Järjestötoiminta

Tulosta

Kilpailusäännöt 2017-2018

(säännöt pdf-versio)

(Tarkistettu liittohallituksen kokouksessa 7.11.2017, lisäys pykälään 19.5)

1. Keilailukilpailun järjestäminen 

1.1 Suomen Keilailuliiton, jäsenliiton ja seuran järjestämä tai järjestettäväksi määräämä tai hyväksymä keilailukilpailu on järjestettävä ja johdettava näitä sääntöjä ja määräyksiä noudattaen. 

1.2 Keilailukilpailu voidaan suorittaa vain SKL:n hyväksymillä radoilla ja välineillä ja on sen oltava SKL:n tai sen jäsenliiton hyväksymä. 

1.3 Jos kilpailu on avoin vain jäsenliiton omille jäsenille, se on jäsenliiton sisäinen kilpailu (noudatetaan SKL:n kilpailusääntöjä). 

1.4 Jos kilpailu on avoin kaikille SKL:n jäsenliittojen jäsenille, se on kansallinen (noudatetaan SKL:n kilpailusääntöjä).  

1.5 Jos kilpailuun osallistuu keilaajia kahdesta neljään ETBF:n jäsenmaasta, se on avoin kansallinen. Jos osanottajamaita on useampia, on kilpailu haettava kansainväliseksi ETBF:ltä, ja mikäli kilpailu halutaan avoimeksi myös muiden World Bowlingin alueiden keilaajille, myös WB:lta, SKL:n hallituksen kautta.

Kansainvälisiksi anotuissa kilpailuissa noudatetaan WB:n sääntöjä. Mikäli kilpailukutsussa ei ole erikseen mainittu, kilpailu on avoin kansallinen kilpailu. 

1.6 Kutsukilpailu on kilpailu, jossa osanottajamäärä on rajoitettu, ja se voi olla liiton sisäinen kansallinen tai kansainvälinen kilpailu, riippuen siitä ovatko osanottajat vain omasta jäsenliitosta, useista jäsenliitoista tai toisista WB:n kuuluvista liitoista. Muita kilpailuja saadaan järjestää ko. jäsenliiton hallituksen luvalla. 

1.7 Yksityiset, muihin WB:n liittoihin kuuluvat keilaajat saavat osallistua SKL:n alaisiin kilpailuihin kohdan 1.5 mukaan, mikäli heillä on osoitus jäsenyydestään.           

1.8 SKL:n hallitus voi rankaista keilaajaa, joka osallistuu kilpailuihin, jotka eivät ole hyväksyttyjä, sekä jäsenliittoa, joka laiminlyö alueellaan järjestettävien kilpailujen sääntöjenmukaisuuden valvomisen. 

1.9 Mikäli Suomen Keilailuliittoon kuulumaton yhteisö järjestää keilailukilpailut, johon liiton jäsenten toivotaan osallistuvan, järjestäjän on neuvoteltava SKL:n hallituksen kanssa kilpailun peliohjelmasta, säännöistä ja ajankohdasta kilpailuvaliokunnan välityksellä (poikkeus, kts. 21.2). Ellei tyydyttävään ratkaisuun neuvotteluissa päästä, hallitus voi kieltää liiton jäsenten osallistumisen kyseiseen kilpailuun. 

1.10 Erikoiskilpailuja varten tulee järjestäjien laatia erilliset kilpailusäännöt sekä alku- että loppukilpailuja varten. Sääntöjen tulee perustua näihin sekä muilta osin WB:n kilpailusääntöihin. Säännöissä tulee mainita, onko kilpailu jäsenliiton sisäinen, kansallinen, avoin kansallinen tai kansainvälinen. Asianomaisen jäsenliiton tai tarvittaessa Suomen Keilailuliiton kilpailuvaliokunnan tulee kyseiset säännöt hyväksyä ennen kuin kilpailua voidaan järjestää. 

1.11 Henkilökohtaiset kilpailut ovat aina virallisia kilpailuja, jotka vaikuttavat pelaajien keskiarvoon ja luokitukseen. Keskiarvoon tulee mukaan kaikki Suomessa kilpaillut sarjat, myös uusinnat ja loppukilpailusarjat sekä joukkuekilpailujen (esim. joukkueturnaukset, valtakunnan- ja paikallissarjat) yhteydessä keilatut henkilökohtaiset sarjat poikkeuksena näissä säännöissä kohdassa 19.2 mainittu poikkeuksellisten tulosten mitätöinti sekä 1.12 kohdassa mainitut epäviralliset kilpailut (ns. ”lappukisat”). 

1.12 Jäsenliiton hyväksymänä voidaan järjestää myös epävirallisia kilpailuja (ns. ”lappukisoja”), joiden tulokset eivät vaikuta keskiarvoon ja luokitukseen ja joihin voivat osallistua myös ei-rekisteröidyt pelaajat, kunhan kilpailut täyttävät seuraavat ehdot:

  • Kilpailun ensimmäinen palkinto saa olla maksimissaan 300 euron arvoinen
  • Kilpailun kokonaispalkintosumma saa olla maksimissaan 1000 euroa
  • Kilpailuissa noudatetaan muilta osin SKL:n kilpailusääntöjä 

1.13 Kilpailijoiden aloitusradat ja pelaajien keskinäisen järjestyksen kilpailun järjestäjä määrää kuhunkin tilanteeseen parhaaksi katsomallaan tavalla. Määrityksessä otetaan huomioon mm. kilpailun sujuvuus. Joukkuekilpailussa, joka käsittää nimetyt joukkueet, on joukkueen kaikkien jäsenten nimet aina merkittävä viimeistään ennen kuin joukkueen ensimmäinen jäsen on alkanut suorittaa kilpailuosuuttaan (määräys koskee myös vaihtopelaajaa). 

1.14 Suomen Keilailuliiton järjestämiä ja hyväksymiä erikoiskilpailuja, kuten Suomen mestaruuskilpailuja, valtakunnansarjoja sekä edustustason valintaohjelmaan liittyviä kilpailuja varten voidaan laatia erikoismääräyksiä ja suosituksia, jotka SKL:n liittohallitus vahvistaa. 

1.15 Jäsenliitto voi halutessaan vaatia kilpailun järjestäjältä vakuuden, joka kattaa kilpailulle kutsussa tai sen anomuksessa määritellyt palkinnot.

2.  Keilaradat ja välineet 

2.1 Jokaisessa keilailukilpailussa kaikkien käytettävien ratojen, keilojen, pallojen ja muiden välineiden mittojen, painojen ja ominaisuuksien on oltava määräysten mukaiset. Kilpailija on itse vastuussa omien pelivälineidensä sääntöjenmukaisuudesta. Sääntöjenvastaisten pelivälineiden käyttö aiheuttaa kilpailutuloksen hylkäämisen, ja mikäli se on tahallista, rangaistuksena on määräaikainen kilpailukielto. Poikkeuksellisten ratkaisujen käyttö pelivälineissä ja -varusteissa on kielletty. Suomen Keilailuliitto valvoo, että kaikki kansainvälisissä kilpailuissa käytettävät keilaradat ovat WB:n sääntöjen mukaiset ja että kansallisissa kilpailuissa käytettävät radat ovat Suomen Keilailuliiton hyväksymät. 

2.2 Keilaratoja, keiloja ja palloja koskevat tekniset säännöt ja määräykset on julkaistu erikseen.

Mikäli keilapallon tunnistemerkinnät ovat kuluneet pois, tulee siihen kaivertaa merkintä tunnistamista varten. 

2.3 Uusille keilaradoille on ensitarkastus suoritettava ennen niiden käyttöönottoa ja vanhoille peruskorjauksen yhteydessä. Hallin aloittaessa kilpailutoiminnan yli kilpailukauden mittaisen tauon jälkeen, on tarkastus suoritettava.

Tarkastukset on tehtävä kilpailukausittain vähintään kaksi kuukautta ennen seuraavia kilpailuja: SM-kilpailut, Ranking, Junnu Tour, miesten ja naisten SM-liigat, miesten ja naisten ykkössarjat, seniorien ja veteraanien mestaruussarjat. Tarkastus on voimassa tarkastuspäivästä kolme vuotta.

Suomen Keilailuliitolla ja jäsenliitoilla on oikeus suorittaa alueellaan ratojen tarkastuksia aina tarvittaessa. Ratojen tarkastuksesta laadittava pöytäkirja on toimitettava Suomen Keilailuliittoon välittömästi tarkastuksen jälkeen. Mikäli radat eivät hyväksytysti läpäise tarkastusta, sanktiot määrää SKL:n hallitus. 

2.4 Edellä mainittuihin kilpailuihin tehtävän tarkastuksen maksaa ao. keilahalli. Pistotarkastuksen maksaa tilaaja. Tarkastusmaksun suuruuden määrittää SKL:n hallitus kilpailukausittain.

2.5 Keilapallon pinnan muuttaminen käsin on sallittua vain sarjojen välissä pelialueen ulkopuolella. Jos pintaa muutetaan sarjan aikana, rangaistuksena kyseisen sarjan tulos on 0 pistettä. 

Keilapallon pintaan ei saa laittaa / kiinnittää vieraita aineita (esim. teippimerkkejä yms.) 

2.6 Keilapallo katsotaan pelaajan henkilökohtaiseksi omaisuudeksi ja ilman sen omistajan suostumusta ei toinen pelaaja sitä saa käyttää.

3. Kilpailun järjestäjän tehtävät 

3.1 Kilpailun järjestäjän tehtäviin kuuluu:

a) anoa aina ao. jäsenliiton hallitukselta lupa kilpailun järjestämiseen. Kansainvälisten kilpailujen järjestämiseen on lupa anottava jäsenliiton kautta SKL:lta.

b) laatia erikoiskilpailua varten kirjalliset säännöt, jotka pidetään esillä keilahallilla kilpailun ajan.

c) ilmoittaa sääntöjen määräämällä tavalla kilpailusta (4.1).

d) varmistaa, että ne radat, joilla kilpailu tapahtuu, ovat SKL:n hyväksymät ja että kilpailussa käytetyt välineet täyttävät SKL:n määräykset.

e) asettaa jäsenliiton hyväksymä kilpailunjohtaja sekä muut tarvittavat virkailijat.

f) valvoa, että vain osallistumaan oikeutetut pelaajat osallistuvat kilpailuun.

g) valvoa, että kilpailupöytäkirjat, jotka on pidetty käsikirjanpidolla, tarkistetaan.

h) vastata, että palkinnot jaetaan niin kuin kilpailukutsussa on ilmoitettu ja että palkinnot ovat kilpailukutsun mukaisia ja toimittaa kohdan 1.15 mukaan mahdollisesti vaadittu vakuus jäsenliitolle sen määräämään ajankohtaan mennessä.

i) antaa viimeistään seitsemän vrk. kilpailun päättymisestä selvitys kilpailun jäsenliitolle.

j) ryhtyä jäsenliiton, hallin sekä SKL:n mahdollisten ennätyssääntöjen mukaisiin toimenpiteisiin, jos kilpailussa on saavutettu tulos, joka on ennätyskelpoinen.

4.  Kilpailuista ilmoittaminen 

4.1 Kaikki SKL:n kilpailut on ilmoitettava joko jäsenliiton kilpailukutsussa, SKL:n äänenkannattajassa, asettamalla kutsuja jäsenliittojen keilahalleihin tai ilmoittamalla suoraan niille seuroille, jotka ovat oikeutettuja ottamaan osaa kilpailuun.

4.2 Kilpailukutsussa on mainittava kilpailun laatu, kilpailupäivä tai -päivät, halli, kilpailumuoto mahdollisine tasoituksineen, lämmittely tapa (kts. 9.3), alkukilpailun ja finaalin pelitapa, osanottomaksun suuruus, kilpailun järjestäjä, kilpailunjohtaja, kilpailun hyväksynyt taho, palkinnot ja niiden laatu ja viimeinen kilpailuerä, uusintamahdollisuus, yksityiskohtainen ratahoidon aikataulu (esim. ennen päivän ensimmäistä erää/non stop lähdöt, hoito valmis klo 15.00). Mikäli mahdolliseen loppukilpailuun pääsee usealla eri tavalla, järjestys, jolla loppukilpailuun päässeet määritellään, pitää määritellä yksiselitteisesti kilpailukutsussa.

5.  Kilpailun johtaja

5.1 Jokaisessa kilpailussa on oltava kilpailunjohtaja. Kilpailunjohtajan ja muiden toimihenkilöiden tulee olla tehtäviinsä hyvin perehtyneitä. Suomen Keilailuliitto nimeää yhden tai useamman pätevän henkilön, joiden on valvottava kaikkia Suomessa järjestettäviä kansainvälisiä kilpailuja. 

5.2 Kilpailunjohtajan tehtäviin kuuluu:

  • Valvoa, että kilpailusääntöjä tarkoin noudatetaan sekä oikaista ja rangaista mahdolliset rikkomukset.
  • Kansainvälisissä kilpailuissa hänen on valvottava, että kilpailu suoritetaan WB:n sääntöjen mukaisesti ja radoilla ja välinein, jotka täyttävät WB:n vaatimukset.
  • Nimetä tilalleen kilpailun johtajan valtuuksia käyttävä valvoja, milloin hän on itse estynyt olemasta paikalla 

5.3 Kilpailunjohtajalla on oikeus ryhtyä tarvittaessa rankaisutoimenpiteisiin kohdan 22. mukaan.

6.  Osanottomaksu 

6.1 Osanottomaksu on suoritettava ennen kilpailun alkua. Ilmoittautuminen kilpailuun edellyttää, että maksu suoritetaan, ellei ilmoittautumista peruuteta vähintään 24 tuntia ennen kilpailuvuoron alkamista.

Suorittamalla osallistumismaksut keilaaja suostuu siihen, että tulosluettelo voidaan julkaista Internetissä, lehdessä, teksti-TV:ssä tai muissa medioissa sekä suostuu videokuvan sekä tuloksen julkaisemiseen online scoring -pistelaskujärjestelmän kautta.

7. Peliasu ja välineet 

7.1 Kilpailuissa pelaajan on käytettävä kauluksellista siistiä paitaa.

SM-kilpailuissa, valtakunnansarjoissa, paikallissarjoissa ja niissä henkilökohtaisissa kilpailuissa, joiden yhteydessä joukkuekilpailu on heitettävä samanaikaisesti, on joukkueen jäsenillä oltava samanmallinen ja samanvärinen pelipaita, jossa pitää näkyä seuran nimi. 

7.2 Kilpailunjohtajalla on oikeus myöntää erityisestä syystä vapautus edellisen pykälän säännöstä. Säännön törkeästä rikkomisesta hän voi määrätä sakon, joka on ko. pelimaksun suuruinen.

7.3 Keilakenkien pohjien on oltava puhtaat radalle tultaessa ja niiden on oltava sellaista materiaalia, etteivät ne vahingoita radan pintaa eivätkä muuta sen kuntoa. Niihin ei myöskään saa lisätä mitään ainetta. (ks. myös 11.4)

8. Myöhästynyt pelaaja 

8.1 Kilpailuerän ilmoitetusta aloitusajasta myöhästynyt kilpailija saa aloittaa kilpailunsa siitä ruudusta lukien, jota pelataan hänelle määrätyllä radalla tai rataparilla hänen aloittaessaan kilpailun ja hän saa lukea tuloksessa hyväkseen vain heittämänsä ruudut.

8.2 Myöhästyneen pelaajan tulokseksi keskiarvorekisteriin syötetään täysien keilattujen sarjojen pistemäärä (keskiarvoa määrättäessä käytetään täysien sarjojen sarjamäärää).

9. Pelitapa 

9.1 Keilailukilpailut voidaan järjestää määritellyn sarjamäärän mukaisina kilpailuina ja suorittaa yhdellä tai useammalla rataparilla. 

9.2 Kilpailun keilaaminen yksin ei ole sallittua.

Alkukilpailuissa kaksi tai useampia keilaajia voi samanaikaisesti keilata yhdellä radalla tai rataparilla. Poikkeustilanteissa kilpailunjohtaja voi antaa luvan poiketa tästä säännöstä (esim. loukkaantumistapaukset).

Loppukilpailuissa yksi tai useampia keilaajia voi samanaikaisesti keilata yhdellä radalla tai rataparilla.

Jos kaksi tai useampia keilaajia keilaa samalla radalla tai rataparilla, jokaisen heistä on vuorotellen suoritettava kunkin ruudun sääntöjenmukaiset heitot. 

9.3 Kilpailuissa lämmittelyaika on viisi minuuttia tai 6 lämmittelyheittoa eurooppalaisella pelitavalla ja kymmenen minuuttia tai 4 lämmittelyheittoa aloitusrataparin molemmilla radoilla amerikkalaisella pelitavalla.

Lämmittelytapa on ilmoitettava kilpailukutsussa. 

9.4 Jäsenliitolla on oikeus rajoittaa välittömästi ennen kilpailun aloittamista tapahtuvaa keilaamista samassa hallissa tai hallin osassa, jossa kilpailutapahtuma on. (Tämä koskee muuta keilaamista kuin kohdissa 9.3 ja 9.5 tarkoitettua kilpailutapahtumaan liittyvää lämmittelyä.) 

9.5 Kilpailun järjestäjällä on oikeus halutessaan antaa pidempi lämmittelyaika tai enemmän lämmittelyheittoja, kuin kohdassa 9.3 määritellään (erikoiskilpailut, finaalit). 

9.6 Pelitapoja 

Eurooppalainen pelitapa
Keilaaja (tai joukkue) pelaa sarjan kokonaisuudessaan yhdellä radalla. Radalla voi olla myös useampia keilaajia (normaalisti kaksi). Rataa vaihdetaan yhden sarjan jälkeen.  

Amerikkalainen pelitapa
Keilaaja (tai joukkue) pelaa sarjan käyttäen kahta vierekkäistä rataa (rataparia). Rataparilla voi olla kaksi tai useampia keilaajia. Rataparia vaihdetaan sarjoittain tai useamman sarjan jälkeen.
Keilattaessa samalla rataparilla aloitetaan uusi sarja siltä radalta mihin edellinen päättyi.
Rataparia vaihdettaessa, aloitetaan uusi sarja parilliselta radalta, mikäli edellinen sarja päättyi parilliselle radalle (ja päinvastoin).
Edellä olevasta määräyksestä voidaan poiketa tarvittaessa automaattisten pistelaskimien takia.

Baker (joukkuekilpailu)
Baker-joukkuekilpailuissa joukkueen jokainen jäsen pelaa vuorollaan samaan sarjaan kuuluvat ruudut, kunnes sarjan kaikki kymmenen ruutua on pelattu loppuun. Pelaajavaihto voidaan suorittaa ainoastaan täysin sarjoin paitsi, jos kyseessä on sairauskohtaus tai loukkaantuminen, jolloin pelaajavaihto voidaan suorittaa kesken sarjan (kilpailunjohtajan harkinnan mukaan).

Desperado-sarja
Erikoiskilpailuissa voidaan keilata myös ns. desperado-sarja, jonka mukaan selviää ennalta määrätty määrä keilaajia finaaliin. Desperado keilataan eurooppalaisella pelitavalla alkuperäisen kilpailun tasoituksin. Radalla voi olla eri määrä keilaajia. Desperado-sarjan voi keskeyttää ilman kilpailunjohtajan erillistä lupaa. Osallistuakseen Desperado-sarjaan, on keilaajan pelattava vähintään yksi alkukilpailun karsintapeli.

Turbo
Erikoiskilpailuissa voidaan määritellä myös ns. turbosarja(t), jonka mukaan selviää ennalta määrätty määrä keilaajia finaaliin. Turbosarja pitää olla maksettuna ennen ko. sarjan alkua.

Match play
Kaksi keilaaja (tai joukkuetta) pelaa samalla rataparilla. Paremmin sijoittunut määrää/valitsee aloitusvuoron. Aloitusvuoron saanut pelaa yhden ruudun vasemmanpuoleisella radalla.
Oikeanpuoleiselta radalta aloittava pelaa kaksi ruutua, yhden molemmilla radoilla.
Vasemmalta aloittanut jatkaa samalla tavalla ja näin pelataan sarja loppuun. Mikäli kyseessä on kaksi sarjaa, pelataan toinen sarja samalla tavalla (aloitusvuoro samalla pelaajalla kuin ensimmäisessä sarjassa).

Round-robin (eli jokainen jokaista vastaan)
Kaikki pelaajat (joukkueet) pelaavat toisiaan vastaan yleensä yhden sarjan ottelun ennakkokaavion mukaan. Ennakkokaavio määrää aloittajan (vasemmanpuoleinen rata). Voittobonus on 30 pistettä pelaajaa kohti ja tasapelibonus 15 pistettä. Mikäli round robinissa pelataan myös sijoitussarja, jaetaan siinäkin bonukset. 
Tasatuloksen sattuessa bonukset jaetaan myös eri tasoituksen omaavien pelaajien kesken. 

Pudotuspeli (porrasfinaali, ns. stepladder)
Finaalipeleihin selviytyneet pelaavat toisiaan vastaan yhden tai kahden sarjan ottelun match play -pelitavalla. Hävinnyt putoaa pelistä voittajan jatkaessa eteenpäin.
Tasatuloksen sattuessa voittaja on vähemmän tasoituksia saanut pelaaja. Saman tasoituksen omaavat pelaajat suorittavat tasatuloksen sattuessa kahden ruudun uusinnan (9. ja 10. ruutu), mikäli kilpailun säännöissä ei ole muuta määrätty. Paremmin sijoittunut määrää aloittajan.
Tarvittaessa uusintoja jatketaan aloittajaa vaihtaen, kunnes voittaja on selvillä. Uusintakin keilataan match play-pelitavalla.

Shoot out-finaali
Shoot out-finaalissa edeltävän kilpailuosion parhaat keilaavat loppupelit paremmuusjärjestyksessä. Alkuvaiheissa kolme tai useampi keilaajaa pelaa yhden sarjan ottelun amerikkalaisella tai match play-pelitavalla. Sarjan paras keilaaja jatkaa kilpailua, muiden pudotessa jatkosta. Loppuottelussa pelaa kaksi keilaajaa. Shoot out –finaalissa keilaajan lopullinen sijoitus ei saa huonontua edeltävästä kilpailuosiosta yhtä sijaa enempää.

Playoff – finaali
Playoff – finaalissa edeltävän kilpailuosion parhaat keilaavat loppupelit playoff – kaavion mukaan. Edeltävän osion sijoitus voi antaa keilaajalle paikan suoraan esimerkiksi lopulliseen finaaliin tai ns. välierävaiheeseen muiden aloittaessa esimerkiksi ns. puolivälieristä. Playoff -finaali sopii käytettäväksi silloin, kun loppukilpailun ensimmäisen osion sarjamäärä on enintään viisi sarjaa. Playoffissa kaksi tai useampi keilaaja keilaa ottelun (sarja tai useampi) pääsystä jatkoon seuraavaan otteluun. Lopullisessa finaalissa keilaa kaksi tai kolme keilaajaa. Playoff -finaalissa keilaajan sijoitus saa pudota useamman kuin yhden sijan verran edeltävän vaiheen sijoituksesta.

Playout – finaali
Playout – finaalissa edeltävän kilpailuosin parhaat keilaavat loppupelit playout –kaavion mukaan. Edeltävän osion sijoitus voi antaa keilaajalle paikan suoraan tiettyyn kaavioon vaiheeseen, esim. lopulliseen finaaliin. Playout finaali sopii käytettäväksi silloin, kun loppukilpailun ensimmäisen osion sarjamäärä on enintään viisi sarjaa. Playout –finaalissa kolme tai useampi keilaaja keilaa sarjan (tai useamman) kerrallaan huonoimman tuloksen tehneen pudotessa pois. Lopullisessa finaalissa kohtaavat kaksi tai kolme keilaajaa. Playout -finaalissa keilaajan sijoitus saa pudota useamman kuin yhden sijan verran edeltävän vaiheen sijoituksesta.

Yleisohje loppukilpailun pelitavan laadintaan:
Loppukilpailun pelitapaa laadittaessa tulee kiinnittää huomiota valitun pelitavan soveltuvuuteen kyseiseen kilpailuun. Playoutin ja playoffin kaltaisen pelitavan valitsemista voidaan pitää perusteltuna loppukilpailun ensimmäisen vaiheen ollessa enintään viisi sarjaa. Pidempien loppukilpailuiden osalta suosituksena on pidättäytyä edelleen round robinissa ja / tai perinteisissä kolmen parhaan pudotuspeleissä loppukilpailun alkuosioiden jälkeen. Näiden sääntöjen henkenä on, että pidemmässä finaalissa aiemmissa osioissa kärkipaikan hankkinut on lopputuloksissa vähintään toinen, kauempaa takaa voi nousta, vaikka voittoon, mutta keilaajan sijoitus ei saa pudota yhtä sijaa enempää ns. pudotuspelivaiheessa edellisen vaiheen sijoituksesta. 

9.7 Joukkuekilpailussa (joukkueturnaukset, valtakunnansarjat yms.) pelaajavaihto sallitaan täysin ruuduin. (Sarja kirjautuu aloittajan nimiin).

10.  Laiteviat 

10.1 Jos ratojen laitteisiin tulee kilpailun aikana vika, jota ei voida heti korjata, on kilpailunjohtajan määrättävä, voivatko kilpailijat jatkaa kilpailuaan toisella radalla. Jos kilpailijat joutuvat jatkamaan sellaisilla radoilla, joilla ei normaalisti tässä kilpailulähdössä kukaan olisi pelannut, sallitaan pelaajille kaksi lämmittelyheittoa ao. radalla tai rataparin molemmilla radoilla, mikäli kyseessä on molempia ratoja käyttävä kilpailumuoto. Jos teknisestä viasta johtunut tauko on yli 15 min, pelaajilla on oikeus saada kaksi lämmittelyheittoa rataa kohti, vaikka jatkettaisiin samalla radalla/rataparilla.

10.2 Jos kilpailu on pakko kokonaan keskeyttää ja jatkaa sitä myöhemmin, jatketaan siitä, mihin edellisellä kerralla jäätiin. Kilpailunjohtajan päätöksellä voidaan kilpailu päättää, mikäli kaikki keilaajat ovat pelanneet kilpailuosiossa vähintään 50 % pelattavista sarjoista. Kilpailun lopputulos on tällöin valmiiksi pelattujen sarjojen tulos.

10.3 Jos keila katkeaa tai muuten pahasti vahingoittuu pelin aikana, on se heti korvattava toisella keilalla, jonka on oltava mahdollisimman yhdenmukainen käytössä olevan patterin keilojen kanssa. Kilpailunjohtajan on kaikissa tapauksissa toimittava arvioijana rikkoutuneiden keilojen vaihtoa koskevissa tapauksissa. Keilan rikkoutuminen ei vaikuta keilaajan tulokseen.

Kaatuneiden keilojen luku lasketaan, jonka jälkeen rikkoutunut keila on vaihdettava uuteen.

11. Käyttäytyminen

11.1 Alkoholin ja muiden päihdeaineiden vaikutuksen alaisena keilaaminen on kielletty.

11.2 Kilpailijat eivät saa tupakoida (koskee myös sähkötupakkaa), eivätkä käyttää nuuskaa kilpailuosioiden aikana. Määräys ei koske kilpailuosien väliin ajoittuvia taukoja, jotka kilpailunjohtaja erikseen ilmoittaa, eikä joukkuekilpailussa vaihtopelaajaa, jos hän poistuu pelialueelta. Säännön rikkomisesta seuraa nolla ao. sarjaan. Jos rike tapahtuu sarjojen välillä, rangaistus koskee seuraavaa sarjaa.

Kilpailuosioksi katsotaan määrätyn sarjamäärän mukainen henkilökohtainen kilpailu, erikoiskilpailun finaaliosassa jokainen osio, joka pelataan yhtenäisellä pelaajamäärällä tai joka on erikseen yhtenäiseksi jaksoksi nimetty sekä valtakunnansarjoissa ja sarjapeleissä se pelijakso, jossa vastustaja ei muutu, sekä niihin kuuluva lämmittely.

Kilpailualueelta poistuminen kilpailuosion aikana on sallittu vain kilpailunjohtajan tai hänen valtuuttamansa valvojan luvalla.

11.3 Virvoitusjuomien ja välipalojen nauttiminen on kilpailun aikana sallittua edellyttäen, että se tapahtuu siihen varatulla alueella (ei pelialueella). Pelialueeksi katsotaan varsinaisten ratojen lisäksi alue, jolla sijaitsevat kirjanpitopöydät sekä pelaajien tuolit ja lisäksi ne alueet, jotka halli on erikseen määritellyt.

11.4 Keila- ja vauhtiradalle ei saa tehdä mitään merkkejä, eikä niihin saa laittaa sellaisia aineita, jotka voivat vahingoittaa ratoja tai muuttaa niiden normaalia kuntoa ja sellaisten aineiden vieminen pelaaja-alueelle on kielletty (mm. talkki). (ks. myös 7.3)

11.5 Kilpailija saa keskeyttää vain järjestäjän luvalla (koskee myös erikoiskilpailujen uusintoja).

Mikäli kilpailija joutuu keskeyttämään loukkaantumisen tai jonkun muun syyn vuoksi saa hän tulokseksi täysien keilattujen sarjojen pistemäärän (keskiarvoa määrättäessä käytetään täysien sarjojen sarjamäärää). 

11.6 Keilaaja, joka on valmistautumassa heittosuoritukseensa yhtäaikaisesti oikealla puolella olevan radan keilaajan kanssa, antaa vuoron hänelle. Keilaajan tulee olla valmiina vuorollaan, eikä hän saa viivyttää heittosuoritustaan, mikäli viereinen rata sekä hänen oikealla, että vasemmalla puolella on vapaa. Mikäli keilaaja ei huomioi em. kohtia, tulkitaan se ns. hitaaksi keilailuksi, jonka toistuvuudesta voi aiheutua rangaistustoimenpiteitä (ks. kohta 22).

11.7 Kohdassa 22.2 on mainittu kilpailunjohtajan oikeudet puuttua kilpailijan sopimattomaan käyttäytymiseen.

12. Heittosuoritus 

12.1 Suoritus katsotaan heitoksi, kun pallo irtoaa keilaajan kädestä ja ylittää yliastumisviivan ja osuu rataan. Jokainen keilaajan suorittama heitto otetaan huomioon, ellei sitä ole uusittava kohdan 14 mukaisesti.

12.2 Keilat, jotka sinkoseinistä, takatyynystä, keilanpystytyskoneesta tai suojalaitteesta singonnut keila tai keilat kaatavat, lasketaan kaatuneiksi.

12.3 Jokaisen keilaajan omalla vastuulla on todeta ja hyväksyä, että täyden patterin keilat on oikein pystytetty. Hän saa vaihtaa virheellisen patterin, ennen kuin hän suorittaa heittonsa. Muussa tapauksessa hänen katsotaan hyväksyneen pystytyksen.

12.4 Yhden kilpailusarjan aikana keilaajalla on oikeus kaksi kertaa vaihtaa keilapatteri itse.

Tämän jälkeen on pyydettävä kilpailunjohtaja paikalle ja pystytysvirhe, jos sellainen havaitaan, on pyrittävä poistamaan. Mikäli pelaaja rikkoo tätä sääntöä, on seurauksena välittömästi ruudun hylkääminen.

12.5 Keilat, jotka hyväksytty heitto on kaatanut ja jotka ovat jääneet makaamaan radalle tai radan sivuosiin, luetaan kaatuneiksi keiloiksi ja ne on poistettava ennen seuraavan heiton suorittamista.

Jos keilaaja kuitenkin heittää kaatuneen keilan ollessa radalla, keilapöydällä tai rännissä, heitto on hylätty ja se on uusittava.

Mikäli keilaaja tahallisesti tai hyötymistarkoituksella heittää kaatuneen keilan ollessa radalla, keilapöydällä tai rännissä, keilaajan kilpailusuoritus hylätään tämän heiton osalta ja heiton tulokseksi merkitään 0. Teko johtaa lisäksi rangaistustoimenpiteisiin kohdan 22. mukaisesti.

Keilaajan kanssapelaaja tai keilaaja itse saa poistaa rännikeilan pallolla sovittuaan siitä kanssapelaajansa tai -pelaajiensa kanssa. Ilmoituksen poistosta on oltava yksiselitteisen selkeä. Suositus on kuitenkin se, että keilan poistaa ratahenkilöstöön kuuluva henkilö.

12.6 Keilaajan on pelattava jokainen ruutu loppuun.

12.7 Ainoastaan ne keilat, jotka ovat kaatuneet tai kokonaan siirtyneet keilapöydältä tai radalta saa laskea sääntöjen mukaan heiton tulokseksi.

12.8 Jos sääntöjen tulkitsemisessa yksittäisessä heittosuorituksessa on epäselvyyttä tai siitä tehdään vastalause (yliastuminen, sääntöjen tulkinta tms.) eikä tapausta voida välittömästi ratkaista, on pelaajan heitettävä varaheitto tai -ruutu.

1. Jos kiista koskee ruudun ensimmäistä heittoa tai kymmenennen ruudun toista heittoa, kun ensimmäinen heitto on ollut kaato:
a) Jos kiistana on mahdollinen yliastuminen, on pelaajan keilattava ruutu loppuun ja sen jälkeen keilattava varaheitto täyteen patteriin. 
b) Jos kiistana on mahdolliset hylätyt keilat, on pelaajan keilattava ruutu loppuun ja sen jälkeen keilattava varaheitto niihin keiloihin, jotka olisivat jääneet pystyyn, ellei kiistanalainen keila(t) olisi kaatunut.
c) Jos kiistana on hylättävä heitto (kohta 14), pelaajan on keilattava ruutu loppuun ja sen jälkeen keilattava kokonainen vararuutu.

2. Jos kiista koskee paikkoyritystä tai kymmenennen ruudun kolmatta heittoa, varaheittoa ei tarvita, ellei kiistana ole hylättävä heitto. Siinä tapauksessa varaheitto on keilattava samoihin keiloihin, jotka olivat pystyssä, kun kiistanalainen heitto suoritettiin.
Sen ruudun, jossa varaheitto suoritettiin, molemmat tulokset on merkittävä pöytäkirjaan ja vastalause alistettava kilpailunjohtajan ratkaistavaksi.
Pääsääntöisesti jokainen tilanne olisi saatava ratkaistua välittömästi sen tapahduttua, sillä jälkikäteen tehdyt ratkaisut jäänevät useasti pelaajan tappioksi.

12.9 Kilpailuheiton voi suorittaa oikealla tai vasemmalla kädellä. Mielenosoituksellinen käden vaihtaminen aiheuttaa rangaistustoimenpiteitä kohdan 22. mukaisesti.

13. Hyväksytty heitto

13.1 Heitto katsotaan hyväksytyksi, mutta sen vaikutuksesta kaatuneita keiloja ei oteta huomioon seuraavissa tapauksissa:
a) Jos suorituksen yhteydessä tapahtuu yliastuminen.
b) Kun pallo, joka ennen keiloihin osumista on poistunut radalta kaataa tai siirtää keiloja.
c) Kun pallo sinkoutuu takatyynystä tai keilakuopasta takaisin radalle.
d) Pystyyn jäänyttä keilaa, joka kaatuneita keiloja poistettaessa kaatuu tai jonka pystytyskone kaataa ei lasketa kaatuneeksi, vaan on se pystytettävä uudelleen keilapöytään merkitylle aluslevylle siihen paikkaan, jossa se oli ennen heiton suorittamista.
e) Siirtynyt keila, jonka keilanpystyttäjä kaataa on asetettava alkuperäiselle paikalleen keilapöydälle.
f) Siirtynyt keila, joka jää pystyyn ja joka mahdollisesti pysäyttää pystytyskoneen jää sille paikalle, johon se on siirtynyt.
g) Keilat, jotka on keilattu pois keilapöydältä, mutta jotka sinkoavat takaisin keilapöydälle jääden pystyyn, on laskettava pystyyn jääneiksi keiloiksi.

14. Hylätty heitto 

14.1 Heittoa ei hyväksytä eikä sitä saa katsoa suoritetuksi ja keilat on pystytettävä ja keilaajan sallittava suorittaa heittonsa uudelleen seuraavissa tapauksissa:
a) Kun suoritetun heiton aikana tai välittömästi sen jälkeen huomataan, että yksi tai useampia keiloja puuttuu pystytyksestä. Kilpailunjohtaja ratkaisee riitatapauksissa keilojen pystytyksen.
b) Kun keilanpystyttäjä poistaa keilan tai keiloja ennen kuin pallo osuu keiloihin.
c) Kun toinen keilaaja, katselija tai jokin liikkuva esine häiritsee keilaajaa heiton aikana ja ennen kuin se on loppuun suoritettu, on keilaajan heti joko hyväksyttävä heiton tulos tai vaadittava kilpailunjohtajan hyväksymistä keilojen uudelleen pystytykseen. Kilpailunjohtaja voi hyväksyä vaatimuksen ainoastaan erittäin painavin perustein. WB:n säännöissä tarkoitetaan tällöin pääasiassa fyysistä kosketusta.
d) Kun jokin keila, jonka keilaaja yrittää kaataa, jostakin syystä kaatuu tai siirtyy keilaajan suorittaessa heittoaan ja ennen kuin pallo osuu keiloihin.
e) Kun pallo osuu johonkin vieraaseen esineeseen heiton aikana.
f) Kun keilaaja suorittaa heittonsa väärällä vuorolla.
g) Kun pelaaja tai joukkueiden aloittajat keilaavat väärällä radalla ja erehdys huomataan ennen seuraavan keilaajan heittoa, hylätään heitot ja pelaaja(t) heittävät uudelleen oikealla radalla (radoilla).

Jos useampi kuin yksi pelaaja joukkueesta keilaa väärällä radalla, sarja keilataan loppuun ilman muutoksia ja seuraava sarja aloitetaan ohjelman mukaisella oikealla radalla.

Jos henkilökohtaisessa match-play kilpailussa, jossa heitetään normaalisti kaksi ruutua kerrallaan, pelaaja keilaa nämä kaksi ruutua väärällä radalla hylätään heitot ja pelaaja keilaa ruudut uudelleen oikeilla radoilla, mikäli erehdys huomataan ennen kuin vastustaja on suorittanut hyväksytyn heiton.

Jos erehdystä ei havaita ennen vastustajan heittoa, tulos hyväksytään ja pelaaja heittää seuraavat ruutunsa oikeilla radoilla.

15. Yliastuminen 

15.1 Heittosuoritus katsotaan yliastutuksi, kun jokin keilaajan vartalonosa ylittää yliastumisviivan ja koskettaa jotakin kohtaa radassa, laitteissa tai rakennuksessa yliastumisviivan tai sen jatkeen toisella puolella. Yliastuminen voidaan tuomita hyväksytyn heiton suorittamisen jälkeen siihen hetkeen saakka, jolloin sama tai toinen keilaaja on vauhtiradalla valmiina suorittamaan seuraavaa heittoa. 

15.2 Jos keilaaja astuu yli ja yksi tai useampia samalla radalla tai rataparilla kilpailevista keilaajista, jolla yliastuminen tapahtui, tai pöytäkirjanpitäjä tai kilpailun toimitsija sen havaitsee, eikä SKL:n hyväksymä automaattinen yliastumisen paljastava laite sitä ilmoita tai yliastumisenvalvoja ei sitä huolimattomuuden takia näe tapahtuvaksi, on yliastuminen julistettava tapahtuneeksi ja merkittävä pöytäkirjaan. 

15.3 Mikäli keilaaja tahallisesti tai hyötymistarkoituksella astuu yli, keilaajan kilpailusuoritus hylätään tämän ruudun osalta ja ruutuun merkitään 0. Teko johtaa lisäksi rangaistustoimenpiteisiin kohdan 22. mukaisesti. 

15.4 Yliastuminen lasketaan kilpailusuoritukseksi, mutta yliastutulla heitolla kaatuneita keiloja ei oteta huomioon tulosta laskettaessa. Kun yliastuminen tapahtuu keilaajan ruutuun kuuluvan ensimmäisen heiton aikana, kaikki kaatuneet keilat on pystytettävä uudelleen. Jos yliastuminen tapahtuu toisen heiton aikana, lasketaan vain ensimmäisen heiton tuloksena kaatuneet keilat.

Katso myös kohta 12.8. mahdollisen varaheiton suorittaminen.

15.5 Automaattisen yliastumisen ilmaisinlaitteen ilmoittaessa yliastumisen tapahtuneeksi ei tätä vastaan voida valittaa, ellei voida osoittaa, että laite ei toimi oikein, tai ellei ole selvää todistusta siitä, että keilaaja ei suorittanut yliastumista.

Jos automaattinen yliastumisen ilmoittamislaite tilapäisesti menee epäkuntoon, on kilpailun johdon määrättävä joku henkilö(t), jo(t)ka voi(vat) olla myös kanssapelaaj(i)a, toimimaan yliastumisen valvojana.

Yliastumisvalvojan on tehtävä ratkaisunsa heti jokaisen rikkomuksen jälkeen. Hänen on heti julistettava yliastutuksi heitto, joka on tehty sitä koskevien sääntöjen vastaisesti.

Kilpailunjohtaja vahvistaa päätöksen.

Tehdystä päätöksestä ei voida valittaa, ellei ole ilmeistä, että yliastuminen on tuomittu väärälle kilpailijalle, tai että tuomio perustuu sääntöjen väärään tulkintaan.

16.  Pöytäkirjan pitäminen 

16.1 Yksi keilailusarja muodostuu pöytäkirjan 10 ruudusta. Kutakin yhdeksää ensimmäistä ruutua kohden jokainen keilaaja saa heittää kaksi heittoa, ellei ensimmäisen heiton tuloksena ole kaato. Kymmenenteen ruutuun heitetään kolme kertaa, mikäli ensimmäinen heitto on kaato tai toinen heitto paikko. 

16.2 Viralliseen pöytäkirjaan ei saa tehdä asiattomia merkintöjä. 

16.3    Keilaaja on suorittanut kaadon, kun hän sääntöjen hyväksymällä tavalla ensimmäisellä heitollaan on kaatanut kaikki 10 keilaa. Kaato merkitään rastilla (x) sen ruudun, jossa se on suoritettu, vasemmassa yläkulmassa olevaan pieneen ruutuun. Ruudun pisteet merkitään vasta sitten, kun keilaaja on heittänyt kaadon edellyttämät kaksi seuraavaa heittoa. Niiden kaatamien keilojen yhteismäärä lisätään kaadon antamaan 10 pisteeseen. 

16.4 Keilaaja, joka kahdella hyväksytyllä heitolla kaataa kaikki 10 keilaa, on suorittanut paikon.

Paikko merkitään vinoviivalla (/) ruudun oikeassa yläkulmassa olevaan pieneen ruutuun. Sitä ennen on merkittävä ensimmäiseen pikkuruutuun ensimmäisellä heitolla kaadettujen keilojen lukumäärä. Ruudun pisteet merkitään vasta keilaajan suoritettua seuraavaan ruutuun kuuluvan ensimmäisen heiton, jonka kaatamien keilojen lukumäärä lisätään paikon antamaan 10 pisteeseen.

Milloin kymmenenteen ruutuun tehdään paikko, suoritetaan siihen ruutuun vielä kolmas heitto. 

16.5 Ellei keilaajan onnistu kahdella samaan ruutuun kuuluvalla heitolla kaataa jokaista kymmentä keilaa, on hän tehnyt jätön, edellyttäen, että ensimmäisen heiton jälkeen pystyssä olevat keilat eivät muodosta aukkoa. Ensimmäisellä heitolla kaatuneiden keilojen luku merkitään ruudun vasemmassa yläkulmassa olevaan pieneen ruutuun. Toisella heitolla kaatuneiden keilojen luku merkitään ruudun oikeassa yläkulmassa olevaan pieneen ruutuun.

Mikäli keilaaja ei toisella heitollaan onnistu kaatamaan yhtään ensimmäisen heiton jälkeen pystyyn jääneistä keiloista merkitään jättömerkki (-) ruudun oikeassa yläkulmassa olevaan pieneen ruutuun.

Jokaisen ruudun, jossa jättö on tapahtunut, pisteet merkitään välittömästi toisen heiton suorittamisen jälkeen. 

16.6 Aukoksi kutsutaan keilojen asentoa, kun kärkikeila (nro 1) on kaatunut ja
a) vähintään yksi keila on kaatunut kahden tai useamman pystyyn jääneen keilan välistä: esim. 7-9 tai 3-10.
b) vähintään yksi keila on kaatunut välittömästi kahden tai useamman pystyyn jääneen keilan edestä: esim. 5-6.

Aukko merkitään (O) sen ruudun, jossa se on tapahtunut, vasemmassa yläkulmassa olevaan ruutuun. Ensimmäisellä heitolla kaatuneiden keilojen luku merkitään (O) merkin sisään ruudun vasempaan yläkulmaan ennen toisen heiton suorittamista.

Keilaajan paikatessa aukon, merkitään se kuten paikko (/) ruudun oikeassa yläkulmassa olevaan ruutuun. Keilaajan epäonnistuessa toisessa heitossaan merkitään toisella heitolla kaatuneiden keilojen luku ruudun oikeassa yläkulmassa olevaan ruutuun tai, jos hän ei onnistu kaatamaan yhtään keilaa toisella heitollaan merkitään se (-), ruudun oikeassa yläkulmassa olevaan ruutuun.

Pisteet jokaisessa ruudussa, jollei keilaaja ole onnistunut paikkamaan aukkoa, on merkittävä välittömästi toisen heiton jälkeen. 

16.7 Yliastuttu heitto merkitään kirjaimella (F) siihen ruutuun, jossa yliastuminen on tapahtunut, eikä sen tuloksena kaatuneita keiloja lasketa keilaajan hyväksi. 

16.8 Keilahalleissa, joissa ei ole automaattisia tulospalvelulaitteistoja käytössä pöytäkirjanpitäjän (yleensä kanssakilpailija) tulee pitää pöytäkirjaa SKL:n kilpailumääräysten mukaan ja valvoa, että kilpailija kilpailun päätyttyä tarkistaa pöytäkirjan, allekirjoittaa sen ja jättää kilpailunjohtajalle tai pöytäkirjojen palautuskohteeseen (hallikohtainen käytäntö).

Kilpailijan tulee saada itselleen pöytäkirjajäljennös.

Mikäli pöytäkirjaa pitää ulkopuolinen pöytäkirjanpitäjä, on sen tapahduttava pelialueella. 

16.9 Halleissa, joissa on automaattinen kirjanpitojärjestelmä, on tätä ilman erityistä syytä kilpailuissa käytettävä. 

Automaattilaitteistolla kilpailun aikana näytetään kilpailun etenemistä tuloksina – ei suorituksiin liittyvää statistiikkaa (esim. pallon nopeutta) eikä peliä hidastavia animaatioita.

Automaattisen kirjanpitolaitteiston pitää antaa tarvittaessa tulostettu pöytäkirja, joka voidaan tarkastaa ruutu ruudulta.

Sarja tai sarjaan kuuluvat ruudut, jotka pysyvästi katoavat automaattisesta kirjanpidosta pelin aikana tai sen jälkeen, voidaan kilpailunjohdon suostumuksella pelata uudelleen, mikäli kilpailun säännöt eivät sitä kiellä. Jos todistettavasti voidaan näyttää, mitä pöytäkirjasta on kadonnut, voidaan pöytäkirja niiltä osin korjata.

Mikäli jäsenliitto tai kilpailun järjestäjä päättää, on kilpailuissa täytettävä paperista pöytäkirjakoostetta, josta ilmenee vähintään kilpailijan sarjatulokset, yhteistulos sekä kaadot sarjoittain.

17.  Kilpailun tulosjärjestyksen määräytyminen 

17.1 Keilailukilpailussa korkeammalle sijoittuu keilaaja tai joukkue, joka on saavuttanut enemmän pisteitä.
a) Tasoituskilpailun tasapelitilanteessa korkeammalle sijoittuu aina keilaaja tai joukkue, joka saa vähemmän tasoituksia. Jos tasoitus on sama, noudatetaan kohdassa alla esitettyä järjestyksen määräämistapaa.
b) Tasapelitilanteessa korkeammalle sijoittuu keilaaja tai joukkue, jolla on eniten kaatoja kymmenennen ruudun ylimääräiset heitot mukaan luettuna.
c) Mikäli kaatoja on yhtä monta, korkeammalle sijoittuu keilaaja tai joukkue, jolla on pistemäärältään parempi tasoitukseton viimeinen sarja.
d) Mikäli viimeinen sarja on sama, korkeammalle sijoittuu se, jonka toiseksi viimeinen tasoitukseton sarja on parempi. Jos se on sama, parempi on se, jonka kolmanneksi viimeinen tasoitukseton sarja on parempi jne. Lopuksi sijoituksen määrää arpa.

17.2 Henkilökohtaisessa kilpailussa kilpailuosan tasoitettu tulos voi olla enintään kilpailuosan sarjamäärä kerrottuna luvulla 300. Kilpailuosa on

  • – alkukilpailu
  • – loppukilpailun osio, jonka jälkeen osa pelaajista putoaa jatkosta
  • – jokainen jokaista vastaan (round-robin) peleissä kukin yhtä vastustajaa vastaan pelattava osio
  • – pudotuspelissä yhtä vastustajaa vastaan pelatut sarjat

 Mikäli pudotuspeleissä käytetään 300-leikkuria, pelataan tasatulokseen päätyneiden kesken yhden heiton uusinta ilman tasoituksia.

Kuitenkin pelattaessa ns. round-robin - osiossa ottelu päättyy tasan sekä eritasoituksellisten että saman tasoituksen omaavien keilaajien kesken. (Tämä koskee myös tapausta, jossa edellä olevaa 300-leikkuria on käytetty. Ottelun päättyessä tällöin tasan 300 – 300, saavat molemmat pelaajat tasapelin mukaiset bonukset). Round-robin –osion kokonaistulokseen lasketaan tasoituspelaajalla kuitenkin mukaan myös tuloksen 300 yli menneet pisteet. Mikäli round-robin kierroksen jälkeen ollaan tasatilanteessa saman tasoituksen omaavien keilaajien kesken, voittaja ratkaistaan kohdan 17.3 mukaan.

17.3 Erikoiskilpailun (joka voi olla myös tasoituskilpailu) ja kansainvälisen kilpailun finaalissa noudatetaan tasapelitilanteessa keilaajien kesken seuraavaa menettelytapaa: Finaalin muodostuessa useammasta eri osasta ratkaistaan eri osien paremmuus kohdan

17.1 mukaan paitsi round-robin - kierroksen jälkeen (myös ennen sijoitussarjaa, mikäli sellainen pelataan), jolloin järjestys määräytyy seuraavasti:
a) Tasapelitilanteessa korkeammalle sijoittuu se, jonka puhdas tulos round-robin kierrokselta (ilman bonuksia ja tasoituksia) on parempi.
b) Puhtaan tuloksen ollessa sama, korkeammalle sijoittuu se, joka on voittanut keskinäisen ottelun.
c) Mikäli keskinäisen ottelun perusteellakaan ei ratkaisua löydy, korkeammalle sijoittuu se, jolla on pistemäärältään parempi tasoitukseton viimeinen sarja.
d) Mikäli viimeinen sarja on sama, korkeammalle sijoittuu se, jonka toiseksi viimeinen tasoitukseton sarja on parempi. Jos se on sama, parempi on se, jonka kolmanneksi viimeinen tasoitukseton sarja on parempi jne. Lopuksi sijoituksen määrää arpa.

Jos sijoitussarjan jälkeen ollaan tasatilanteessa, suoritetaan kahden (9. ja 10.) ruudun uusinta (uusintoja), kunnes paremmuus selviää.

Lopullisessa finaalissa, kun kyseessä on ns. pudotuspelit/match-play (mukana voi olla vielä useampia keilaajia tai joukkueita), suoritetaan tasapelitilanteessa samalla kilpailutasoituksella pelaavien pelaajien tai joukkueiden kesken kahden (9. ja 10.) ruudun uusinta (uusintoja), kunnes paremmuus selviää.

Mikäli ko. kilpailun säännöissä on erikseen mainittu, voidaan suorittaa muunkinlainen määrätyn pituinen uusintaottelu.

17.4 Sarjakilpailuissa tasapelitilanteessa jaetaan pisteet sarjan sääntöjen perusteella.

18. Vastalauseet 

18.1 Kilpailua tai kanssakilpailijoita koskeva vastalause, joka koskee kilpailusääntöjen rikkomista, on tehtävä pääsääntöisesti suullisesti kilpailunjohtajalle mahdollisimman pian ko. tapahtumasta, jotta vastalause voidaan käsitellä välittömästi. Jotta vastalause otetaan käsiteltäväksi, on se jätettävä kirjallisesti palkintojen jakoon mennessä, kuitenkin viimeistään 24 tunnin kuluessa tapahtumasta.

Jos kilpailunjohtaja on itse ko. tapahtuman havainnut, voi hän antaa vapautuksen kirjallisen vastalauseen antamisesta, mutta hänen on meneteltävä, kuten kohdassa 18.2 edellytetään.

Muussa tapauksessa pelattu sarja/sarjat jäävät siten kuin ne keilattiin (ks. myös kohta 18.6). 

18.2    Kilpailunjohtajan on jätettävä selvitys järjestävän liiton hallitukselle ja erikoiskilpailujurylle, mikäli sellainen on nimetty. Järjestävän liiton on ratkaistava asia, jota vastalause koskee. 

18.3 Jos vastalause koskee kilpailusta annettua virheellistä tulosluetteloa, voidaan se käsitellä, jos se on sääntöjen mukaisesti jätetty 24 tunnin kuluessa tulosluettelon julkistamisesta. 

18.4 Vastalauseeseen on liitettävä 50 €, joka maksetaan takaisin, jos vastalause hyväksytään (riippuen tilanteesta kilpailunjohtaja voi antaa harkintansa mukaan kirjallisesti vapautuksen ko. maksun suorittamisesta). Kansainvälisissä kilpailuissa noudatetaan WB:n määräyksiä. 

18.5 Pöytäkirjanpidossa tai yhteenlaskussa tapahtuneet virheet on korjattava heti virheen löydyttyä. Kyseiset virheet ratkaisee kilpailunjohtaja.

Kilpailun järjestäjällä on pöytäkirjojen tarkastusvelvollisuus. (Ks. myös 3.1 g)

Jos pöytäkirjaote eroaa automaattisista laskimista saadusta tulostuksesta, laskinten tuloste on virallinen tulos. 

18.6 Erikoistapauksissa järjestäjällä, järjestäjän jäsenliitolla tai SKL:n hallituksella on mahdollisuus käsitellä myös 7 vrk:n aikana kilpailun päättymisestä jätetty vastalause tai huomautus, jos sen peruste on selvinnyt vasta jälkeenpäin tai jos vastalause kohdistuu kilpailun järjestäjän virheeseen. 

18.7 Suomen Keilailuliiton liittohallitus on oikeutettu lopullisesti ratkaisemaan kaikissa liiton alaisissa kilpailuissa tehdyt vastalauseet, jos asia saatetaan liiton hallituksen käsiteltäväksi seitsemän päivän kuluessa siitä, kun päätös on ilmoitettu vastalauseen tekijälle. 

19. Kilpailijoiden luokitus ja keskiarvon määräytyminen 

19.1 Liittoon kuuluvat keilaajat jaetaan pelisaavutusten perusteella viiteen luokkaan (M, A, B, C ja D). Luokittelu perustuu luokitushetkellä pelaajalla voimassa olevaan keskiarvoon. 

19.2 Keilaaja luokitellaan keskiarvon perusteella ensimmäisen kerran, kun hänellä on pelattuna vähintään 24 sarjaa. Sarjat voivat olla muodostuneita yhden tai useamman kauden ajalla. (200 pelattuun kilpailusarjaan asti hänen keskiarvonsa on kaikkien keilattujen henkilökohtaisten sarjojen antama aritmeettinen keskiarvo.)  Keskiarvokilpailuissa pelaajan keskiarvona käytetään 180,00, kunnes hän on saanut pelatuksi 24 sarjaa, jolloin hänen keskiarvonsa määräytyy näiden 24 sarjan mukaan seuraavan laskentajakson alusta.

Pelaajan keskiarvo määräytyy 200 sarjan rajan saavuttamisen jälkeen laskentajaksoittain  seuraavasti:

Luvusta 200 vähennetään laskentajaksolla keilattujen sarjojen määrä. Saadulla luvulla kerrotaan voimassa oleva keskiarvo. Saatuun lukuun lisätään laskentajaksolla kaadetut keilat. Näin saatu luku jaetaan luvulla 200.

Keskiarvossa ovat mukana myös uusinnat, finaalit, joukkuekilpailujen henkilökohtaisesti keilatut sarjat, desperado-sarjat ja myös firmakeilailussa keilatut sarjat. Laskennassa sellaiset kilpailutulokset, joiden tarkka sarjakeskiarvo on vähemmän kuin 0,9 * voimassa oleva keskiarvo lasketaan mukaan tuloksella 0,9 * voimassa oleva keskiarvo * tuloksen sarjamäärä. Tämä ei koske väliä 24 – 200 sarjaa eli tulosaikaa, jossa keskiarvo on aritmeettinen. Muutos tehdään SKL:n keskiarvolaskennassa, joten nämäkin tulokset toimitetaan keskiarvolaskentaan aivan normaalisti.

Keskiarvo päivitetään viikoittain siten, että mukaan lasketaan kalenteriviikon loppuun mennessä pelatut tulokset. Erikoiskilpailun sijoittuessa paikkaan, jossa maanantai on pyhäpäivä (esim. toinen pääsiäispäivä), voidaan tällainen maanantai sisällyttää edeltävään kilpailuviikkoon kuuluvaksi. Uuden keskiarvon viikoittainen voimaanastumispäivä on laskentajakson päättymisestä viikon päästä maanantaina. Myös voimaanastumisessa vaikuttaa maanantaille sijoittuva pyhäpäivä, mikäli tämä maanantai on määritetty edelliseen kilpailuviikkoon kuuluvaksi.

Poikkeukset:
a) heinä- ja elokuu, joiden tulokset käsitellään yhtenä kokonaisuutena
b) vuoden vaihde, jolloin voimaanastumispäivä on viikon tai kahden kuluttua maanantaina. 

Jos keilaaja pelaa jakson aikana 200 sarjaa tai enemmän, lasketaan keskiarvo seuraavasti: jakson heitettyjen tuloksien summa jaetaan jakson sarjojen määrällä. Laskennassa sellaiset kilpailutulokset, joiden tarkka sarjakeskiarvo on vähemmän kuin 0,9 * voimassa oleva keskiarvo lasketaan mukaan tuloksella 0,9 * voimassa oleva keskiarvo * tuloksen sarjamäärä. 

Viikkojen laskentarajapäivät sekä uusien keskiarvojen voimaanastumispäivät ilmoitetaan vuosittain SKL:n internetsivuilla.

Kilpailijan kilpailuhetken virallinen keskiarvo on nähtävissä SKL:n internetsivuilta. Keskiarvojen voimassaolokauden aikana tapahtuneet muutokset (korjaukset) päivitetään Internet-sivulle heti muutosten teon jälkeen, joten siellä oleva tieto on ajantasainen. Myös SKL:n toimistoon voidaan erityistapauksissa tukeutua keskiarvotiedon saamiseksi. 

19.3 Keilaajille tehdään luokkatarkistuksia kahdesti vuodessa: tammikuussa ja kauden vaihtuessa heinäkuussa.  

Keilaaja voi nousta tai pudota useammankin kuin yhden luokan kerrallaan. 

Poikkeuksen muodostaa D-luokan keilaajan luokkatarkistus. D-luokan keilaajan luokitus tarkistetaan luokkaan C seuraavassa keskiarvolaskennassa, kun hänen virallinen keskiarvonsa ylittää D-luokan ylärajan. (Keskiarvo lasketaan, kun vähintään 24 kilpailusarjaa on kilpailtuna.) 

19.4 Luokitusrajat

  • M-luokkaan kuuluvat ne pelaajat, joiden keskiarvo on 205,00 tai yli.
  • A-luokkaan kuuluvat ne pelaajat, joiden keskiarvo on 195,00 tai yli, mutta alle 205,00.
  • B-luokkaan kuuluvat ne pelaajat, joiden keskiarvo on 175,00 tai yli, mutta alle195,00.
  • C-luokkaan kuuluvat ne pelaajat, joiden keskiarvo on 155,00 tai yli, mutta alle 175,00.
  • D-luokkaan kuuluvat ne pelaajat, joiden keskiarvo on alle 155,00.

Aloittava keilaaja merkitään D-luokkaan. Poikkeuksen muodostavat keilaajat, joille on ennen rekisteröitymistä muodostunut jo keskiarvo esimerkiksi firmaliigaan tai vastaaviin kilpailuihin osallistumisen kautta. Tällainen keilaaja luokitellaan saavuttamansa keskiarvon mukaisesti.

Kerran D-luokasta noussut keilaaja ei voi koskaan pudota takaisin D-luokkaan.

Pelaaja, jolla kauden aikana ei ole lainkaan kilpailusarjoja missään hallissa, säilyttää keskiarvonsa ja luokitetaan sen mukaisesti. 

19.5 Sellaisissa tapauksissa, joissa voidaan pitävästi osoittaa, että keilaajan keilailutaito edellyttää ylempää tai alempaa keskiarvoa kuin mikä hänellä on, on jäsenliiton hallituksella tai kilpailu- ja sarjavaliokunnalla velvollisuus tarkistaa ao. keilaajan keskiarvo missä kauden vaiheessa tahansa. 

Alempi keskiarvo pelaajalle voidaan määritellä tapauskohtaisesti vain, jos hänellä on ollut pitkäaikainen tauko keilailussa, sairaus, kyseessä on aloittelija tms. 

Pelaajalla on oikeus hakea keskiarvon muutosta tai sen kumoamista SKL:n liittohallitukselta seitsemän päivän kuluessa päätöksen tietoon saattamisesta.

Uudelleen keilailun aloittavan keilaajan luokka on se, missä luokassa hän oli ennen taukoa.

Keskiarvokilpailuissa tällaisen pelaajan keskiarvona käytetään ko. luokan ylärajaa (esim. B-luokassa 194,99) painoarvolla 24 sarjaa, Keilaajan luokan ollessa M, käytetään keskiarvona SKL:n Top-listan korkeinta keskiarvoa painoarvolla 24 sarjaa. 

19.6 Keskiarvon määräytymisperusteista on olemassa erillinen sovellutusohje, jota on saatavissa SKL:n toimistosta. 

19.7 Ulkomaille rekisteröidylle pelaajalle, joka kilpailee Suomessa avoimissa keilailukilpailuissa, määräytyy keskiarvo Suomessa pelattujen kilpailujen perusteella, kun sarjoja on kertynyt 24.

Siihen asti noudatetaan tasoituksellisten kilpailujen tasoitusta määriteltäessä hänen kotimaassaan voimassa olevaa keskiarvoa. Mikäli todistettavaa keskiarvoa ei ole, ulkomainen pelaaja keilaa ilman tasoituksia. 

19.8    Keilaaja voi lunastaa ensilisenssin, jolla hänellä on kahden kilpailukauden määräaikainen osallistumisoikeus kilpailutoimintaan. Keilaaja kirjautuu jäseneksi johonkin jäsenliiton alueella toimivaan seuraan. Ensilisenssillä keilaaville pidetään normaalia keskiarvoseurantaa. Ensilisenssistä voi siirtyä täyteen lisenssiin koska vain.

Täyden lisenssin omaava keilaaja ei voi siirtyä suoraan ensilisenssiin. Jos keilaaja on ollut rekisteröimättä vähintään kaksi kilpailukautta, hän voi hankkia ensilisenssin.

Ensilisenssikeilaaja ei voi tehdä farmisopimusta. 

20.  Viikkokilpailut 

20.1    Kukin jäsenliitto päättää itse järjestetäänkö sen alaisissa halleissa erillisiä viikkokilpailuja.

Normaalitapauksessa viikkokilpailun pituus on yksi kalenteriviikko. Hiljaisena kesäaikana se voi olla pidempikin. 

20.2    Jäsenliitto voi päättää viikkokilpailussa käytettävät ryhmät ja niiden luokka- tai keskiarvorajat, samoin kuin mahdollisesti käytettävät tasoitukset. 

20.3    Jäsenliitto voi päättää jaetaanko viikkokilpailuissa palkintoja ja niiden jakautuman ja suuruuden.  Mikäli palkintoja jaetaan, on jäsenliitto vastuullinen niiden maksamisesta. 

20.4    Jos hiljaisena kesäaikana (n.15.5.–15.8) järjestetään kilpailuja keilailuliiton tai halliyrittäjän toimesta, voidaan viikkokilpailun palkinnot jättää jakamatta, mikäli niitä varten ei ole kerätty erillistä palkintomaksua. Myös tämän kohdan mukaisten kilpailujen tulokset on toimitettava valtakunnalliseen keskiarvolaskentaan kalenterikuukausittain.

21. Erikoiskilpailut 

21.1    Kilpailu on anottava aina jäsenliitosta liittokohtaisesti ilmoitettuna aikana. Jäsenliitto voi halutessaan alistaa anomukset SKL:n päätettäväksi. Valtakunnallisesti tiedotettavat kilpailut on ilmoitettava SKL:lle. 

21.2    Kilpailun voivat järjestää vain rekisteröidyt seurat ja liitot sekä oman jäsenliiton hyväksymänä jäsenliiton alainen keilahalli. (Poikkeus: ks. kilpailusäännöt 20.4 ja 1.9) 

21.3    Alkukilpailun pelitapa on joko amerikkalainen tai eurooppalainen, välimuotoja tai yhdistelmiä eikä valinnaisuutta sallita.  

21.4    Erikoiskilpailun ajoittuessa kahdelle keskiarvokaudelle, käytetään tasoituspelaajalle tasoituksen määritykseen kilpailuhetken keskiarvoa. On mahdollista, että kilpailija saa erikoiskilpailussa, jossa on useampia kilpailuryhmiä, finaalipaikan kahteen finaaliin, sekä se, että kilpailija on ansainnut finaalipaikan alemmassa ryhmässä, mutta hänen keskiarvonsa on muuttunut ylemmän ryhmän mukaiseksi. Noudatettavat menettelytavat ovat:

- kahden finaalipaikan tapauksessa on kilpailijan alkukilpailun päätyttyä viipymättä ilmoitettava järjestäjälle, kumpaan finaaliin hän osallistuu. Vapautuva finaalipaikka täytetään niin, että finaaliin oikeutettujen määrä on kilpailukutsun mukainen.

- kilpailijalla, vaikka hänen keskiarvonsa olisi loppukilpailuhetkellä ryhmärajan ulkopuolella, on oikeus osallistua erikoiskilpailun loppukilpailuun, jos hän on sinne paikan alkukilpailussa saanut. Hän saa tasoitusta kilpailun tasoitustaulukon perusteella. (Esimerkiksi ryhmässä ”ka. alle 180” noudatettava tasoitustaulukko voi olla sama, kuin ylemmässäkin ryhmässä ja kilpailun molempien ryhmien tasoitukset lasketaan saman taulukon mukaisesti.)

21.5    Keskiarvoperusteisissa kilpailuissa on aina käytettävä kilpailuhetken virallista keskiarvoa.

Erillisestä anomuksesta voi kilpailuvaliokunta myöntää poikkeuksia tähän määräykseen.

Keskiarvotasoituksellisissa kilpailuissa kaikki pelaavat omalla keskiarvollaan ilman lisätasoituksia.

Meneillään olevan keskiarvotasoituksellisen kilpailun keskiarvotaulukon on oltava näkyvissä kilpailuhallissa. Tasoitus määritetään aina yhtä sarjaa koskevana ja kilpailutasoitus on kilpailun sarjamäärä kerrottuna sarjatasoituksella. Taulukkorajat ovat vapaasti järjestäjän valittavissa, mutta pyöristyksissä on noudatettava seuraavaa sääntöä: Kilpailijan voimassa oleva keskiarvo pyöristetään ensin kokonaisluvuksi (esim. 193,51 = 194, 193,49 = 193). Tämä vähennetään pelaajan sovellettavan taulukon ylärajasta ja saatu erotus kerrotaan tasoitusprosentilla.

Lopputulos pyöristetään kokonaisluvuksi, joka on pelaajan kilpailussa saama sarjatasoitus.

Keskiarvotasoituskilpailujen sattuessa kausien vaihteeseen noudatetaan erillisohjetta, joka toimitetaan halleille tarvittaessa sen jälkeen, kun kilpailutavalle on saatu hyväksyminen kilpailuvaliokunnalta. Keskiarvotasoituskilpailun sijoittamista kausien vaihteeseen on vältettävä. Mikäli erikoiskilpailuissa on eritason kilpailuja rinnan, ei kilpailija voi missään tapauksessa osallistua molempien tasojen finaaliin.

21.6    Mikäli erikoiskilpailun aikana järjestetään viikkokilpailu, järjestävä seura ja halli/jäsenliitto voivat sopia keskenään erityiset vuorot, jolloin voi pelata vain erikoiskilpailuissa. 

21.7    Loppukilpailun pelimuodon on käytävä ilmi kilpailukutsusta ja SKL:n kilpailuvaliokunnalla on oikeus tarkistaa sitä. Loppukilpailun on oltava maksuton. Loppukilpailussa käytettävän ratahoidon tulee olla sama kuin alkukilpailussa. Mikäli alkukilpailussa käytetään eri jaksoilla eri olosuhteita, tulee loppukilpailuissa käytettävän olosuhteen olla joku näistä ja käytettävä olosuhde tulee ilmoittaa kilpailujulisteessa.

Mikäli alkukilpailun jaksoja pelataan useammassa hallissa, on finaalissa oltava sama ratahoito kuin ko. hallin alkukilpailussakin. Eri jaksoissa käytettävät olosuhteet on ilmoitettava kilpailujulisteessa.

21.8    Loppukilpailu aloitetaan aina nollilta, ellei SKL:n hyväksymissä säännöissä muuta sanota (esim. SM-säännöt). Loppukilpailun kuluessa ei tilannetta välillä nollata ennen kuin mahdollisissa pudotuspeleissä. Loppukilpailun ensimmäisen vaiheen sarjamäärä on vähintään neljä sarjaa. Loppukilpailussa on käytettävä samaa tasoitustaulukkoa kuin alkukilpailussakin.

21.9    Loppukilpailun yksilöity pelitapa tulee olla pelaajien nähtävillä ennen finaalia. (Suositeltavaa on myös ilmoittaa, miten pelaajat sijoitetaan radoille finaalin kussakin vaiheessa).

21.10 Ennen loppukilpailujen pudotuspelivaiheen alkua on molemmilla kilpailijoilla neljä lämmittelyheittoa rataparin molemmilla radoilla. Kullakin seuraavaksi peliin tulevalla on kaksi lämmittelyheittoa rataparin molemmilla radoilla. Vuoroaan odottava pelaaja saa lämmitellä ennen osuutensa alkua kilpailunjohtajan osoittamalla radalla tämän rajaaman ajan verran.

Mikäli rataparia pudotuspelien edetessä vaihdetaan, on molemmilla pelaajilla kaksi lämmittelyheittoa molemmilla radoilla.

Pudotuspelien ratojen tulee olla samoja, joita käytetään ennen pudotuspelejä olleissa pelin vaiheissa. 

21.11 Ennen loppukilpailujen jatko- ja round robin –pelivaiheiden alkua on pelaajilla neljä lämmittelyheittoa aloitusrataparin molemmilla radoilla. Mikäli pelataan sijoitussarja, on pelaajilla ennen sijoitussarjan alkua kaksi lämmittelyheittoa sijoitussarjan rataparin molemmilla radoilla. 

21.12 Finaalista poisjääneen pelaajan tilalle määrätään tarvittaessa täytepelaaja. Poisjäänyt pelaaja palkitaan palkintoluettelon mukaan. (Jos poisjääneitä on useita, sijoituksen ratkaisee alkukilpailutulos). Poisjääneen pelaajan tilalle finaaliin ei saa nostaa tuloslistan seuraavaa keilaajaa.

21.13 Kilpailun järjestäjän tulee huomioida verohallituksen urheilijaverotusta koskevat ohjeet.

21.14 Palkintojen tulee olla tyypeiltään ja laadultaan kilpailukutsun mukaisia ja ne on jaettava seitsemän (7) vuorokauden kuluessa kilpailun päättymisestä.

21.15 Kilpailussa on palkittava kaikki finaaliin päässeet osanottajat. Palkinnon suuruuden on oltava vähintään kilpailumaksun suuruinen. (Kilpailumaksulla tarkoitetaan kilpailukutsussa mainittua hintaa.) Mikäli kilpailu on kaksi- tai useampiosainen, kilpailumaksu on näiden osien yhteissumma. Poikkeuksen tähän voi myöntää kilpailuvaliokunta (esim. joukkuekilpailut, joissa pelitavasta johtuen voi olla finaalissa paljon joukkueita).

21.16 Jokaisesta erikoiskilpailusta järjestäjän tulee laatia kilpailu- ja tiliselvitys seitsemän (7) vuorokauden kuluessa kilpailun päättymisestä asianomaiselle jäsenliitolle. Mikäli selvitys tehdään jäsenliiton toimesta, on se annettava tiedoksi kilpailun järjestäjälle.

21.17 Mikäli jonkin kilpailun kohdalla ei voida suoraan noudattaa kohdan 21 sääntöjä, on kilpailun säännöt vahvistettava SKL:n kilpailuvaliokunnassa.

22. Rangaistukset 

22.1 Rekisteröityä keilaaja (tai seuraa), joka ei noudata Suomen Keilailuliiton, jäsenliiton tai kyseisen kilpailun kilpailu- ja muita sääntöjä, tai joka toimii liiton tarkoitusperiä loukkaavalla tavalla, voidaan keilaajaa tai seuraa rangaista, kuten seuraavissa kohdissa on mainittu. 

22.2 Kilpailunjohtajalla on oikeus ryhtyä rankaisutoimenpiteisiin ja tarvittaessa suljettava pois kilpailusta kilpailija, joka kilpailun aikana esiintyy sopimattomasti, mielenosoituksellisesti tai hyvien tapojen vastaisesti.

Menettelytavat ovat tällöin 1. huomautus (valkoinen kortti), 2. varoitus (keltainen kortti), 3. rankaisutoimenpiteet (punainen kortti). Rankaisutoimenpiteet ovat ruudun hylkääminen, kilpailuista sulkeminen ja/tai tuloksen hylkääminen. Törkeästä rikkomuksesta voidaan tuomita mikä tahansa em. rangaistuksista.

Kilpailunjohtajan on heti suljettava pois kilpailusta keilaaja, joka hyötymistarkoituksella, epärehellisin keinoin tai sääntöjen vastaisesti pyrkii vaikuttamaan tulokseensa tai rikkoo kohdan 11.4 määräystä.

Kilpailusta poissuljettu kilpailija huomioidaan kuitenkin osanottajamäärässä. Kilpailunjohtaja voi lisäksi esittää kilpailijalle muunkinlaista rangaistusta, josta päättää jäsenliiton hallitus ja tarvittaessa edelleen SKL:n hallitus.

Ruudun hylkääminen seuraa välittömästi tahallisesta yliastumisesta (ks.15.3). Lisäksi kohdan 11.6 (hidas keilailu) rikkomisesta seuraavasti:

1. huomautus (valkoinen kortti), 2. varoitus (keltainen kortti), 3. rangaistus (punainen kortti) eli ruudun hylkääminen. Mikäli sama keilaaja rikkoo uudelleen tätä sääntöä, hylätään ruutu joka kerran. Tämän kohdan rangaistukset annetaan aina erillisesti.

Kilpailunjohtajalla on oikeus puuttua yleisön häiritsevään käytökseen. 

22.3 Jäsenliitot hoitavat rangaistukset myös omien sääntöjensä mukaisesti.

Jäsenliitto voi antaa kilpailijalle kirjallisen varoituksen tai sulkea pois kilpailutoiminnasta määräajaksi oman liittonsa tai piirinsä alaisissa keilahalleissa.

Jäsenliitto voi esittää kilpailijalle rangaistusta, joka koskee kilpailutoimintaa valtakunnallisesti.

Rangaistuksesta päättää kuitenkin SKL:n hallitus.

22.4 SKL:n liittohallitus voi määrätä rangaistuksia jäsenliitoille, jäsenliittojen alaisille seuroille ja rekisteröidyille keilaajille joko suoraan tai jäsenliiton esityksestä.

Liittohallitus voi rangaista jäsenistöään suoraan mm. seuraavissa asioissa: kansainvälinen kilpailutoiminta, SKL:n valtakunnallinen kilpailutoiminta, valtakunnansarja jne. Liittohallitus on lopullisesti oikeutettu ratkaisemaan kaikissa liiton alaisissa kilpailuissa tehdyt rankaisutoimenpiteet ja vastalauseet, joissa asia saatetaan liiton hallituksen käsiteltäväksi 7 päivän kuluessa siitä, kun järjestäjälle esitetty vastalause on käsitelty ja päätös esitetty vastalauseen tekijälle.

Urheilija voi valittaa liittohallituksen päätöksestä Urheilijoiden Oikeusturvalautakuntaan. Dopingtapauksessa noudatetaan seuraavia periaatteita:

1. Määräaikainen kilpailukielto. Pääsääntöisesti ensimmäisellä kerralla kaksi vuotta.

2. Toistuvasta dopingista elinikäinen kilpailukielto. 

3. Suomen Antidopingtoimikunnan lausunnon perusteella varoitus.

Dopingin alaiset aineet on lueteltuna Suomen ADT:n ”Kielletyt ja sallitut lääkeaineet urheilussa” – julkaisussa. Rangaistuksesta päättää SKL:n liittohallitus. 

22.5 Kilpailija tai kilpailujoukkueeseen kuuluva henkilö kuten valmentaja tai seurajohtaja ei saa itse tai edustajan kautta lyödä vetoa omasta kilpailutapahtumasta. Rikkomuksesta seuraa pääsääntöisesti kahden vuoden kilpailu- ja toimitsijakielto. Rangaistuksesta päättää SKL:n liittohallitus. 

22.6 Seura tai kilpailija, joka sopii kilpailutapahtuman tuloksen etukäteen menettää kilpailu- ja toimitsijaoikeutensa pääsääntöisesti kahdeksi vuodeksi. Tapahtumalle on oltava pitävä näyttö. Rangaistuksesta päättää SKL:n liittohallitus.

22.7 Liittovaltuusto päättää mahdolliset erottamiset toimintasääntöjen 8 § mukaan.

22.8 Jokainen jäsenliittoon kuuluva yhdistys tai rekisteröity keilaaja saa hakea muutosta jäsenliiton päätökseen, jolla seuran tai keilaajan oikeutta osallistua kilpailutoimintaan on rajoitettu. Muutosta on haettava kirjallisesti 7 päivän kuluessa siitä, kun rangaistus on saatettu asianomaisen tietoon.

22.9 Jäsenliitot ovat velvollisia valvomaan, että rangaistustoimenpiteitä noudatetaan sekä ilmoittamaan niistä kirjallisesti Suomen Keilailuliittoon.

23. Edustuskelpoisuus 

23.1 Rekisteröidyn keilaajan, joka aikoo vaihtaa jäsenliittoaan tai keilaseuraa, tulee noudattaa SKL:n liittohallituksen vahvistaman edustuskelpoisuussäännön määräyksiä. 

23.2 Jäsenliitosta eronnut keilaaja, joka rekisteröi itsensä uudelleen, merkitään kuuluvaksi siihen luokkaan, johon hän liitosta erotessaan kuului. (ks. myös kohta 19.5) 

23.3 Osanottoon Suomen ulkopuolella toimeenpantaviin kilpailuihin vaaditaan SKL:n kilpailulupa (=rekisteröintikortti ja yleensä kannattaa ottaa mukaan jäsenliiton antama keskiarvotodistus). ETBF:n jäsenten osalta noudatetaan sen omia sääntöjä. 

23.4 Pelaaja voi tehdä toisen seuran kanssa farmiseurasopimuksen joukkuepelien pelaamiseksi farmiseurassa. Sopimuskumppanien on noudatettava erillistä farmiseurasääntöä.

24. Kilpailujen televisiointi 

Suomen Keilailuliiton alaisten keilailukilpailujen kuvaukseen oikeuttavan sopimuksen valtakunnallisesta televisioinnista tekee Suomen Keilailuliitto asiaomaisen televisiointiyrityksen kanssa. Poikkeustapauksissa on saatava SKL:n lupa.

25. Muut säännöt

Näissä säännöissä mainitsemattomissa tapauksissa ja erikseen kuulutetuissa kansainvälisissä kilpailuissa sovelletaan WB:n sääntöjä ja määräyksiä. 

26. Muutokset 

Näihin sääntöihin on Suomen Keilailuliitto ry:n liittovaltuusto oikeutettu tekemään aiheelliseksi katsomiaan muutoksia.