Järjestötoiminta

Tulosta


Yhdenvertaisuussuunnitelma

Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo toiminnassa

Suomen Keilailuliitto - Finlands Bowlingförbund ry:n, tarkoituksena on keilailun valtakunnallisena keskusjärjestönä edistää keilailu-urheilua Suomessa. Liiton toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet. Toiminnassa edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa.

Liikunnan ja urheilun kansalaistoiminta on oletusarvoisesti kaikille avointa –järjestöjen tavoitteena on kasvattaa lajin harrastajakuntaa ja innostaa toiminnasta kiinnostuneita mukaan eri rooleissa: vapaaehtoistoimijoiksi, valmentajiksi, luottamushenkilöiksi, talkooavuksi jne. Vaikka ovi olisi auki, kynnys astua mukaan toimintaan voi olla eri syistä johtuen liian korkea.

Uusi yhdenvertaisuuslaki astui voimaan 1.1.2015. Syrjintä on kielletty kaikessa yksityisessä ja julkisessa toiminnassa. Laki edellyttää yhdenvertaisuussuunnitelmaa viranomaisilta, koulutuksen järjestäjiltä sekä työnantajilta, joilla on vähintään 30 työntekijää. Työnantajan velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta koskee kaikkia järjestöjä. Järjestöt, joissa on vähintään 30 henkilöä, ovat velvollisia tekemään lainedellyttämän suunnitelman yhdenvertaisuuden edistämisestä. Yhdenvertaisuuden edistäminen koskee kaikkia syrjintäperusteita. (Yhdenvertaisuuslaki.) Uusi tasa-arvolaki astui voimaan 1.1.2015. Laissa säädetään sukupuolten tasa-arvon edistämisestä ja sukupuoleen perustuvan syrjinnän kiellosta. Uudistetussa tasa-arvolaissa sukupuoleen perustuvan syrjinnän kiellot laajennettiin koskemaan sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvaa syrjintää. Laki velvoittaa viranomaisia, koulutuksen järjestäjiä ja työnantajia myös ennaltaehkäisemään tätä syrjintää. (Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta)

Uusi liikuntalaki astui voimaan 10.4.2015. Lakiin tuli voimakkaampi vaatimus yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämisestä. Lain mukaan järjestöjen valtionavustuksen määrää harkittaessa otetaan huomioon se, miten järjestö edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Liikunta- ja urheilujärjestöjen yhdenvertaisuussuunnitelma tulee ulottaa sekä työyhteisöön että järjestön toimintaan. (Liikuntalaki)

Järjestöjen luottamus- ja toimihenkilöt ovat avainasemassa siinä, miten yhdenvertaisesti järjestön perustoiminta toteutetaan. Yksittäisten vapaaehtoisten tai työntekijöiden ponnistelut yhdenvertaisuuden edistämiseksi tarvitsevat rinnalleen järjestörakenteita, jotka tukevat yhdenvertaisuutta ja syrjimättömyyttä. Yksittäinen vapaaehtoinen voi tehdä paljon yhdenvertaisuuden edistämiseksi esimerkiksi puuttumalla kiusaamiseen ja syrjintään, mutta tämä ei vielä takaa, että myös muut järjestön toimijat osaavat toimia samoin.

Yhdenvertaisuussuunnittelu tukee hyvää hallintoa sekä henkilöstön ja palveluiden kehittämistä. Yhdenvertaisuussuunnittelulla lisätään organisaation kykyä tunnistaa ja kehittää oman toiminnan yhdenvertaisuutta. Yhdenvertaisuussuunnitelman mukaisella toiminnalla edistetään kaikkien toiminnassa mukana olevien henkilöiden eli palveluiden käyttäjien, työntekijöiden ja työnhakijoiden yhdenvertaisuutta. Yhdenvertaisuussuunnitelmassa kuvataan, miten edistetään yhdenvertaisuutta ja miten puututaan syrjintään. Yhdenvertaisuussuunnittelun tavoitteena on 1) syrjinnän tunnistaminen,
2) toiminnan ja käytäntöjen arviointi ja 3) edistävien toimenpiteiden toteuttaminen ja osallisuuden lisääminen. Suunnitelmassa tarkasteltavia toiminnan osa-alueita ovat työyhteisötasolla johtaminen ja henkilöstöpolitiikka sekä järjestön toiminnan tasolla esimerkiksi saavutettavuus, jäsenten hankinta, viestintä ja koulutus.

Mitä on yhdenvertaisuus?

Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä. Oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa henkilöön liittyvät tekijät, kuten syntyperä tai ihonväri, eivät saisi vaikuttaa ihmisten mahdollisuuksiin päästä koulutukseen, saada työtä ja erilaisia palveluja – perusoikeudet kuuluvat kaikille. Suomen perustuslaissa yhdenvertaisuuden periaate viittaa sekä syrjinnän kieltoon että ihmisten yhdenvertaisuuteen lain
edessä. Yhdenvertaisuuslaki, rikoslaki, tasa-arvolaki ja työlainsäädäntö (mm. työturvallisuuslaki, työsopimuslaki, valtion virkamieslaki ja kunnallisista viranhaltijoista annettu laki) tarkentavat syrjinnän kieltoa eri elämänalueilla (Sisäasianministeriö 2010). Syrjintä on ihmisten eriarvoista kohtelua sillä perusteella, että he kuuluvat tiettyyn ryhmään, esimerkiksi ovat maahanmuuttajia tai kuuluvat seksuaalivähemmistöön. Syrjintää voi olla yksittäinen teko tai se voi olla seurausta epäoikeudenmukaisuutta tuottavista käytännöistä tai säännöistä. Välillisenä syrjintänä pidetään sitä, että näennäisen neutraali kohtelu tai käytäntö johtaa syrjiviin lopputuloksiin (Yhdenvertaisuuslaki).

Samanlainen kohtelu ei aina kuitenkaan takaa yhdenvertaisuuden toteutumista, sillä ihmisten lähtökohdat ja mahdollisuudet ovat erilaiset. Tosiasiallinen yhdenvertaisuuden toteuttaminen edellyttää yhteiskunnassa esiintyvän syrjintään perustuvan eriarvoisuuden aktiivista poistamista. Yhdenvertaisuuden aktiivinen edistäminen voi merkitä poikkeamista samanlaisen kohtelun periaatteesta, jotta heikommassa asemassa olevien ryhmien tosiasiallinen yhdenvertaisuus toteutuisi. Tosiasiallisen yhdenvertaisuuden edistäminen edellyttää myös välilliseen syrjintään puuttumista (Sisäasiainministeriö 2010).

Esteettömyydellä tarkoitetaan rakennetun ympäristön toimivuutta sekä palveluiden ja viestinnän saavutettavuutta kaikkien käyttäjien kannalta. Fyysisen esteettömyyden lisäksi esteettömyys voi olla sosiaalista, taloudellista tai tiedonsaannin esteettömyyttä (Sisäasiainministeriö 2012).
Unesco määrittelee suvaitsevaisuuden seuraavasti: ”Ihmisoikeuksien kunnioittamisen periaatteen mukaisesti suvaitsevaisuuden osoittaminen ei merkitse yhteiskunnallisen epäoikeudenmukaisuuden sietämistä eikä omasta vakaumuksesta luopumista eikä sen heikentämistä. Se merkitsee sitä, että ihminen saa vapaasti pitää kiinni vakaumuksestaan ja hyväksyy sen, että toiset pitävät kiinni omastaan” (Sisäministeriö 2014).
Monimuotoisuudella tarkoitetaan ihmisten moninaisuutta ja moniarvoisuutta. Ihmiset ovat eri-ikäisiä ja edustavat jotain sukupuolta, jokaisella on etninen tai kansallinen alkuperänsä ja kielensä, uskontonsa tai vakaumuksensa, terveydentilansa ja seksuaalinen suuntautumisensa. Monimuotoisuus ilmenee myös eroina näkökulmissa, käsityksissä, osaamisessa, toiminnassa tai tarpeissa ja odotuksissa (Sisäministeriö 2014).
Normatiivisuus esimerkiksi tapahtumanjärjestämisessä tarkoittaa sitä, että kaikkien ajatellaan pystyvän osallistumaan samalla tavalla tapahtumaan. Järjestön toimintaa ohjaa helposti ”normaaliuden periaate” tai valtaväestöolettamus. Kuitenkin järjestöissä toimii toimintakyvyltään, henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan ja taustaltaan erilaisia ihmisiä (Sisäasiainministeriö 2012).

Yhdenvertaisuutta edistävät toimenpiteet Suomen Keilailuliitossa

Yhdenvertaisen keilailu-urheilun ja -liikunnan toteuttamisessa Suomen Keilailuliitto ry tiedostaa ja toteuttaa tässä kuvattuja toimenpiteitä edistääkseen lajin yhdenvertaisuutta.
Yhdenvertaisuussuunnitelmassa tarkastellaan sekä liittoa työyhteisönä että liiton varsinaista toimintaa.

Kilpailu- ja sarjatoiminta

Kilpailu- ja sarjatoiminnan sektorilla kilpailusäännöt ja sarjamääräykset varmistavat, että jokainen joukkue ja yksittäinen pelaaja ovat pelikentällä lähtökohtaisesti samalla viivalla. Kilpailu- ja sarjavaliokunta päättävät mahdollisista poikkeusluvista ja muista toimintaa määrittävistä tekijöistä parhaan arvionsa ja harkintansa mukaan.
Sarjatasosta riippumatta Suomen Keilailuliitto palvelee yhdenvertaisesti kaikkia joukkueita.

Huippu-urheilu

Huippu-urheilun sektorilla, maajoukkuetoiminnassa, akatemiavalmennuksessa ja pelaajapolun eri vaiheissa kilpailullisuus korostuu ja yhdenvertaisuus ilmenee ensisijaisesti sen kautta, että jokaisen urheilijan henkilökohtaiset taidot ovat ratkaisevassa asemassa. Käytännössä urheilijat ovat valinnoissa siis samalla viivalla eikä pelin ulkopuolisilla tekijöillä ole merkitystä. Yhdenvertaisuus ilmenee maajoukkuetoiminnassa myös siten, että sekä naisten ja tyttöjen että miesten ja poikien maajoukkueille tarjotaan riittävät resurssit.

Alueellinen yhdenvertaisuus

Keilailu-urheilua harrastetaan lähes kaikkialla Suomessa sekä pienillä että suurilla paikkakunnilla. Toimenpiteitä tehdään seuratoimijoiden kanssa alueellisen tasa-arvon saavuttamiseksi mm. tekemällä kilpailujärjestelmään houkuttavia kannustimia, jotta myös syrjäseutujen kilpailut saadaan järjestettyä ja jotta syrjäseuduilta tulevilta keilaajilla olisi mahdollisuus osallistua kilpailuun myös lähialueella.
Liiton hallinnossa on mukana henkilöitä eri puolilta Suomea.

Etninen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus

Keilailu-urheilua ja -liikuntaa sen eri muodoissa on mahdollista harrastaa riippumatta etnisestä tai kulttuurisesta taustasta. Vilkas kansainvälinen kilpailutoiminta lisää keilailu-urheilijoiden suvaitsevaisuutta muista maista olevia lajitovereita kohtaan.
Liiton rekrytoinnissa ei etnisellä ja kulttuurisella taustalla ole merkitystä, vaan valinnat tehdään pätevyyden ja tehtävään soveltuvuuden perusteella.

Ikään ja kehitystasoon liittyvä yhdenvertaisuus

Keilailu-urheilun yhdenvertaisuus kilpaurheiluna perustuu tasoitus – ja ikäjärjestelmään, joka takaa sen, että saman taitotason ja ikäsarjan urheilijat kilpailevat keskenään. Rekrytoinnissa huomioidaan kaikenikäiset hakijat yhdenvertaisesti.

Kielellinen yhdenvertaisuus

Liiton virallinen kieli on suomi. Ruotsia käytetään kirjeenvaihdossa sellaisen jäsenen kanssa, joka sitä pyytää. Palvelua on mahdollista saada myös ruotsiksi ja englanniksi.
Rekrytoinnissa on osaltaan kiinnitetty huomiota työnhakijoiden kielitaitoon, äidinkielen lisäksi ainakin englannin hallinta on suositeltavaa nimenomaan kansainvälisen kanssakäymisen käytännön takia.

Koulutuksellinen yhdenvertaisuus

Liiton koulutusjärjestelmä lähtee liikkeelle lasten ja junioreiden ohjaamisesta ja valmentamisesta monipuolista liikuntaa painottaen. Koulutuksissa painotetaan lasten eri kehitysvaiheiden tuntemusta ja eri taitojen kehittämistä oikeaan aikaan lapsen yleiseen kehitykseen nähden. Liiton koulutusjärjestelmä antaa myös tarvittavat tiedot antidoping-asioista sekä sukupuolisen ja seksuaalisen häirinnän havaitsemisesta liikunnassa ja urheilussa.
Koulutuksissa on sekä luento-osioita että lajinomaisia osioita. Koulutuksiin osallistuminen on yhdenvertaisesti avointa julkisesti ilmoitettujen kriteereiden täytyttyä. Koulutusten sisältö on tasalaatuista ja jokainen saman koulutuksen käynyt voi luottaa saaneensa samat tiedot ja eväät taitojen kehittämiseen. Eteneminen koulutuspuussa pidemmälle edellyttää tiettyjen avoimesti ilmoitettujen osioiden suorittamista ilman poikkeuksia.
Työyhteisössä toimihenkilöitä kannustetaan kouluttautumaan ja hankkimaan puuttuvaa osaamista vuosittain.

Mielipiteisiin liittyvä yhdenvertaisuus

Toiminnassa mukana olevien annetaan toimia ja vaikuttaa omista lähtökohdistaan käsin samalla ihmisen yksityisyyttä kunnioittaen. Kenenkään ei tarvitse tuoda esiin omia ominaisuuksiaan, jos henkilö ei itse sitä halua. Syrjintä ei ole mielipidekysymys: kukaan ei voi perustella syrjivää käytöstään omalla vakaumuksellaan tai mielipiteellään. Työntekijöillä on yhdenvertainen vaikutusmahdollisuus yhteisten asioiden valmisteluun ja johtamisessa otetaan huomioon työpaikan henkilöstön moninaisuus, mm. erilaiset perhemuodot, sukupuolten moninaisuus ja toimintakyvyltään erilaiset ihmiset.

Saavutettavuus ja esteettömyys

Liiton toimisto sijaitsee Ruusulankadulla Helsingissä. Sosiaalinen esteettömyys on ilmapiirikysymys. Sosiaalisen esteettömyyden toteutumisesta ovat vastuussa järjestön kaikki toimijat kaikilla järjestön tasoilla. Järjestön jäsenten, vapaaehtoisten ja työntekijöiden asenteet vaikuttavat suuresti siihen, miten sosiaalinen esteettömyys järjestön arjessa toteutuu. Syrjimättömän toiminnan säännöt kumpuavat liiton omista arvoista. Viestinnän esteettömyyteen pyritään mahdollisimman selkeän ja helposti ymmärrettävän kielen käytöllä liiton ulkoisessa ja sisäisessä viestinnässä. Ulkoisen viestinnän osalta käytetään eri kanavia, sekä verkkomedioita että perinteistä mediaa, liiton viestintästrategian mukaisesti. Ulkoisen viestinnän kautta välitetään myönteistä viestiä liiton yhdenvertaisuudesta ja syrjimättömyydestä ja viestinnän kielessä huolehditaan, että ei tuoda esille oletuksia mm. viestin vastaanottajan seksuaalisesta suuntautumisesta, perhetaustasta, etnisyydestä, kansalaisuudesta, toimintakyvystä tai sukupuolesta.

Seksuaalinen yhdenvertaisuus

Seksuaalivähemmistöjä on yhdenvertaisesti mukana lajissamme sekä liiton hallinnossa että muussa toiminnassa, eikä heidän tarvitse pelätä, että heidän seksuaalinen suuntautuminen, sukupuoli-identiteetti tai sukupuolen ilmaisu vaikuttavat kohteluun tai resursointiin.

Sukupolvien välinen yhdenvertaisuus

Keilailu-urheilun aloittaminen myös aikuisiässä on mahdollista ja lajissa pystyy myös saavuttamaan menestystä omassa ikäsarjassaan, vaikka aloittaisikin aikuisena. Lajimme mahdollistaa siis koko perheen yhteisen harrastuksen, johon voivat osallistua ja osallistuvat myös vaarit ja mummot.
Liitossa kannustetaan nuorten ottamista mukaan sekä hallintoon että muuhun toimintaan. Sinettiseurojen kriteereihin kuuluukin se, että seuran hallituksessa tulee olla yksi nuorisojäsen tai yksi nuorten valitsema edustaja.

Sukupuolten välinen yhdenvertaisuus

Liitto järjestää harraste- ja kilpailutoimintaa sekä miehille että naisille mahdollisimman tasapuolisesti.
Liiton hallinnossa on mukana yhdenvertaisesti naisia ja miehiä, ilman sukupuolikiintiöitä. Rekrytoinnissa henkilövalintoja ei tehdä sukupuolen perusteella, vaan pätevyyden ja tehtävään soveltuvuuden mukaisesti.

Taloudellinen yhdenvertaisuus

Keilailu-urheilun aloittaminen ei vaadi suuria taloudellisia panoksia. Tähän on vaikuttanut ratkaisevasti toteutetut sääntömuutokset, jotka ovat madaltaneet kilpailujen aloittamiseen liittyviä kustannuksia lähinnä varusteiden ja kilpailumaksujen osalta. Liitossa tiedostetaan, että lajin harrastuskustannukset eri puolilla Suomea ovat hyvin erilaiset, johtuen lähinnä matkakustannusten eroista. Valmennuksien ja kilpailumatkojen kustannukset ovat suuret varsinkin pohjoisen seuroilla.
Keilailuliiton valmennuksia varten on laadittu valmentajasopimuspohja. Urheilijoiden yhteistyösopimusten rahaliikenne ohjataan kulkemaan Urheilijoiden Tukisäätiön kautta.

Terveyteen ja toimintakykyyn liittyvä yhdenvertaisuus

Terveyteen ja toimintakykyyn liittyvät asiat huomioidaan liiton tapahtumajärjestelyissä, jolloin osallistujia pyydetään ilmoittamaan erityisruokavaliot tai muut yksilölliset tarpeet. Tapahtuman toteuttamispaikan fyysinen ja sosiaalinen esteettömyys on keskeinen osa liiton tapahtumajärjestelyjä.

Uskontoon ja vakaumukseen liittyvä yhdenvertaisuus

Liiton tapahtumajärjestelyissä pyydetään ilmoittamaan ja otetaan huomioon osallistujien yksilölliset tarpeet mm. erityisruokavalion tai muiden elämäntapaan liittyvien eettisten periaatteiden noudattamisen osalta. Liitossa tiedostetaan, että joissakin kulttuureissa toista sukupuolta olevan julkinen koskettaminen voi olla kiellettyä.

Yhdenvertaisuus työyhteisössä

Yhdenvertaisuus huomioidaan kaikissa henkilöstöä koskevissa päätöksissä ja yhdenvertaisuussuunnitelma on tärkeä henkilöstöpoliittinen työkalu. Rekrytoinnissa valinta tehdään perustuen ainoastaan hakijan pätevyyteen ja tehtävään soveltuvuuteen. Rekrytointiprosessi ei syrji ketään, vaan kaikki hakijat ovat
tervetulleita. Haastattelut järjestetään esteettömässä tilassa. Koulutukseen pääsy ja uralla eteneminen ovat yhtä lailla mahdollisia jokaiselle työntekijälle riippumatta heidän taustoistaan tai henkilökohtaisista ominaisuuksistaan.
Perehdyttämisen, koulutukseen pääsyn, tehtävänimitysten ja uralla etenemiseen liittyvät käytännöt ovat läpinäkyviä ja hyvin perusteltuja ja tiedotettuja työyhteisössä. Palkkaus ja työehdot ovat oikeudenmukaisia ja tehtäväjärjestelyt vastaavat henkilöstön osaamista. Tehtäväjärjestelyt käydään säännöllisesti läpi ja töitä on mahdollista suunnitella myös yksilöllisesti. Työhyvinvoinnista huolehditaan yhteistyössä työterveyshuollon kanssa ja työvälineet ja ergonomia ovat ajanmukaiset. Työntekijöillä on vaikutusmahdollisuus yhteisten asioiden valmistelussa ja oman työn suunnittelussa. Hallituksen jäsenvalinnoissa ja muussa toiminnassa tiedostetaan, että jäsenistössä toimii toimintakyvyltään, henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan ja taustaltaan erilaisia ihmisiä. Ei kuitenkaan ole tarpeen tietää, kuinka monta vähemmistöön kuuluvaa henkilöä jäsenistössä on, jotta jäsenistön erilaiset tarpeet voidaan ottaa huomioon. Kenenkään ei myöskään tarvitse tuoda esiin omia ominaisuuksiaan, jos ei itse sitä halua.

Käytetyt lähteet

- Junkala, P. & Lallukka, K. 2012. Yhteiset kentät? Puheita ja tekoja vähemmistöihin
kuuluvien nuorten yhdenvertaisen liikunnan ja urheilun edistämiseksi.
Sisäasiainministeriön julkaisu 1/2012.

- Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1986/19860609. Viitattu 7.10.2015.

- Liikuntalaki. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2
015/20150390

- Sisäasiainministeriö 2010. Yhdenvertaisuussuunnittelun opas. Sisäasianministeriön
julkaisu 10/2010.

- Sisäministeriö 2014. Kuka muu muka?! Opas hyvien suhteiden edistämiseen ja
muukalaisvihan torjumiseen. Good Relations –hanke.

- Valo ry 2015. Yhdenvertainen urheilu -sivusto. http://www.sport.fi/en/arvot-ja-
vastuullisuus/yhdenvertainen-urheilu.

- Suomen tanssiurheiluliitto. http://www.tanssiurheilu.fi/

- Yhdenvertaisuus.fi

- Yhdenvertaisuuslaki. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141325