Järjestötoiminta

Tulosta

VALTAKUNNANSARJOJEN SÄÄNNÖT 2018–2019

(säännöt muutoksineen pdf-versio) 

Hyväksytty hallituksen kokouksessa 6.6.2018

Kilpailu- ja sarjavaliokunnan täsmennysesitys V4 5.10.2018

Miehet, naiset ja seniorit 

SARJAMUOTO 

Suomen Keilailuliiton alaisessa valtakunnansarjassa keilataan miesten, naisten ja seniorien sarjat. 

Miesten valtakunnansarjassa on viisi sarjaporrasta: SM-liiga, Ykkössarja, Kakkossarja, Kolmossarja ja Nelossarja. 

Naisten valtakunnansarjassa on kolme sarjaporrasta: SM-liiga, Ykkössarja ja Kakkossarja. 

Seniorisarjassa on kolme sarjaporrasta: Mestaruussarja, Ykkössarja ja Kakkossarja. 

PELITAPASÄÄNNÖKSET

Pelitapa miesten SM-liiga:

Runkosarjassa pelataan neljä kierrosta henkilökohtaisin sarjoin ”mies-miestä vastaan” periaatteella.

”Mies-miestä vastaan” pelitavassa pelataan viiden pelaajan joukkueella siten, että ottelussa jokainen joukkueen jäsen pelaa yhden sarjan omaa sarjaansa. Joukkueiden pelijärjestyksen mukaisesti samalla järjestysnumerolla pelaavat pelaajat pelaavat toisiaan vastaan. Ottelun aikana pelaajavaihto voidaan tehdä täydeltä ruudulta ja tällainen sarja kirjautuu sarjan aloittaneen pelaajan nimiin. Pelaajavaihto myös ennen pelaajan ensimmäistä heittoa on mahdollista ja tällainen sarja kirjautuu vaihtopelaajan nimiin.

Ns. kotijoukkueella (vasemmanpuoleinen rata) on oikeus nimetä joukkueen pelaajat ja heittojärjestys vierasjoukkueen jälkeen. Pelijärjestys ja kaikki joukkueen pelaajat voidaan vaihtaa jokaiseen otteluun.

Keskinäisen sarjan voittaja saa kaksi raskasta pistettä, tasapelistä yhden. Viiden pelaajan sarjojen yhteistuloksen voitosta joukkue saa kymmenen raskasta pistettä, tasapelistä viisi.

Runkosarjan sarjasijoitus määräytyy raskaiden pisteiden perusteella. 

Runkosarjassa raskaiden pisteiden ollessa tasan tutkitaan paremmuutta seuraavassa järjestyksessä:

a)    Tasapelitilanteessa korkeammalle sijoittuu se joukkue, jolla on enemmän keilattuja pisteitä 

b)    Mikäli keilattujen pisteiden perusteella ei ratkaisua löydy, korkeammalle sijoittuu se, joka on voittanut viimeisimmän keskinäisen ottelun. 

c)    Mikäli viimeisimmän keskinäisen ottelun perusteella ei ratkaisua löydy, korkeammalle sijoittuu se, joka on voittanut toiseksi viimeisimmän keskinäisen ottelun, jne. 

d)    Mikäli ratkaisua ei löydy keskinäisistä otteluista, sijoituksen määrää arpa. 

Pelitapa naisten SM-liiga:

Runkosarjassa pelataan kahdeksan kierrosta henkilökohtaisin sarjoin ”mies-miestä vastaan” periaatteella.

”Mies-miestä vastaan” pelitavassa pelataan neljän pelaajan joukkueella siten, että ottelussa jokainen joukkueen jäsen pelaa yhden sarjan omaa sarjaansa. Joukkueiden pelijärjestyksen mukaisesti samalla järjestysnumerolla pelaavat pelaajat pelaavat toisiaan vastaan. Ottelun aikana pelaajavaihto voidaan tehdä täydeltä ruudulta ja tällainen sarja kirjautuu sarjan aloittaneen pelaajan nimiin. Pelaajavaihto myös ennen pelaajan ensimmäistä heittoa on mahdollista ja tällainen sarja kirjautuu vaihtopelaajan nimiin.

Ns. kotijoukkueella (vasemmanpuoleinen rata) on oikeus nimetä joukkueen pelaajat ja heittojärjestys vierasjoukkueen jälkeen. Pelijärjestys ja kaikki joukkueen pelaajat voidaan vaihtaa jokaiseen otteluun.

Keskinäisen sarjan voittaja saa kaksi raskasta pistettä, tasapelistä yhden. Neljän pelaajan sarjojen yhteistuloksen voitosta joukkue saa kahdeksan raskasta pistettä, tasapelistä neljä.

Runkosarjan sarjasijoitus määräytyy raskaiden pisteiden perusteella. 

Runkosarjassa raskaiden pisteiden ollessa tasan tutkitaan paremmuutta seuraavassa järjestyksessä:

a)    Tasapelitilanteessa korkeammalle sijoittuu se joukkue, jolla on enemmän keilattuja pisteitä 

b)    Mikäli keilattujen pisteiden perusteella ei ratkaisua löydy, korkeammalle sijoittuu se, joka on voittanut viimeisimmän keskinäisen ottelun. 

c)    Mikäli viimeisimmän keskinäisen ottelun perusteella ei ratkaisua löydy, korkeammalle sijoittuu se, joka on voittanut toiseksi viimeisimmän keskinäisen ottelun, jne. 

d)    Mikäli ratkaisua ei löydy keskinäisistä otteluista, sijoituksen määrää arpa. 

Pelitapa muut sarjat: 

Valtakunnansarjassa jokainen joukkueen jäsen pelaa omaa sarjaansa. Pelaajavaihto voidaan tehdä täydeltä ruudulta ja tällainen sarja kirjautuu sarjan aloittaneen pelaajan nimiin. Pelaajavaihto myös ennen pelaajan ensimmäistä heittoa on mahdollista ja tällainen sarja kirjautuu vaihtopelaajan nimiin.

Voitetusta ottelusta joukkue saa hyvityspisteitä 30 x joukkuekoko eli viisijäseniset joukkueet 150 p, nelijäseniset joukkueet 120 p ja kolmijäseniset joukkueet 90 p/ottelu. Sarjasijoitus määräytyy kaadettujen keilojen ja bonuspisteiden yhteismäärän perusteella. Lopullisessa sarjataulukossa edellä mainittujen pisteiden ollessa edelleen tasan ja jos sijoitus ratkaisee nousun, putoamisen tai selviytymisen mitalipeleihin, tutkitaan paremmuutta seuraavassa järjestyksessä: 

a)    Tasapelitilanteessa korkeammalle sijoittuu se joukkue, jolla on enemmän voittoja ko. sarjassa (runko-, mitali-, putoamis-, noususarja tai yhdistelmä vrt. esim. SM-liiga). 

b)    Voittojen määrän ollessa sama, korkeammalle sijoittuu se, joka on voittanut viimeisimmän keskinäisen ottelun. 

c)    Mikäli viimeisimmän keskinäisen ottelun perusteella ei ratkaisua löydy, korkeammalle sijoittuu se, joka on voittanut toiseksi viimeisimmän keskinäisen ottelun, jne. 

d)    Mikäli ratkaisua ei löydy keskinäisistä otteluista, sijoituksen määrää arpa. 

Miesten SM-liiga, 12 joukkuetta 

Runkosarjassa pelataan neljä kierrosta. Jokaisella kierroksella joukkueet kohtaavat toisensa kerran. Joukkueen vahvuus viisi keilaajaa + yksi vaihtopelaaja yhdessä ottelussa.

Runkosarjan kolme parasta pelaavat mestaruudesta porrasfinaalin kahden ottelun raskaiden pisteiden yhteistuloksella. Porrasfinaaleissa pelataan miesten SM-liigan pelitavalla. Tasatilanteessa pelataan kahden ruudun uusinta Roll off pelaaja kerrallaan, kunnes ratkaisu löytyy.

Uusinta Roll-off liigan pudotuspeleissä:

-       Joukkue aloittaa Pelataan sillä radalla, johon joukkue lopettaa edellisen sarjan ennen uusintaa. jolla joukkue on pelannut kyseisen sarjan

-       Runkosarjassa korkeammalle sijoittunut valitsee kumpi joukkue heittää ensin

-       Joukkue saa valita heittojärjestyksensä uusintaan Roll-off:iin erikseen eli heittojärjestys voi olla eri kuin varsinaisessa sarjassa. Tässä järjestyksessä heitetään ratkaisuun asti.

-       Koko joukkueen heitettyä (viisi pelaajaa), uusintaa jatketaan vaihtamalla joukkueen aloitusrataa ja aloittavaa joukkuetta

Joukkue voi vaihtaa pelijärjestystä ja joukkueen kaikki pelaajat molempiin otteluihin jokaiseen sarjaan. Pelaajavaihdon voi tehdä vain kerran ottelussa täydeltä ruudulta ja tällainen sarja kirjautuu sarjan aloittaneen pelaajan nimiin. täysin sarjoin (yksi ottelu kestää viisi sarjaa).

Ensimmäisessä ottelussa eli semifinaalissa kohtaavat runkosarjan kolmonen ja kakkonen. Ottelun voittaja selviytyy loppuotteluun eli finaaliin ja häviäjä sijoittuu SM-liigassa kolmanneksi. Loppuottelussa edellisen ottelun voittaja kohtaa runkosarjan voittajan ja tämän ottelun voittaja on SM-liigamestari. Häviäjä sijoittuu liigassa toiseksi. 

Semifinaalissa ja finaalissa aloitetaan uusi sarja siltä radalta mihin edellinen päättyi. Korkeammalle sijoittunut joukkue saa päättää aloitusradan ennen pelin alkua. Finaalilämmittely alkaa 15 min päästä semifinaalin päättymisestä. 

11. ja 12. sijoittuneet joukkueet pelaavat ykkössarjan lohkojen 1. ja 2. sijoittuneiden kanssa miesten SM-liigan pelitavalla yhden ottelun jokaista vastaan.

Karsinnan kaksi parasta joukkuetta pelaavat seuraavalla kaudella SM-liigassa ja neljä heikointa ykkössarjassa.  

Miesten ykkössarja, 16 joukkuetta kahdessa lohkossa

Joukkueet on jaettu kahteen lohkoon.  Runkosarjassa pelataan neljä kierrosta. Jokaisella kierroksella lohkon joukkueet kohtaavat toisensa kerran.

Joukkueen vahvuus on viisi keilaajaa + yksi vaihtopelaaja yhdessä ottelussa.

Voittajat ja toiseksi sijoittuneet joukkueet pelaavat SM-liigan runkosarjan sijalle 11. ja 12. sijoittuneiden joukkueiden kanssa karsinnan miesten SM-liigan pelitavalla yhden ottelun jokaista vastaan. Karsinnan kaksi parasta joukkuetta pelaavat seuraavalla kaudella SM-liigassa ja neljä heikointa ykkössarjassa.

Lohkojen sijoille seitsemän ja kahdeksan sijoittuneet putoavat kakkossarjaan.

Miesten kakkossarja, 24 joukkuetta neljässä lohkossa 

Joukkueet on jaettu maantieteellisesti lohkoihin. Runkosarjassa pelataan viisi tai kuusi kierrosta. Jokaisella kierroksella lohkon joukkueet kohtaavat toisensa kerran.

Joukkueen vahvuus on viisi keilaajaa + yksi vaihtopelaaja yhdessä ottelussa.

Lohkovoittajat nousevat ykkössarjaan.  Sijalle kuusi sijoittunut putoaa kolmossarjaan. 

Miesten kolmossarja 

Joukkueet on jaettu maantieteellisesti lohkoihin. Runkosarjassa pelataan viisi tai kuusi kierrosta. Jokaisella kierroksella lohkon joukkueet kohtaavat toisensa kerran.

Joukkueen vahvuus on neljä keilaajaa + yksi vaihtopelaaja yhdessä ottelussa. 

Lohkovoittajat nousevat kakkossarjaan. Jos lohkossa on kuusi tai vähemmän joukkueita, kaksi huonointa putoaa nelossarjaan. Jos joukkueita on seitsemän tai kahdeksan, niin kolme huonointa putoaa nelossarjaan. 

Miesten nelossarja 

Joukkueet on jaettu maantieteellisesti lohkoihin. Runkosarjassa pelataan viisi tai kuusi kierrosta. Jokaisella kierroksella lohkon joukkueet kohtaavat toisensa kerran. Poikkeuksena nelijoukkueiset lohkot, joissa joukkueet kohtaavat toisensa kierroksella kahdesti.

Joukkueen vahvuus on neljä keilaajaa + yksi vaihtopelaaja yhdessä ottelussa. 

Lohkovoittajat nousevat kolmossarjaan.

Naisten SM-liiga, kahdeksan joukkuetta 

Runkosarjassa pelataan kahdeksan kierrosta, jokaisella kierroksella joukkueet kohtaavat toisensa kerran. 

Joukkueen vahvuus neljä keilaajaa + yksi vaihtopelaaja yhdessä ottelussa.

Runkosarjan kolme parasta pelaavat mestaruudesta porrasfinaalin kahden ottelun raskaiden pisteiden yhteistuloksella. Porrasfinaaleissa pelataan naisten SM-liigan pelitavalla. Tasatilanteessa pelataan kahden ruudun uusinta Roll off pelaaja kerrallaan, kunnes ratkaisu löytyy.

Uusinta Roll-off liigan pudotuspeleissä:

-       Joukkue aloittaa Pelataan sillä radalla, johon joukkue lopettaa edellisen sarjan ennen uusintaa. jolla joukkue on pelannut kyseisen sarjan

-       Runkosarjassa korkeammalle sijoittunut valitsee kumpi joukkue heittää ensin

-       Joukkue saa valita heittojärjestyksensä uusintaan Roll-off:iin erikseen eli heittojärjestys voi olla eri kuin varsinaisessa sarjassa. Tässä järjestyksessä heitetään ratkaisuun asti.

-       Koko joukkueen heitettyä (viisi pelaajaa), uusintaa jatketaan vaihtamalla joukkueen aloitusrataa ja aloittavaa joukkuetta

Joukkue voi vaihtaa pelijärjestystä molempiin otteluihin jokaiseen sarjaan. Pelaajavaihdon voi tehdä vain kerran ottelussa täydeltä ruudulta ja tällainen sarja kirjautuu sarjan aloittaneen pelaajan nimiin. täysin sarjoin (yksi ottelu kestää viisi sarjaa).

Ensimmäisessä ottelussa eli semifinaalissa kohtaavat runkosarjan kolmonen ja kakkonen. Ottelun voittaja selviytyy loppuotteluun eli finaaliin ja häviäjä sijoittuu SM-liigassa kolmanneksi. Loppuottelussa edellisen ottelun voittaja kohtaa runkosarjan voittajan ja tämän ottelun voittaja on SM-liigamestari. Häviäjä sijoittuu liigassa toiseksi. 

Semifinaalissa ja finaalissa aloitetaan uusi sarja siltä radalta mihin edellinen päättyi. Korkeammalle sijoittunut joukkue saa päättää aloitusradan ennen pelin alkua. Finaalilämmittely alkaa 15 min päästä semifinaalin päättymisestä. 

Runkosarjan kaksi viimeistä pelaavat liigakarsinnan ykkössarjan lohkovoittajien karsintaturnauksen kahta parasta vastaan, jossa pelataan 2 kertaa kaikkia vastaan eli kuusi ottelua. Liigakarsinnan 2 parasta pelaavat seuraavalla kaudella naisten SM-liigassa. Liigakarsinta pelataan naisten SM-liigan pelitavalla ja samalla paikkakunnalla kuin edellispäivän lohkovoittajien karsintaturnaus.

Naisten ykkössarja 

Joukkueet on jaettu maantieteellisesti lohkoihin. Runkosarjassa pelataan neljä tai viisi kierrosta.  Jokaisella kierroksella joukkueet kohtaavat toisensa kerran. Poikkeuksena nelijoukkueiset lohkot, joissa joukkueet kohtaavat toisensa kierroksella kahdesti. Joukkueen vahvuus on kolme keilaajaa + yksi vaihtopelaaja yhdessä ottelussa. 

Lohkovoittajat kohtaavat toisensa karsintaturnauksessa, joka pelataan yksipäiväisenä turnauksena. Karsintaturnauksessa pelataan kerran kaikkia osallistujia vastaan ja pelit pelataan neljällä (4) pelaajalla. Tämä turnaus pelataan alkusarjan pelitavalla, pois lukien pelaajamäärä.

Karsintaturnauksen jälkeisenä päivänä turnauksen kaksi parasta joukkuetta kohtaa liigan 2 heikointa joukkuetta liigakarsinnassa, jossa pelataan 2 kertaa kaikkia vastaan eli kuusi ottelua. Tästä turnauksesta 2 parasta pelaavat seuraavalla kaudella naisten SM-liigassa. Liigakarsinta pelataan naisten SM-liigan pelitavalla ja samalla paikkakunnalla kuin edellispäivän lohkovoittajien karsintaturnaus.

Lohkovoittajille maksettavan palkinnon saamisen edellytyksenä on osallistuminen karsintaturnaukseen. Karsintaturnaus on kaikille siihen osallistuville joukkueille maksuton ja sen kustannukset otetaan huomioon valtakunnansarjojen budjetissa.  

Naisten kakkossarja 

Kakkossarja on lopetettu ja joukkueet on siirretty ykkössarjaan.

Seniorien mestaruussarja, 8 joukkuetta

Runkosarjassa pelataan neljä kierrosta. Jokaisella kierroksella joukkueet kohtaavat toisensa kerran. Joukkueen vahvuus neljä keilaajaa + yksi vaihtopelaaja yhdessä ottelussa. Naiskeilaajat saavat tasoitusta kahdeksan pistettä sarjassa. Vaihdosta miespelaajan tilalle tuleva naispelaaja ei saa tasoitusta. Jos naispelaaja vaihdetaan pois ja tilalle tulee miespelaaja, naispelaajan tasoitus poistetaan. 

Runkosarjan sijoituksien mukaan 6 parasta joukkuetta pelaa mitalisarjassa.  Runkosarjan sijoille 7. ja 8. sijoittuneet joukkueet pelaavat ykkössarjan lohkovoittajien kanssa karsinnan runkosarjan pelitavalla. Karsinnassa jokainen joukkue kohtaa toisensa kerran. Karsinnan kaksi parasta joukkuetta pelaa seuraavalla kaudella mestaruussarjassa ja muut joukkueet ykkössarjassa.

Mitalisarjassa kierroksia on kaksi (seitsemän plus kolme ottelua)

Joukkueilla on pohjapisteinä kaikki runkosarjassa saavutetut pisteet. 

Finaalit pelataan mitalisarjan päätteeksi.  Tasatilanteessa pelataan kahden (9.-10.) joukkueruudun uusintoja, kunnes ratkaisu löytyy.  Ensimmäisessä ottelussa eli semifinaalissa kohtaavat mitalisarjan kolmonen ja kakkonen. Sijoituksen ratkaisee yhden sarjan tulos. Ottelun voittaja selviytyy loppuotteluun eli finaaliin ja hävinnyt sijoittuu kolmanneksi. Finaalissa semifinaalin voittaja kohtaa mitalisarjan voittajan. Pelataan yksi sarja. Jos mitalisarjan voittaja voittaa, joukkue on seniorien mestari. Mikäli mitalisarjan voittaja häviää, pelataan uusi sarja. Tämän sarjan voittaja on seniorien mestari. Hävinnyt sijoittuu mestaruussarjassa toiseksi. 

Seniorien ykkössarja 

Joukkueet on jaettu maantieteellisesti neljään lohkoon. Runkosarjassa pelataan neljä kierrosta.  Jokaisella kierroksella joukkueet kohtaavat toisensa kerran.

Joukkueen vahvuus neljä keilaajaa + yksi vaihtopelaaja yhdessä ottelussa. Naiskeilaajat saavat tasoitusta kahdeksan pistettä sarjassa. Vaihdosta miespelaajan tilalle tuleva naispelaaja ei saa tasoitusta. Jos naispelaaja vaihdetaan pois ja tilalle tulee miespelaaja, naispelaajan tasoitus poistetaan. 

Lohkovoittajat pelaavat mestaruussarjan runkosarjan sijoille 7. ja 8. sijoittuneiden joukkueiden kanssa karsinnan runkosarjan pelitavalla. Karsinnassa joukkueet kohtaavat toisensa yhden kerran. Karsinnan kaksi parasta joukkuetta pelaavat seuraavalla kaudella mestaruussarjassa ja muut joukkueet ykkössarjassa.  Neljän tai viiden joukkueen lohkosta heikoin joukkue putoaa kakkossarjaan, kuuden joukkueen lohkosta kaksi heikointa joukkuetta putoaa kakkossarjaan ja seitsemän tai kahdeksan joukkueen lohkoista kolme heikointa joukkuetta putoaa kakkossarjaan.

Seniorien kakkossarja 

Joukkueet on jaettu maantieteellisesti lohkoihin. Runkosarjassa pelataan neljä tai kolme kierrosta.  Jokaisella kierroksella lohkon joukkueet kohtaavat toisensa kerran. Poikkeuksena nelijoukkueiset lohkot, joissa joukkueet kohtaavat toisensa kierroksella kahdesti.

Joukkueen vahvuus neljä keilaajaa + yksi vaihtopelaaja yhdessä ottelussa. Naiskeilaajat saavat tasoitusta kahdeksan pistettä sarjassa. Vaihdosta miespelaajan tilalle tuleva naispelaaja ei saa tasoitusta. Jos naispelaaja vaihdetaan pois ja tilalle tulee miespelaaja, naispelaajan tasoitus poistetaan. 

Ykkössarjaan nousee lohkovoittajat. 

YLEISTÄ 

ALEMMAT SARJAT 

Alempien sarjojen pelit pääsääntöisesti tehdään yhden päivän kierroksiksi. Jos lohkon kaikki joukkueet haluavat osan tai kaikki kierrokset tuplakierroksiksi, niin kaikilta joukkueilta on tultava yhteinen kirjallinen ilmoitus asiasta kilpailu- ja sarjavaliokunnalle. Kilpailu- ja sarjavaliokunta pyrkii toteuttamaan asian, jos se on mahdollista.

KEILAAMINEN ENNEN KIERROSTA 

Keilaaminen on valtakunnansarjahallissa kiellettyä yhden (1) tunnin ajan ennen virallisen lämmittelyajan alkua. Määräys koskee koko hallia ja myös kilpailuja, joiden laskettu aika kestää kielletyn ajan sisälle. Viivästyminen sallitaan, jos sen aiheuttaa jokin ennalta arvaamaton tapahtuma esim. konerikko. Keilaamiskielto koskee kaikkia kierrokseen osallistuvia pelaajia.

KILPAILUPÖYTÄKIRJA 

Kilpailupöytäkirjaa pitää vasemmalla radalla pelin aloittanut joukkue. Pöytäkirjan allekirjoittaa/vahvistaa molempien joukkueiden vastuuhenkilö.  Pelaajien nimet pitää olla pöytäkirjassa ennen pelin alkua, myös vaihtopelaaja. Vaihtopelaajan osallistumisesta pitää tehdä pöytäkirjaan merkintä.

LÄMMITTELY 

Joukkue ilman vastustajaa 

Lämmittely turnauksen aikana on kielletty (ei koske miesten ja naisten SM-liigaa, miesten ja naisten ykköstä sekä seniorien mestaruussarjaa kts. sääntö alempana). Lohkoissa joissa on neljä, kuusi tai kahdeksan joukkuetta, vastustajatta jostain syystä jäänyt joukkue pelaa normaalisti.  Lohkoissa joissa on viisi tai seitsemän joukkuetta otteluohjelman mukaan, ilman vastustajaa oleva joukkue pitää lepovuoron. Mikäli pois jäänyt joukkue ilmoittaa ajoissa poissaolostaan (viimeistään kierrosta edeltävänä torstaina), turnausjohtaja tekee pelikaavion uudelleen ilman lepovuoroja. Mikäli joukkue ei ilmoita mitään, pelataan alkuperäisen ohjelman mukaan.

Ennen ensimmäistä ottelua 

Joukkueella on viidentoista minuutin lämmittelyaika aloitusrataparilla. Lämmittelyoikeus on kaikilla joukkueen pelaajilla. Lohkoissa, joissa on pariton määrä joukkueita, saa Lepovuorolla aloittanut joukkue lämmitellä ennen ensimmäistä peliään seitsemän minuuttia aloitusrataparillaan. Vastustajajoukkue odottaa tämän lämmittelyn ajan. Jos hallissa on vapaa ratapari, voidaan turnausjohtajan päätöksellä lepovuoron joukkueen lämmittely suorittaa seitsemän minuutin ajan tällä rataparilla ensimmäisen kierroksen pelien aikana.

Kierroksen aikana 

Miesten ja naisten SM-liigoissa sekä miesten ykkössarjassa ja ykkössarjoissa on käytössä lämmittelyratapari, mikäli hallissa on tarpeeksi ratoja. Seniorien mestaruussarjassa on käytössä lämmittelyratapari, mikäli hallissa on tarpeeksi ratoja. Lämmittelyrataparilla saa keilata vasta kun ottelut ovat alkaneet (myös tauon jälkeen). Miesten SM-liigassa, miesten ykkössarjassa, naisten SM-liigassa, naisten ykkössarjassa ja seniorien mestaruussarjassa saa lämmittelyrataparilla olla ainoastaan yksi pelaaja / seura yhtä aikaa. Mikäli lämmittelemässä on useampi pelaaja seurasta, turnausjohtaja määrää kaikille kyseisen seuran lämmittelijöille kilpailukiellon kyseiseksi päiväksi. Ratarikon sattuessa: jos joukkueet siirretään toiselle rataparille, molemmilla joukkueilla on 5 min lämmittely rataparilla. Jos korjaus kestää ja vararataparia ei ole, turnausjohtaja tekee päätöksen mahdollisesta lämmittelystä.  Tauon jälkeen miesten SM-liigassa ja ykkössarjassa, naisten SM-liigassa ja ykkössarjassa sekä seniorien mestaruussarjassa on 15 min lämmittely.

Lämmittely miesten ja naisten SM-liigafinaaleissa ja seniorien mestaruussarjan finaalissa 

Runkosarjan toiseksi ja kolmanneksi sijoittuneet joukkueet saavat lämmitellä 15 min sillä rataparilla, jolla keskinäinen ottelu pelataan. Runkosarjan ykkönen saa lämmitellä Tarkoitukseen varatulla rataparilla haluamansa ajan ensimmäisen ottelun alettua. Mikäli ensimmäinen ottelu päättyy riittävän kauan ennen finaalin alkamisajankohtaa, on edellisen ottelun voittajalla oikeus lämmitellä myös tällä rataparilla. Kuitenkin lämmittely pitää loppua 15 min ennen finaaliottelun alkua.  Finaaliottelun alussa on molemmilla joukkueilla 15 minuutin lämmittelyaika. 

TAUOT 

Miesten SM-liigan runkosarjassa sekä ykkösen runko- ja jatkosarjassa on tauko molempina päivinä kolmen pelin jälkeen. Tauko kestää ratahoidon ajan. Naisten SM-liigassa ja ykkösessä pidetään lauantaina kolmen pelin ja sunnuntaina neljän pelin jälkeen 30 minuutin tauko. Seniorien mestaruussarjassa pidetään tauko runko- ja mitalisarjassa lauantaina neljän pelin jälkeen, kestää ratahoidon ajan.

Muilla sarjatasoilla ei taukoja ole, poikkeuksena 8-joukkueiset lohkot joissa pidetään 20 min tauko neljän pelin jälkeen.

RATAHOITO 

Kilpailu- ja sarjavaliokunta päättää olosuhteet miesten SM-liigaan ja naisten SM-liigaan. Olosuhde on molempina päivinä sama. Olosuhteet julkaistaan SKL:n kotisivuilla viimeistään kaksi viikkoa ennen pelikierrosta.  Miesten ja naisten ykkössarjoihin sekä seniorisarjoihin päättää olosuhteet järjestävä keilahalli ja julkaisee ne omilla kotisivuillaan viimeistään kaksi viikkoa ennen pelikierrosta.  Miesten SM-liigassa ja ykkösessä tehdään ratahoito tauolla molempina päivinä. Seniorien mestaruussarjassa tehdään ratahoito lauantaina tauolla. Muilla sarjatasoilla turnausjohtaja tekee päätöksen mahdollisen ratahoidon tarpeesta.  

OSANOTTO-OIKEUS 

Kaikilla SKL:n rekisteröidyillä keilaajilla on oikeus osallistua valtakunnansarjoihin. Mahdollisissa seurasiirroissa noudatetaan SKL:n edustuskelpoisuussääntöjä. Siirtyjä on kelpoinen edustamaan uutta seuraansa heti, jos entinen seura on ilmoittanut hänet vapaaksi. Jos entinen seura on ilmoittanut siirtyjällä olevan täyttämättömiä velvoitteita, on siirtyjä edustuskelpoinen vasta kun velvoitteet on täytetty.  Lisäksi seniorisarjoissa: Osallistumisoikeus on kyseisenä kalenterivuonna 50 vuotta täyttävällä ja vanhemmalla nais- tai mieskeilaajalla.

SEURALLA USEAMPIA JOUKKUEITA 

Seuralla voi olla miesten, naisten, sekä seniorien valtakunnansarjoissa useampia joukkueita. 

Pelaaminen seniori- ja veteraanisarjoissa ei rajoita pelaamista muissa valtakunnansarjoissa ja/tai toisinpäin. 

Farmisopimuksella siirrot joukkueesta toiseen on mahdollista noudattamalla muutoin valtakunnansarja- ja farmisääntöjä. Keilaaja voi edustaa valtakunnansarjoissa emäseuraa ja yhtä farmiseuraa kauden aikana. Saman sarjatason joukkueisiin ei saa tehdä farmisopimusta. 

Jos joukkueessa on farmipelaaja, turnausjohtajan on tarkistettava tämä Suomen Keilailuliiton sivulta.

Otteluun nimetyssä joukkueessa voi olla korkeintaan kaksi farmipelaajaa (varapelaaja mukaan luettuna), kun joukkueen koko on vähintään 4 varsinaista keilaajaa, muutoin vain yksi farmipelaaja. Jos farmipelaajia on enemmän, niin joukkueen ottelutulos on 0 siitä sarjasta. Joukkueen pelaajien on kuitenkin pelattava ottelu loppuun. Pelaajille ei sarjaa merkitä keskiarvolaskentaan. 

Seura voi käyttää pelaajiaan vapaasti eri sarjatasoilla tammikuun 2018 viimeiseen päivään asti, kuitenkin yhdellä sarjatasolla saman viikonlopun aikana. Jos seuralla on kaksi tai useampaa joukkuetta samassa lohkossa (1-4 divisioonat) tai samalla sarjatasolla (liiga) käsitellään joukkueet eri seuroina. 1.2.2018 seuran pelaajat pelaavat kauden loppuun sillä sarjatasolla ja joukkueessa, jossa pelaavat ensimmäisen kerran kyseisen päivämäärän jälkeen. Poikkeuksena kyseisen päivämäärän jälkeen pelaaja voi siirtyä seuran sisällä alemmalta tasolta ylempään, mutta ei ylemmältä tasolta alaspäin, jos on pelannut ylemmällä tasolla 1.2.2018 jälkeen.

Siirrot sarjatasojen välillä joukkueesta toiseen kauden aikana on sallittua. Saman viikonvaihteen aikana ei kuitenkaan voi keilata kahdessa joukkueessa; koskee myös nimettyä varapelaajaa, vaikka ei olisikaan keilannut (varapelaaja on myös joukkueen jäsen). 

Miesten valtakunnansarjoissa voi pelata myös naisia, jos muut näissä säännöissä olevat rajoitukset eivät sitä estä.

VAJAA JOUKKUE 

Joukkue voi pelata yhden (1) pelaajan vajauksella. Myöhästynyt pelaaja voi tulla mukaan seuraavaan peliin (ei kesken sarjan).

JOUKKUE POISSA OSASTA KIERROKSEN OTTELUJA 

Myöhästynyt joukkue voi tulla mukaan seuraavaan peliin. Myöhästynyt joukkue on velvollinen suorittamaan normaalit kilpailumaksut.

LUOVUTUSSAKKO, MAKSURÄSTIT JA POISJÄÄNTIMAKSU 

Kierrokselta poisjäänti 

Joukkueen jäädessä pois kierrokselta on se velvollinen maksamaan järjestävälle hallille kilpailumaksut, jotka sille olisi langennut sen ollessa mukana. Kilpailumaksuiksi katsotaan ratamaksut, liittojen toimintarahat, turnausjohtajan palkkiot sekä palkintomaksut. Ensimmäiseltä poisjääntikerralta ei ole muita seuraamuksia. Poisjäännin toistuessa joutuu seura maksamaan sakkoa 100€ SKL:n kilpailu- ja sarjavaliokunnalle. Kyseiselle keilahallille ja SKL:n toimistoon pitää ilmoittaa poisjäännistä etukäteen kirjallisesti (kirje, fax, sähköposti) viimeistään kierrosta edeltävänä torstaina. 

Lohkoissa joissa on 4, 6 tai 8 joukkuetta, vastustajatta jostain syystä jäänyt joukkue pelaa normaalisti. Lohkoissa joissa on 5 tai 7 joukkuetta otteluohjelman mukaan, ilman vastustajaa oleva joukkue pitää lepovuoron. Mikäli pois jäänyt joukkue ilmoittaa ajoissa poissaolostaan (viimeistään kierrosta edeltävänä torstaina), turnausjohtaja tekee pelikaavion uudelleen ilman lepovuoroja. Mikäli joukkue ei ilmoita mitään, pelataan alkuperäisen ohjelman mukaan. 

Finaalista tai karsinnoista poisjäänti 

Poisjäännistä pitää ilmoittaa SKL:n toimistoon kirjallisesti (kirje, fax, sähköposti) viikkoa ennen pelipäivää. Kilpailu- ja sarjavaliokunta tekee päätöksen mahdollisista seuraamuksista (sakko maksimissaan 250€ SKL:n kilpailu- ja sarjavaliokunnalle).

Luopuminen 

Luopumisesta pitää ilmoittaa SKL:n toimistoon kirjallisesti (kirje, fax, sähköposti). Kesken kauden sarjasta luopuva joukkue on velvollinen maksamaan 200€ sakon SKL:n kilpailu- ja sarjavaliokunnalle ja jäljellä olevat kilpailumaksut, joiksi katsotaan ratamaksut, liittojen toimintarahat, turnausjohtajan palkkiot sekä palkintomaksut. Kausi katsotaan alkaneeksi

1.9. Joukkueen jäädessä pois runkosarjan viimeiseltä kierrokselta katsotaan se luopuneeksi. Tässä tapauksessa sakko on 500€ SKL:n kilpailu- ja sarjavaliokunnalle. Lisäksi joukkue suorittaa kierroksen kilpailumaksut. Luopunut joukkue jää tuloksissa viimeiseksi.  Miesten ja naisten SM-liigoissa sekä ykkössarjoissa yllä mainitut maksut ovat kaksinkertaiset. 

Ottelutulokset jäävät luovutuksen yhteydessä voimaan. Luopunut joukkue sijoittuu lohkossaan viimeiseksi. Sarjasta luopunut seura joutuu aloittamaan alimmasta sarjaportaasta, jos se haluaa myöhemmin osallistua valtakunnansarjaan. 

MATKAKORVAUKSET JA PALKINTORAHAT 

Miesten ja naisten SM-liigoissa, miesten ja naisten ykkössarjoissa sekä seniorien mestaruussarjassa kerätään erillistä matkakorvausta ja palkintorahaa jokaiselta kierrokselta. Muilla sarjatasoilla pelaavat joukkueet voivat anoa erikseen matkakorvauksia kilpailu- ja sarjavaliokunnalta. Omavastuu kilometrimäärä on 2000 km. Anomus on vapaamuotoinen, josta käy ilmi joukkueen yhteystiedot, sarjataso, pelimatkat (km) ja mahdollinen ehdotus korvauksen määrästä. Anomus on toimitettava 15.5. mennessä SKL:n toimistoon kirjallisesti (kirje, fax, sähköposti). Kilpailu- ja sarjavaliokunta käsittelee jokaisen anomuksen ja tekee jokaisesta erillisen päätöksen.

NOUSUSTA KIELTÄYTYMINEN 

Mikäli nousun ansainnut seura haluaa kieltäytyä noususta ylemmälle sarjatasolle, joukkueen pitää toimittaa perustelut kieltäytymiselle SKL:n toimistoon kirjallisesti (kirje, fax, sähköposti) kahden viikon kuluessa sarjan päättymisestä. Mikäli kieltäytymisen syy ei ole hyväksyttävä (kilpailu- ja sarjavaliokunta tekee ratkaisun), pudotetaan kieltäytyjä yhtä sarjaporrasta alemmaksi. Noususta kieltäytyvälle joukkueelle ei makseta palkintorahoja. Nousua tarjotaan kyseisen lohkon toiseksi sijoittuneelle. Mikäli joukkue haluaa pelata ylemmällä sarjatasolla, nousun lisäksi joukkueelle maksetaan palkintorahat. Mikäli joukkue ei halua nousta, palkintorahat jäävät jakamatta.

SARJATÄYDENNYKSET 

Tarvittaessa kilpailu- ja sarjavaliokunta täydentää seuraavaa kautta varten lohkoja ottaen huomioon edellisen kauden sarjamenestyksen sekä alueellisen sijainnin. 

 

SARJAAN ILMOITTAUTUMINEN 

Kaikki ne joukkueet, jotka osallistuvat valtakunnansarjaan katsotaan automaattisesti ilmoittautuneiksi sarjaan myös seuraavaksi kaudeksi. Jos joukkue haluaa jäädä pois seuraavalta kaudelta, täytyy seuran lähettää kirjallinen peruutus Suomen Keilailuliiton toimistoon toukokuun 31. päivään mennessä. Ilmoittautumismaksu seuraavalle kaudelle on maksettava toukokuun 31. päivään mennessä. Jos myöhemmin joukkue peruu osallistumisensa 31.7. mennessä ja ilmoittautumismaksu on maksettu, niin maksu palautetaan joukkueelle. 

Suomen Keilailuliitto laskuttaa ilmoittautumismaksun. Jos ilmoittautumismaksua ei ole maksettu eräpäivään mennessä, niin huomautuslaskuun lisätään 30€ korotus. Mikäli seura ei maksa huomautuslaskua eräpäivään mennessä, joukkue katsotaan luopuneeksi sarjapaikastaan.

KILPAILUN JOHTO JA VASTALAUSEET 

Paikallinen keilailuliitto, jonka alaisessa hallissa valtakunnansarja keilataan, on velvollinen määräämään jokaiselle kierrokselle turnausjohtajan. Mahdolliset vastalauseet on SKL:n kilpailusääntöjä noudattaen jätettävä turnausjohtajalle, joka välittää ne SKL:n kilpailu- ja sarjavaliokunnalle. Vastalauseeseen on liitettävä 50€, joka palautetaan vastalauseen tekijälle, mikäli vastalause hyväksytään. 

Valtakunnansarjaturnauksen tuloksia koskevat korjauspyynnöt on tehtävä seuraavasti: 

-       Pöytäkirjavirheet on pyydettävä ja vaadittava korjaamaan ottelun aikana. 

-       Yhteenvetolomakkeessa ilmenevät yhteenlasku- tai kirjausvirheet on pyydettävä korjaamaan viimeistään turnauksen jälkeisenä ensimmäisenä arkipäivänä (maanantai). Korjauspyyntö esitetään SKL:n toimistoon. 

Virheiden huomaaminen ja ilmoittaminen on sarjaan osallistuvien seurojen vastuulla.

YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 

Joukkueen on oltava ottelupaikalla vähintään puoli tuntia ennen kilpailun ilmoitettua alkamisaikaa.  Pakkotilanteessa, esim. autoturma, on esteestä ja mahdollisesta myöhästymisestä tai täydellisestä estymisestä ilmoitettava turnaushalliin mahdollisimman pian. 

Joukkuekohtainen pelimaksu on suoritettava ennen turnauksen alkua. Mikäli pelimaksu laskutetaan, kuitti suorituksesta on esitettävä pyydettäessä ennen pelien alkamista. Miesten ja naisten SM-liigan peleistä lähetetään lasku SKL:oon. Joukkue, jolta ei saada sääntöjen mukaisia maksuja, suljetaan sarjasta, kunnes maksut on suoritettu. 

Turnaushalli / turnausjohtaja voi rajoittaa pelialueelle tuotavien kassien ja pallojen määrää käytettävissä olevien tilojen mukaan. 

Pallojen säännönmukaisuutta valvotaan pistokokein. Sääntörikkeen seurauksena tässä kohdassa on keilaajan tuloksen hylkääminen ko. sarjassa. 

Joukkue saa siirtyä seuraavalle pelirataparille vasta, kun kaikilla ratapareilla on sarja valmistunut, ellei turnausjohtaja jostakin poikkeussyystä anna erikseen siirtymislupaa. Joukkueiden pelaajilla pitää olla SKL:n kilpailusääntöjen mukainen ja yhtenäinen peliasu.

Turnausjohtajalla on oikeus myöntää erityisestä syystä vapautus tästä säännöstä. Säännön törkeästä rikkomisesta hän voi määrätä seuralle sakon, joka on maksimissaan kyseisen kierroksen kilpailumaksun suuruinen. 

Finaaleissa ja karsinnoissa noudatetaan kaikilta osin runkosarjan menettelytapoja, ellei näissä säännöissä poikkeavaa niiden suhteen määritellä. 

Jos joukkue/kilpailija rikkoo näitä sääntöjä niiltä kohdin, josta ei erikseen ole määrätty sanktiota, voi kilpailu- ja sarjavaliokunta antaa siitä rangaistuksen sääntörikkomuksesta joko kirjallisen varoituksen, nollaamalla joukkueen/kilpailijan sarjan tuloksen ja/tai antamalla lisäksi maksimissaan sakkoa 250 € kilpailu- ja sarjavaliokunnalle.