1. Kauko Ahlström

Kauko Ahlström (1914-1983) on kiistatta vaikuttavin hahmo Suomen keilailun historiassa. Hän on toiminut Suomen Keilailuliiton puheenjohtajana pidempään kuin kukaan toinen, 31 vuotta. Hän oli myös aktiivisesti mukana Kansainvälisen Keilailuliiton perustamisessa ja toimi sen puheenjohtajana. Lisäksi Ahlström oli maan eturivin keilaajia voittaen Suomen mestaruuksia ja MM-mitaleita.

Keilahalliin Ahlström pääsi isä-Einarin mukana, ensin lähinnä kirjuriksi. Isän myötä ensimmäiseksi keilaseuraksi tuli Viiskulman Keilaajat, VK.
Varsinainen aktiiviura alkoi 1934, nousu M-luokkaan tapahtui 1939. Se merkitsi paikkaa Helsingin joukkueessa Tukholmaa vastaan. Siinä Ahlström ”voitti ottelun paremmuuspalkinnon. Hänen voittonsa ratkaisi viitosen rata, jolla hän heitti yksitoista pataljoonaa peräkkäin, viimeisellä kaksi keilaa jäi pystyyn”, kirjoitti Keilaaja vuosia myöhemmin. Täysiä 300-sarjoja Ahlström teki urallaan kaksi. Kaupunki- ja liitto-otteluita kertyi 20.
Vasta vuoden toimineen Suomen Keilailuliiton ensimmäinen puheenjohtaja Ossi Rosokivi kieltäytyi 1940 jatkamasta tehtävässä. Uudeksi keulamieheksi valittiin Kauko Ahlström. Hän hoiti puheenjohtajan tehtävää lopulta ennätysmäiset 31 vuotta.
Uuden puheenjohtajan ensimmäinen suururakka oli vastata 1940 SM-kilpailujen järjestelyistä Liisankadun salongissa. Kisojen palkintojenjaossa Ahlström pyysi hetken hiljaisuudella kunnioittamaan niiden 23 keilaajan muistoa, ”jotka jäivät Kannaksen jäisille kentille tai Karjalan lumisiin metsiin”.
Vuosia myöhemmin, 1954, Ahlström uusi jättiurakkansa, hän vastasi Helsingin MM-kisojen järjestelyistä. Siinä ohessa hän oli joukkueen kantavia voimia ja hän sai henkilökohtaisen pronssimitalin, hopeaa 8-miehisjoukkueessa sekä pari- ja 5-miehispronssia, sekä kiitokset kisajärjestelyistä.
Ahlström taisi monia kieliä sujuvasti. Siksi hänestä myös tuli suuri toimija kansainvälisillä areenoilla. Ahlströmin uupumattoman uurastuksen ansiosta keilailu ja sen kansainvälinen kattojärjestö nousivat siihen asemaan, mikä niillä on nykyisin. Hänestä tuli ensin International Bowling Associationin varapuheenjohtaja, sitten puheenjohtaja. Järjestön toiminnan hiipuessa Ahlström lähti voimakkaasti ajamaan laajempaa liittoa, jossa erityisesti Yhdysvaltojen pitäisi olla mukana. Ahlström toimi 1952 Hampurissa pidetyn käynnistävän kokouksen avaajana. 1957 hänestä tuli FIQ:n (Federation International des Quillers, nykyisin World Bowling) varapuheenjohtaja. Puheenjohtajana hän toimi vuodet 1973–77. Sitkeiden neuvottelujen jälkeen Ahlström sai USA:n järjestöön mukaan 1961. Lajin ylimmälle liitolle tuli ranskankielinen nimi Ranskan ehdotuksesta. Ahlströmin työn ansiosta Suomella oli arvostettu asema maailman keilailussa myös hänen jälkeensäkin.

Kaiken aikaa Ahlström kävi tiiviisti myös kilpailemassa, kotimaassa ja ulkomailla. Hänestä tuli ensimmäinen kolme Suomen mestaruutta voittanut keilaaja, 1944, 1946 ja 1956. Lisäksi tuli yksi parimestaruus ja kaksi nelimiehiskultaa.
Vaikka Ahlström oli suuren perheyhtiö johtajia, hänellä riitti uskomaton määrä tarmoa myös lempiharrasteelleen. Hän oli mukana likimain kaikissa liiton eri elimien kokouksissa ja ehti avaamaan ison joukon Suomeen valmistuneita keilahalleja.
Keilajohtajana Ahlström toimi herrasmiesmäisen hillitysti. Itse asiassa hän ei johtanut joukkoja edestä eikä takaa, vaan joukon keskeltä. SKL:n toimiston monikymmenvuotinen sihteeri Hilja Sirenius luonnehti häntä tarkaksi ja hiljaiseksi herrasmieheksi. Liiton paperit Sirenius kiikutti allekirjoitettaviksi Ahlströmin Fredrikinkadun konttoriin.
Vuonna 1971 Ahlström ei enää suostunut työkiireittensä johdosta jatkamaan puheenjohtajan tehtävässä. Vuotta myöhemmin vuosikokouksessa Finlandia-talossa paljastettiin Birger Selinin maalaama Ahlströmin muotokuva. Tilaisuudesta kertoessaan Keilaaja-lehti korosti, että Ahlströmin henkilökohtainen osuus kansainvälisen liiton johdossa on jättänyt pysyvät jäljet bowlingurheilun historiaan. Aktiivikeilaajana hän on taistelijan todellinen esikuva. Kehitys kiistattomaksi keilailujohtajaksi on tapahtunut ilman julkisuuden kosiskelua. Sen vuoksi emme mekään, Suomen keilaajat, pysty tajuamaan sen keskeisen osan merkitystä, jonka hän on kantanut FIQ:n luomisessa mahtavaksi maailmanjärjestöksi. Hän on liian lähellä meitä aktiivina keilataiturina, edustustaistelijana, oman liittomme johtajana, yhtenä meistä.
Näissä sanoissa on vinha perä, Kauko Ahlström kuuluu ilman muuta Suomen merkittävimpien urheilujohtajien joukkoon.
Koulutukseltaan Ahlström oli ekonomi, Suomen Ekonoomiyhdistys ry:n tuhannes jäsen.

Ahlström sai Suomen Keilailuliiton hopeisen kunnialevykkeen kunniamitalilla vuonna 1962. Kultaisen pelaajaneulan hän saavutti numerolla 1 vuonna 1954. Hänelle myönnettiin Kansainvälisen Keilailuliiton WTBA:n ensimmäinen John Davis Memorial Award vuonna 2013.


« Palaa