tullaan mitoittamaan tarkastajien tarve ja tarkastusten laajuus eri tarkastusalueilla.

Edelleen tehdään yhteistyötä keilahalliyrittäjien kanssa sekä ollaan yhteydessä eri laitevalmistajiin ja –myyjiin. Heidän kanssaan selvitetään myös, miten jatkokouluttaa sekä ratatarkastajia että keilahallityöntekijöitä ja ratamestareita omien tuotteittensa osalta.

Ratatarkastustoiminnan tasapuolinen kehittäminen ja tarkastajien tietämyksen lisääminen tulevat joka tapauksessa olemaan tulevan kauden tärkeimpiä painotusalueita. Tekninen valiokunta tulee kokoontumaan kaudella kahdesta neljään kertaa sekä pitää tarvittaessa etäkokouksia sekä sähköpostikokouksia. 

Veteraanivaliokunta 

Veteraanivaliokunnan tavoitteena on olla veteraani-iässä olevien keilaajien yhdyssiteenä valtakunnallisella tasolla ja näissä merkeissä tehtävät pyritään keskittämään lähinnä seuraaviin toimintoihin: 

1. Veteraanien valtakunnansarjan kierrokset pelataan 12.10.2017, 9.11.2017, 18.1.2018, 1.2.2018 ja 1.3.2018. Mestaruussarjan finaali pelataan 22.3.2018 myöhemmin määrättävässä keilahallissa. Samana päivänä pelataan myös mahdolliset karsinnat ykkössarjaan  
2. Perinteinen Tammenlehvä-kilpailu ja Pori-turnaus on 16.-22.10.2017                 
3. Veteraanien liittomylly järjestetään 4.– 6.10.2017 Lahden keilahallissa.                 
4. Valtakunnallinen joukkueturnaus Tampereella järjestetään 40. kerran 24.-26.1.2018.                 
5. Pohjois-Suomen veteraanien mestaruuskilpailu järjestetään syyskauden aikana erikseen nimettävässä alueen keilahallissa.                            
6. Veteraanien SM-kilpailu ja finaali järjestetään Rauman keilahallissa. Alkukilpailu keilataan 26.2.-8.4. 2018. Finaalit pelataan 21.-22.4.2018.                 
SM-kisan finaali on samalla myös vuonna 1953 ja sitä aikaisemmin syntyneiden veteraanien PM-kisakarsinta entisellä tavalla. 7. PM-kisa järjestetään erikseen nimettävässä maassa kesäkuussa 2018. PM-kisajoukkueeseen kuuluu 4 naista ja 8 miestä.                      
8. Erilaisia veteraanien joukkuekilpailuja järjestetään eri paikkakunnilla.                 
9. Tiedonkulun parantaminen veteraanivaliokunnan tiedottajan, yhdysmies-verkoston, keilahallien, paikallisliittojen ja keilaaja-lehden toimesta ja välityksellä joka suuntaan.

 Markkinointi- ja tulevaisuusvaliokunta 

Markkinointi- ja tulevaisuusvaliokunnan on tarkoitus pyrkiä parantamaan keilailun nykytilaa Suomessa kehittämällä lajiamme niin olemassa olevien harrastajien kannalta kuin myös uusharrastajahankinnan näkökulmasta. Keilahallien, keilailuliiton ja paikallisliittojen yhteistyötä on parannettava ja rakennettava pitkällä tähtäimellä. Livelähetysten ja median hyödyntäminen luo mahdollisuuksia nostaa keilailun profiilia ja näin tuoda lajiamme uusien harrastajien tietoisuuteen.

Markkinointi ja yhteistyökumppanit 

Toimintoja markkinoinnin saralla ja yhteistyökumppaneiden etsimiseksi on tehostettu vuoden alusta lähtien. Kaudelle 2017-18 lisätään entisestään toimia keilailun näkyvyyden parantamiseksi eri tiedotusvälineissä. Jatketaan ponnistuksia keilailulähetysten pitämiseksi Yleisradion kanavilla. Näin parannetaan myös mahdollisuuksia yhteistyökumppanien löytämiseksi. Yhteistyökumppaneita etsitään aktiivisesti tarjoamalla kokonaisvaltaisia näkyvyyspaketteja (televisioinnit, livelähetykset, maajoukkueiden vaatetus, verkkosivut, Keilaaja-lehti ym.). 

Tiedotus 

Liiton Internet-sivujen kehittämistä jatketaan. Internet-sivuja kehitetään myös muussa toiminnassa, mm. koulutuksessa ja sarja- ja tiedotustoiminnassa, yhä tehokkaammaksi välineeksi. Kaikki ilmoittautumiset on siirretty Internetiin. Näin myös SM-kilpailujen ilmoittautuminen, joten vastaisuudessa SM-kilpailujen järjestäjien ei enää tarvitse hankkia omaa järjestelmää.

Sosiaalisella medialla on tärkeä rooli SKL:n tiedotustoiminnassa. Tiedotusta kehitetään myös jäsenliittojen ja keilahallien suuntaan. Tiedotusta kohdennetaan muun muassa siten, että esim. koulutuksesta ja junioritoiminnasta vastaavat saavat myös suoraan aihealuetta koskevaa tietoa. 

Keilaaja-lehden julkaisemista ja painamista tarkastellaan kokonaisuutena sen kehittämiseksi enemmän tapahtumien taustoja kertovaksi. Tavoitteena on lisätä tarjontaa satunnaisille ja harrastajakeilaajille, joita tavoitellaan liiton rekistereihin. Tehostetaan ja lisätään maakunnallisten kirjoittajien osuutta, jotta sekä lehteen, että Internetiin saadaan enemmän paikallista väriä ja tapahtumia.

Keilaaja-lehti ilmestyy ensi kauden aikana viisi kertaa, joista kolme syksyllä ja kaksi keväällä. Toimitusaikataulut tehdään etukäteen puolen vuoden periodilla.

Liiton toimisto  

SKL:n toimisto työskentelee kauden aikana aikaisempien kausien tavalla.

Vt. toiminnanjohtajana toimii Sami Järvilä, tiedottajana Seija Lankinen, toimistosihteerinä Arja Lehti ja toimistoassistenttina Olli Pakonen.

Toimiston ja valiokuntien sekä jäsenliittojen yhteistyön parantamiseksi järjestetään jälleen Jäsenliittopäivä, johon kutsutaan jäsenliittojen toimihenkilöt, keskeisten valiokuntien puheenjohtajat ja toimiston henkilöstöä.

.