Arvokilpailut

Tulosta

Kimmo Lehtosen ajatuksia

06.12.2018

Kimmo Lehtosen 36 arvokisamitalia eivät saaneet Hong Kongista jatkoa, mutta henkeä on edelleen.

Kimmo Lehtonen on keilannut maajoukkueessa neljällä vuosikymmenellä ja motivaatiota riittää edelleen. Kuten viime vuonna Las Vegasissa myös tänä vuonna vasemmalta puolella oli suhteellisen hiljaista. Rafiq Ismail voitti singlen, mutta ei lopulta selviytynyt masterssiin. Kimmo oli all eventissä 36:s ja vasureista hänen edellään oli vain Ismail, joka oli 29:s. Singleen tuli 1209, parikisaan 1226, trioon 1308 ja joukkuekisaan 1176.

Miten arvioisit omia kisojasi ja miksi?
”Tietenkin kun mitalia tultiin hakemaan ja kun sitä ei tullut niin onhan se pettymys. Alaraja oli kuitenkin kohtuullinen eikä ollut sellaisia hetkiä, että olisi luovuttanut. Ei tullut tehtyä helppoja tyhjiä, joista olisi jäänyt jossiteltavaa. Suhteellisen pienestä jäi kuitenkin kiinni masterspaikka. Sinänsä oli kyllä kiva pelata, että tulostaso pysyi kohtuullisena.”

Jos olisit kuukausi sitten tiennyt millainen olosuhde kisoissa tulee olemaan, niin olisitko valmistautunut jotenkin eri tavalla?
”Valmistautuminen onnistui kuten oli tarkoituskin. Meillä oli Brunswickin jätkien kanssa kolmena keskiviikkona reenit juuri tällä kelillä ja sitä silmällä pitäen tehtiin pallot. Ei tullut sellaista tunnetta, että setistä olisi puuttunut jotain eikä muutenkaan tunnetta, että jotain olisi pitänyt tehdä toisin.”

Mitä meidän tulisi tehdä, jotta Suomi pysyisi kilpailukykyisenä?
”Vaikea kysymys, nyt tehdään monia hyviä asioita. Ongelmana näen sen, että miten saadaan motivoituneita nuoria tekemään oikeita asioita. Liitto ja valmentajat voivat luoda puitteet, mutta pelaajasta itsestä on lähdettävä halu tehdä ja reenata.

E-locker on hyvä työkalu. Hiljattain muuttomme yhteydessä löysin 90-luvulta vihkoja, joihin olin kirjannut nimettyjä harjoitteita mentaaliharjoittelusta lähtien. Näistä on jälkikäteen hyötyä ja tulisi ymmärtää, että näitä täytetään itselle eikä valmentajille.

Olisi hyvä käyttää kokemusosaamista enemmän hyödyksi, jotta nuoret ymmärtäisivät mitä tämä touhu oikeasti vaatii. Meillä on Suomessa monia tarinoita lahjakkuudesta tehdä töitä. Nyt nähdään ehkä liikaa menestyksestä vain se jäävuoren huippu eikä sitä, mikä huippua kannattelee.”

Oliko kisoissa jotain yllättävää? 

”En osaa oikein vastata, kun en noita asioita paljon mieti. Jollekin joku sopii ja jollekin ei. Toki ennen muuttujia oli vähemmän. Nykypäivänä kun muuttujien määräkään ei ole enää yllätys.

Jokaisen joka arvokisoihin lähtee täytyy miettiä omaa asennoitumistaan, ettei hätkähdä esim rata-arvoista tai muista. It is what it is. Nytkin all eventsin kärjessä oli jälleen hyviä keilaajia.”

Perttu Jussila


« Palaa