Järjestötoiminta

Tulosta

SUOMEN KEILAILULIITON TOIMINTASUUNNITELMA
TOIMINTAKAUDELLE 2018–2019

Tulevan kauden toiminnallisia tavoitteita, yleistä

Suomen Keilailuliitto on toimintasääntöjensä perusteella keilailu-urheilun kattojärjestö
Suomessa. Tässä ominaisuudessa SKL jatkaa itsenäisenä keskusjärjestönä, keilailu-urheilun erikoisliittona osallistuen kuitenkin jäsenenä Suomen Olympiakomitea ry:n
toimintaan. Tavoitteena on kirkastaa keilailun kuvaa olympialiikkeessä ja pitkällä tähtäyksellä viedä keilailu olympiakisoihin mitalilajina.

SKL osallistuu edelleen aktiivisesti Kansainvälisen Keilailuliiton (World Bowling)
järjestötyöhön jäsenmaavelvoitteen mukaisesti. World Bowlingin ponnisteluja keilailun
saamiseksi olympialaisiin tuetaan kaikin mahdollisin tavoin.

SKL toimii jäsenliittojensa yhdyselimenä. Toimintaa kehitetään yhä edelleen niin, että jäsenliitot ottavat yhä enemmän vastuuta toiminnasta omalla alueellaan. Merkittävintä on jäsenliittojen, halliyrittäjien ja SKL:n kolmikantaisen yhteistyön parantaminen, joka on kirjattu myös SKL:n strategiaan. Yhteistyön parantaminen tullaan huomioimaan myös tiedottamisessa ja yhteisten tapahtumien järjestämisessä.

Toimintasääntöjen ajanmukaisuutta seurataan ja tutkitaan mahdollisia tarkistuksia. Keskeinen tavoite on uusien jäsenten hankkiminen. Sitä varten hallinnon kaikki tasot suunnittelevat toimia. Keväällä 2017 lanseerattua ensilisenssijärjestelmää markkinoidaan aktiivisesti. Tarjotaan kentälle jäsenliittojen käyttöön hyviä matalankynnyksen kilpailukonseptimalleja, joiden avulla kynnys kilpailutoiminnan aloittamiseksi saataisiin alemmaksi.
Lasten ja nuorten jäsenhankinnassa tärkeä rooli on nuoriso- ja koulutusvaliokunnalla.

Harrastajalisenssin tilalle on perustettu ensilisenssi. Sen edullisen hinnan ja siihen kuuluvien etuisuuksien kautta pyritään saamaan runsaasti uusia jäseniä.

Jäsenliitoille ja niiden seuroille järjestetään seuratoiminnan koulutusta yhteistyössä Suomen Olympiakomitea ry:n kanssa sen asiantuntemusta ja materiaaleja hyväksi käyttäen. Suomen Keilailuliitto kehittää valmentajakoulutustaan huippu-urheilun eturivissä yhdessä Olympiakomitean tarkkuuslajien kanssa.

Juniorikeilailun lisäämiseksi autetaan niitä jäsenliittoja, joilla junioritoiminta vielä on tehotonta. Nuorten ikäluokkien aktivoimiseksi jatketaan edellisillä kausilla suosittua Junnu Touria. Jatketaan ja tehostetaan yhteistyötä Kuortaneen Urheiluopiston kanssa valmennuksessa ja koulutuksessa sopimuksen mukaan. Huippu-urheilijoille Tampereelle perustetun harjoituskeskuksen olosuhteita ja oheispuitteita kehitetään yhdessä Olympiakomitean kanssa tehtyjen suunnitelmien perusteella tulevana olympiadiana.

Suomen Keilailuliiton laatimaa strategiaa noudatetaan yhdenvertaisuussuunnitelma huomioiden kaikessa toiminnassa muun muassa VAU:n keilaajien integraation myötä ottaen huomioon myös erityisryhmät sekä naiskeilailun kehittämiseen perustetun työryhmän esitykset.

Huippu-urheilun puolella valmennuskoulutusta, maajoukkuevalmennusjärjestelmää, pelaajien ja valmentajien osaamista kehitetään jatkuvasti yhteistyössä Olympiakomitean kanssa.

Osallistutaan edelleen Suomen Olympiakomitea ry:n Sinettiseura toiminnan tilalle tehtyyn laatuseuratoimintaan.

Yhteistyötä eri medioiden kanssa tehostetaan. Liiton livelähetysten kautta lähetettävää ja tallennettavaa kuvamateriaalia tarjotaan eri medioille.

Järjestöyhteistyö

Jatketaan ja kehitetään yhteistyötä ja yhteydenpitoa seuraavien yhteisöjen kanssa:
Valtiovalta sekä Opetus- ja Kulttuuriministeriö
Suomen Olympiakomitea ry
Kunnat ja kuntien urheilu- ja liikunta-asioista päättävät henkilöt jäsenliittojen kautta
Yksityiset ja julkiset tiedotusvälineet
Suomen Firmakeilailuliitto ry
Suomen Keilailuvalmentajat ry
Työväen Urheiluliitto ry (TUL)
Kuortaneen Urheiluopisto
muut valtakunnalliset ja paikalliset liikunta- ja urheilujärjestöt

Hallinnosta

Liittokokouksessa 2016 tehdyn sääntömuutoksen mukaan seuraava liittokokous on
lokakuussa 2018.

Liittovaltuusto kokoontuu kauden aikana sääntömääräisiin kokouksiinsa ennen vuodenvaihdetta ja kilpailukauden lopussa. Syyskokouksessa 2018 valitaan uusi hallitus vuosiksi 2019-2020.

Entiseen tapaan hallitus kokoontuu käsiteltäväksi tulevien asioiden edellyttämän kokousmäärän mukaisesti. Budjetti on laadittu kuuden kokouksen perusteella. Liittohallituksen
toiminta perustuu toimintasääntöjen kohtaan 13.

Hallitus on suoraan vastuussa kansainvälisestä kilpailutoiminnasta. Käytännön asioita
hoitavat toiminnanjohtaja, sekä nimetyt maajoukkuevalmentajat.
Kansainväliset arvokilpailut kaudella 2018 – 19 ovat:
Nuorten MM-kilpailut, Detroit, Yhdysvallat 24.7.-3.8.2018
Euroopan Mestarien Cup, Langen, Saksa, 22.-29.10.2018
Miesten MM-kilpailut, Hongkong 24.11.- 6.12.2018
Juniorien EM-kilpailut , Riika, Latvia, 13.-22.4.2019
Miesten EM-kilpailut, München, Saksa 5.-16.6.2019

Valiokuntatyöskentely

Valiokunnat ovat toimialueensa asiantuntijaelimiä. Valiokuntien toimenkuvat edellyttävät
kiinteää yhteistyötä hallituksen kanssa. Valiokuntien puheenjohtajat ovat vastuuhenkilöitä.
Valiokuntien kokoonpanossa otetaan huomioon jäsenliittojen ja hallituksen tekemät ehdotukset ja lisätään naisten osuutta. Naisille perustettiin kaudella 2017-18 valiokunta, jonka työskentely naiskeilailun edistämiseksi jatkuu myös kaudella 2018-19. Puheenjohtajat valvovat, että kauden toiminta- ja taloussuunnitelmat etenevät suunnitellusti (viimeksi mainittu seikka korostetusti talousvaliokunnan ja toiminnanjohtajan kanssa). Tietoyhteys hallitukseen, toimiston työntekijöihin sekä tarpeen mukaan muihin valiokuntiin on myös oleellista.

Talous- ja työvaliokunta

SKL:n tilikausi on kalenterivuosi. Valiokunnan tehtäviin kuuluu talousarvion laatiminen ja sen toteutumisen seuranta vuoden aikana yhdessä toiminnanjohtajan kanssa sekä informointi hallitukselle. Valiokunnalle kuuluvat lisäksi henkilökunta-asiat.
Vuoden 2018 talousarvion loppusumma on 978 500 euroa. Rekisteröintimaksut kaudella 2018–2019 ovat 37 euroa jäseneltä ja seuralta 90 ja juniorijäsenmaksu 12 euroa. Ensilisenssin osalta 10 euroa (SKL:n osuus 15 eurosta). Valtion toiminta-avustus vuodelle 2018 on 258.000 euroa. Se on sama kuin edellisvuotena. Olympiakomitean avustus nousi 20 000 eurosta 37 000 euroon.
Uutistoimituksessa jatketaan Internetin käytön tehostamista ja Keilaaja-lehden rooli kehittyy enemmän taustojen selvittämiseen ja eri teemoihin. Keilaaja-lehteä tehdään neljä numeroa. Kaksi syksyllä ja kaksi keväällä. Sisältöä kehitetään edelleen koko jäsenistön tarpeita silmällä pitäen. Ilmoitustulot ovat laskeneet, niiden lisäämiseen on paneuduttava tarmokkaasti.
Talous- ja työvaliokunta suorittaa hallituksen määräämiä erityistehtäviä.
Liiton yhteistyökumppanit tällä hetkellä ovat Kuortaneen Urheiluopisto, Oy Bowling Ab, Pearlized Wave Oy, Veikkaus Oy, OP Vakuutus Oy, SOK, ja Finsoffat Oy.

Nuoriso- ja koulutusvaliokunta

1. Valiokunnan keskeiset tehtävät ja tavoitteet
Nuoriso- ja koulutusvaliokunta kohdentaa käytettävissä olevat resurssit olennaisiin asioihin siten, että SKL saa uusia nuoria ja kilpailutoimintaan aktivoituvia harrastajia tarjoamalla heille mahdollisimman hyvän ja mielenkiintoisen kehityspolun keilaajana. Tärkeänä osa-alueena on myös varttuneemman jäsenkunnan koulutus samalla konseptilla.

Toimintakauden avaintehtävät nuorisopuolella
nuorisolle tarkoitettujen ohjattujen junnutuntien levittäminen jäsenliitoille käytäntöön (SKL:llä valmiit konseptit)
tulevaisuudenryhmän (11- 15-vuotiaat) toiminnan järjestäminen ja edelleen kehittäminen
Junnu Tourin (alle 20-vuotiaiden turnauskiertue) järjestäminen ja edelleen kehittäminen
kilpailutoiminnan ja erilaisten aktiviteettien kehittäminen koululaisille
yhteistyön jatkaminen ja kehittäminen Koululiikuntaliiton KLL, SAKU:n, OLL:n ja muiden vastaavien tahojen kanssa
move kids up & down hankkeen toteuttaminen
muut erikseen sovittavat keskeiset tehtävät

Avaintavoitteet
juniorikeilaajien määrän lisääminen
juniori- ja aikuiskeilaajien alueellisen valmennusjärjestelmän edelleen kehittäminen
paikallisten juniorikerhotoimintojen kehittäminen ja hyvien mallien monistaminen
Koululiikuntaliiton, SAKUN:n ja OLL:n (luokkienväliset mestaruuskilpailut) sekä Bowling Mover-liikuntaleirikonseptien kehittäminen, markkinointi ja toteutus

Toimintakauden avaintehtävät koulutuspuolella
valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen järjestäminen ja edelleen kehittäminen
valmennusjärjestelmän edelleen kehittäminen, ylläpito ja toimeenpano yhdessä muiden tarkkuuslajien kanssa
aluevalmennuksen edelleen kehittäminen
Kuortaneen Urheiluopiston kanssa yhteistyössä toimiminen
valmentajien ja ohjaajien täydennyskoulutuksen kehittäminen

Avaintavoitteet
ohjaajien ja valmentajien määrän lisääminen
ohjaajakurssien aktiivinen järjestäminen alueittain
valmentajakoulutuksen 1-3 tason systemaattinen järjestäminen yhdessä muiden tarkkuuslajien kanssa

2. Avaintehtävät

2.1 Valmentajakoulutus:
Valmentajakoulutuksen tavoitteena on kouluttaa riittävä määrä eri tasojen valmentajia valmennustoiminnan laadukasta toteutusta varten koko maassa.
Tehtävänä on:
ylläpitää ja kehittää valmentajakoulutusjärjestelmää,
aikatauluttaa valmentajien koulutus siten että se palvelee mahdollisimman hyvin paikallisliittojen tarpeita sekä
hankkia tarvittavat resurssit valmentajakoulutuksen toteutusta varten

Valmentajakoulutuksen avaintavoitteet toimintakaudella:
Pro-valmentajan kurssin (III-taso) uudistaminen toteutetaan kaudella 2018–2019 yhdessä muiden tarkkuuslajien kanssa. Perusvalmentajan (I-taso) ja Kilpavalmentajan (II-taso) kurssit on jo uudistettu. Yhteistyön tavoitteena on saada yleisosioihin huippukouluttajat ja yli lajirajojen tapahtuvalla valmentajien vuorovaikutuksilla jakaa tietoa yhteisesti tarkkuuslajien kesken.
Pitemmällä aikavälillä tavoitteena on, että lähes jokaisessa jäsenliitossa on vähintään perusvalmentajatutkinnon (I-tason) suorittanut valmentaja vastuualueenaan peruskurssien järjestäminen ja vetäminen.

2.2 Valmennusjärjestelmä:
Valtakunnallista valmennusjärjestelmää (aluevalmennus) kehitetään edelleen siten, että vastuulliset tekijät ovat motivoituneita hoitamaan tehtäviä ja osallistujille tarjotaan laadukas kehittymispolku keilaajana. Järjestelmä tarjoaa valmennuksellisen peruskoulutuksen myös aikuiskeilaajille.

Peruskoulutukseen sisällytetään nuorimpia junioreita koskevat erityispiirteet. Tarkoitusta varten kehitetään ja ylläpidetään erillinen materiaali.

Valmennusjärjestelmä jaetaan kahteen pääosaan, eli ensisijaisesti paikallisliittojen vastuulla olevaan uusien juniorien hankintaan, alkeisopetukseen sekä peruskoulutukseen ja SKL:n vastuulla olevaan kilpakeilaajien kurssitukseen.

2.3 Tulevaisuudenryhmät:
Tulevaisuuden ryhmän toimintaa edelleen kehitetään siten, että se on ensimmäinen askel kohti huippukeilailua. Lähtökohtana on, että ryhmän jäsenillä on teknisen kehityksen lisäksi tarvittava innostus, asenne ja oma halu kehittyä kohden huippukeilailua.

2.4 Nuorten oman kilpailu- ja muun toiminnan kehittäminen:
Nuorille kehitetään nykyistä enemmän omia kilpailutapahtumia. Järjestetään alueellinen joukkuekilpailupäivä baker-pelitavalla kaikille alle 15-vuotiaille junioreille.

3. Muut tehtävät
Muut valmennus- ja nuorisotoimintaan liittyvät tehtävät delegoidaan toiminnanjohtajan tehtäväksi, joka tuo niitä valiokunnan käsittelyyn aina kun katsoo sen tapauskohtaisesti tarpeelliseksi.

Kilpailu- ja sarjavaliokunta

Kilpailu- ja sarjavaliokunta valvoo ja ohjaa kansallista kilpailutoimintaa Suomessa. Valiokunta huolehtii yhdessä Suomen Keilailuliiton toimiston kanssa kilpailutoiminnan edellyttämistä käytännön toimenpiteistä ja kokoaa kilpailukalenteria yhteistyössä toimiston ja sarjavaliokunnan kanssa.

SM-kilpailut 2019:
Seniorit: Kemi
Veteraanit: Kuopio, Rauhalahti
Nuoret ja juniorit: Somero
Miehet: Turku
Naiset: Lahti

Ranking-kiertuetta tullaan uudistamaan ja se pyritään liittämään osaksi suurempaa kokonaisuutta. Tästä suunnitelmat tullaan julkaisemaan kevään aikana. Rankingissa on edelleen jaossa kahdeksan paikkaa SM-finaaleihin, mikäli eivät pääse sinne alkukilpailusta
Lisäksi kilpailuvaliokunta;
– antaa lausuntoja ja tulkintoja kilpailusäännöistä sekä tekee tarvittaessa muutos- ja korjaus-ehdotuksia säännöistä hallitukselle
– valmistelee mahdolliset vastalauseet hallituksen käsittelyä varten
– antaa sääntökoulutusta ja kilpailunjohtajankoulutusta jäsenistölle tarpeen mukaan

Miesten ja naisten SM-liigafinaalit keilataan samana päivänä samassa keilahallissa. Keilailu-gaalan järjestämistä kehitetään yhteistyössä Suomen keilailuliiton sekä nuoriso- ja koulutus-valiokunnan kanssa.
Pelitapa
Valtakunnansarjan kierroksilla lohkon joukkueet keilaavat yhden sarjan ottelut pelikaaviossa nimettyä vastustajaansa vastaan. Kunkin joukkueen pelaajat keilaavat oman sarjansa. Pelitapa on amerikkalainen.

Miesten sarjat
SM-liiga, I-, II-sarjassa joukkueen vahvuus on viisi (5) pelaajaa + yksi (1) vaihtopelaaja yh-dessä ottelussa. Kolmos- ja nelossarjassa joukkueen vahvuus on 4 + 1.

Miesten SM-liiga:
Joukkueita 12, jotka pelaavat neljän kierroksen runkosarjan 44 ottelua. Runkosarjan kolme parasta pelaavat mestaruudesta porrasfinaalin.
Runkosarjan kaksi heikointa pelaavat liigakarsinnan 1. Divisioonan molempien lohkojen kahden parhaan kanssa.

Miesten I-sarja:
Kaksi kahdeksan joukkueen lohkoa. Lohkot pelaavat neljä yhden päivän kierrosta lohkon sisällä. Molempien lohkonen kaksi parasta etenevät nousukarsintoihin. Lohkojen kaksi huonointa joukkuetta putoavat II-sarjaan.

Miesten II-sarja
Joukkueet jaetaan lohkoihin. Lohkot pelaavat 6 kierrosta. Lohkovoittajat nousevat ykkössar-jaan. Lohkojen kaksi heikointa joukkuetta putoavat kolmossarjaan.

Miesten III-sarja:
Joukkueet jaetaan lohkoihin. Lohkot pelaavat 5- 6 kierrosta. Lohkovoittajat nousevat kakkos-sarjaan. Kuuden tai vähemmän joukkueen lohkoista kaksi heikointa joukkuetta putoaa nelos-sarjaan ja seitsemän-kahdeksan joukkueen lohkoista kolme heikointa joukkuetta putoaa ne-lossarjaan.
Miesten IV-sarja:
Joukkueet jaetaan 4 – 8 joukkueen lohkoihin. Lohkot pelaavat 5 - 6 kierrosta. Lohkovoittajat nousevat kolmossarjaan.

Naisten sarjat
SM-liigassa joukkueen vahvuus on neljä (4) pelaajaa + yksi (1) vaihtopelaaja yhdessä ottelussa. Ykkössarjassa vahvuus on 3 + 1. Liigakarsinnassa 4 +1.

Naisten SM-liiga:
Joukkueita 8. Joukkueet pelaavat runkosarjan kahdeksan kierrosta eli 56 ottelua. Runkosar-jan kolme parasta pelaavat mestaruudesta porrasfinaalin. Runkosarjan kaksi heikointa joukkuetta pelaavat ykkösdivisioonan kahden kierroksen karsintaturnauksen kahden parhaan joukkueen kanssa. Kaksi parasta pelaa liigassa seuraavalla kaudella ja kaksi heikointa ykkösdivisioonassa.

Naisten I-sarja:
Joukkueet jaetaan 4-7 joukkueen lohkoihin maantieteellisesti. Lohkovoittajat pelaavat karsintaturnauksen, jonka kaksi parasta joukkuetta pelaavat liigan kahden heikoimman joukkueen kanssa jatkokarsinnan. Jatkokarsinnan kaksi parasta joukkuetta pelaavat seuraavalla kaudella SM-liigassa.

Seniorit
Joukkueen vahvuus 4 + 1 keilaajaa.

Seniorien Mestaruussarja:
8 joukkuetta pelaavat nelinkertaisen sarjan. Runkosarjan jälkeen kuusi parasta pelaavat mitalisarjan. Sarjassa on kaksi kierrosta ja joukkueilla on pohjapisteinä kaikki runkosarjassa saavutetut pisteet.
Finaalit pelataan viimeisen runkokierroksen päätteeksi. Tasatilanteessa pelataan kahden (9.-10.) joukkueruudun uusintoja, kunnes ratkaisu löytyy. Ensimmäisessä ottelussa eli semifinaalissa kohtaavat mitalisarjan kolmonen ja kakkonen. Sijoituksen ratkaisee yhden sarjan tulos. Ottelun voittaja selviytyy loppuotteluun eli finaaliin ja hävinnyt sijoittuu SM-liigassa kolmanneksi. Finaalissa semifinaalin voittaja kohtaa mitalisarjan voittajan. Pelataan yksi sarja. Jos mitalisarjan voittaja voittaa, joukkue on SM-liigamestari. Mikäli mitalisarjan voittaja häviää, pelataan uusi sarja. Tämän sarjan voittaja on SM-liigamestari. Häviäjä sijoittuu SM-liigassa toiseksi.
Runkosarjan sijoille 7.-8. sijoittuneet pelaavat ykkössarjan lohkovoittajien kanssa karsinnan. Karsinnassa joukkueet kohtaavat toisensa yhden kerran. Karsinnan kaksi parasta pelaavat seuraavalla kaudella mestaruussarjassa ja sijoille 3.-6. sijoittuneet joukkueet ykkössarjassa.

Seniorien I-sarja:
Joukkueet jaetaan lohkoihin. Joukkueet pelaavat nelinkertaisen sarjan. Lohkovoittajat karsivat mestaruussarjan karsijoiden kanssa. Näistä kolme parasta pelaa mestaruussarjassa. 4-5 joukkueen lohkosta heikoin joukkue putoaa kakkossarjaan, kuuden joukkueen lohkosta kaksi heikointa joukkuetta putoaa kakkossarjaan ja 7-8 joukkueen lohkoista kolme heikointa joukkuetta putoaa kakkossarjaan.
Seniorien II-sarja:
Joukkueet jaetaan lohkoihin. Joukkueet pelaavat 3-4 kierrosta. Lohkovoittajat nousevat yk-kössarjaan.

Tekninen valiokunta

Valiokunta seuraa keilailun teknistä kehitystä maailmalla. Välineistöä ja tietoa hankitaan tietämyksen saamiseksi. Tarkastusjärjestelmän ja neuvonnan avulla valvotaan, että Suomen keilahallien radat, laitteet ja välineet täyttävät SKL:n säännöt ja määräykset sääntöjen mukaan. Tavoitteen saavuttamiseksi valiokunta järjestää tarpeen mukaan alueellisia koulutus- ja informaatiotilaisuuksia. Ratamestaripäiviä pyritään järjestämään vuosittain ja niiden sisältöä kehitetään.
Kullakin tarkastajalla on oma toimialueensa, mutta tarvittaessa heitä voidaan käyttää myös muilla alueilla.
Liittokokouksen hyväksymien toimintasääntöjen mukaan tekninen valiokunta on valittava valvomaan, että keilaradat, keilailulaitteet ja -välineet ovat sääntöjen ja määräysten mukaiset.
Edelleen tehdään yhteistyötä keilahalliyrittäjien kanssa sekä ollaan yhteydessä eri laitevalmistajiin ja –myyjiin. Heidän kanssaan selvitetään myös, miten jatkokouluttaa sekä ratatarkastajia että keilahallityöntekijöitä ja ratamestareita omien tuotteittensa osalta.

Veteraanivaliokunta

Veteraanivaliokunnan tavoitteena on olla veteraani-iässä olevien keilaajien yhdyssiteenä valtakunnallisella tasolla ja näissä merkeissä tehtävät pyritään keskittämään lähinnä seuraaviin toimintoihin:

1. Veteraanien valtakunnansarjan kierrokset pelataan 11.10.18, 8.11.18, 13.12.18, 7.2.19 ja 7.3.19. Mestaruussarjan finaali pelataan 28.3.2019 myöhemmin määrättävässä keilahallissa. Samana päivänä pelataan myös mahdolliset karsinnat ykkössarjaan
2. Veteraanien liittomylly järjestetään 3.– 5.10.2018 Lahden keilahallissa.
Veteraaninaisten liittomylly järjestetään syksyllä Helsingissä.
3. Valtakunnallinen joukkueturnaus Tampereella järjestetään 41. kerran 23.-25.1.2019.
4. Pohjois-Suomen veteraanien mestaruuskilpailu järjestetään syyskauden aikana erikseen nimettävässä alueen keilahallissa.
5. Veteraanien SM-kilpailu 2019 ja erillisfinaali järjestetään keväällä Rauhanlahden keilahallissa Kuopiossa.
SM-kisan finaali on samalla myös vuonna 1954 ja sitä aikaisemmin syntyneiden veteraanien PM-kisakarsinta entisellä tavalla.
6. PM-kisa järjestetään erikseen nimettävässä maassa kesäkuussa 2019. PM-kisajoukkueeseen kuuluu 4 naista ja 8 miestä.
7. Erilaisia veteraanien joukkuekilpailuja järjestetään eri paikkakunnilla.
8. Tiedonkulun parantaminen veteraanivaliokunnan tiedottajan, yhdysmiesverkoston, keilahallien, paikallisliittojen ja keilaajalehden toimesta ja välityksellä joka suuntaan.

Markkinointi- ja tulevaisuusvaliokunta

Markkinointi- ja tulevaisuusvaliokunnan on tarkoitus pyrkiä parantamaan keilailun nykytilaa Suomessa kehittämällä lajiamme niin olemassa olevien harrastajien kannalta kuin myös uusharrastajahankinnan näkökulmasta. Keilahallien, keilailuliiton ja paikallisliittojen yhteistyötä on parannettava ja rakennettava pitkällä tähtäimellä. Livelähetysten ja sosiaalisen median hyödyntäminen luo mahdollisuuksia nostaa keilailun profiilia ja näin tuoda lajiamme uusien harrastajien tietoisuuteen.

Markkinointi ja yhteistyökumppanit

Toimintoja markkinoinnin saralla ja yhteistyökumppaneiden etsimiseksi on tehostettu. Uusia yhteistyökumppaneita on löydetty. Kaudelle 2018-19 lisätään entisestään toimia keilailun näkyvyyden parantamiseksi eri tiedotusvälineissä ja sosiaalisessa mediassa eri kampanjoin. Keilailuun tehtiin oma lifestyle-ohjelmasarja C-More-kanavalle ja sarjasta on luvassa toinen tuotantokausi talvelle 2019. Lisäksi jatketaan ponnistuksia keilailulähetysten pitämiseksi Yleisradion kanavilla. Näin parannetaan myös mahdollisuuksia yhteistyökumppanien löytämiseksi. Yhteistyökumppaneita etsitään aktiivisesti tarjoamalla kokonaisvaltaisia näkyvyyspaketteja (televisioinnit, livelähetykset, maajoukkueiden vaatetus, verkkosivut, sosiaalinen media, Keilaaja-lehti ym.).

Tiedotus

Liiton Internet-sivujen kehittämistä jatketaan rakennetta ja sisältöjä paivittämällä. Internet-sivuja kehitetään myös muussa toiminnassa, mm. koulutuksessa ja sarja- ja tiedotustoiminnassa, yhä tehokkaammaksi välineeksi. Kaikki ilmoittautumiset on siirretty Internetiin.
Sosiaalisella medialla on tärkeä rooli SKL:n tiedotustoiminnassa. Tiedotusta kehitetään myös jäsenliittojen ja keilahallien suuntaan.
Keilaaja-lehden julkaisemista ja painamista tarkastellaan kokonaisuutena sen kehittämiseksi enemmän tapahtumien taustoja kertovaksi ja lehteä teemoitetaan. Tavoitteena on lisätä tarjontaa satunnaisille ja harrastajakeilaajille, joita tavoitellaan liiton rekistereihin. Tehostetaan ja lisätään paikallisten kirjoittajien osuutta, jotta sekä lehteen, että Internetiin saadaan enemmän väriä ja tapahtumia.
Keilaaja-lehti ilmestyy ensi kauden aikana neljä kertaa, joista kaksi syksyllä ja kaksi
keväällä. Toimitusaikataulut tehdään etukäteen puolen vuoden periodilla.

Liiton toimisto

Toiminnanjohtajana toimii Sami Järvilä, uudella hallinto- ja kilpailukoordinaattori-nimikkeellä jatkava Olli Pakonen (entinen toimistoassistentti). Liiton nelihenkisestä henkilökunnasta jää eläkkeelle kesällä 2018 toimistosihteeri Arja Lehti. Liiton palveluksesta pois jää myös tiedottaja Seija Lankinen. SKL:n toimistolle rekrytoidaan kaksi uutta työntekijää kevään 2018 aikana, joten tulevalle kaudelle 2018-19 lähdetään melkoisesti uudistetulla kokoonpanolla. Uudet työntekijät tulevat SKL:n työntekijöiksi toimenkuvilla palvelukoordinaattori sekä viestintä- ja markkinointisuunnittelija.

Toimiston ja valiokuntien sekä jäsenliittojen yhteistyön parantamiseksi järjestetään jälleen Jäsenliittopäivä, johon kutsutaan jäsenliittojen toimihenkilöt, keskeisten valiokuntien puheenjohtajat ja toimiston henkilöstöä.