Kansien kätköistä juttusarja matkaa Las Vegasiin ja marraskuuhun 2010. Tuolloin ammattilaiskiertue PBA:ssa pelattiin sama kilpailu kuin nytkin toukokuussa 2026: PBA World Series of Bowlingin Shark. 2010 tuosta kilpailusta muodostui suomalaisittain historiallinen, sillä Osku Palermaa voitti ensimmäisen PBA-tittelinsä tuolloin. 

Oskun ensimmäisestä PBA-tittelistä löytyy myös koostevideo PBA:n viralliselta YouTube-kanavalta:

Voiton jälkeen seuraavassa Keilaaja-lehden numerossa luonnollisesti iloittiin Oskun voitosta ja nostetiin hyvin esille, miten kovassa nosteessa ollut suomalaistähti napsi saavutuksia hienosti yksi kerrallaan. Artikkelin on toimittanut Seija Lankinen.

Palermaan odotukset toteutuvat yksi kerrallaan

Suomalaiset kimaltelivat Las Vegasissa

Osku Palermaa. Kuva: PBA Media Gallery.

Osku Palermaan taival kohti huippua etenee vanhaa fraasia lainaten kuin juna kiskoillaan.

Yhdysvaltain PBA-kiertueen kauden avauksessa WSOB:ssa eli World Series of Bowlingissa Palermaa oli yksi tähdistä. Voitto Sharkissa, viides sija Chameleonissa, kolmas sija MM-karsinnassa ja kutsu Mestarien turnaukseen, ToC, kertovat olennaisen kahden viikon rypistyksestä.

– On onnellinen olo, Palermaa sanoi kun kaikki oli ohi lauantaina ruotsalaisuuden päivänä.

– On se vain hieno tunne (voittaa).

WSOB:n päättänyt Yhdysvallat vastaan Muu maailma -ottelu päättyi ulkomaalaisten kannalta hyvin. Oskun, Mikan ja Kimmon tähdittämä matsi päättyi Muun maailman voittoon. Ja Mikan oikutellut selkä kesti ottelun hyvin.

Sharkin finaaliin Osku pääsi karsinnan toisena. Välierässä hän kohtasi tutun Jason Belmonten, jonka hän voitti tiukassa kamppailussa 182-176. Ottelu oli sujunut Belmonten merkeissä, mutta ratkaisun hetkellä tämä ei pystynyt varmistamaan voittoa. Belmontelle jäi 10-ruudussa 4-6 -reikä, jota hän ei kyennyt paikkaamaan, ja Osku kuittasi pelimiehenä paikka-kaadolla ohi.

– Belmonten voiton jälkeen tuli vahva fiilis, että jos pelaan omaa peliä, tulee voitto. Turha antaa ajatusten hyppiä, muuten menee metsään.

Radat olivat finaalissa hankalat. Loppuottelu ratkesi jo varhaisessa vaiheessa.

– Jo ysiruudussa heitin täysillä yhdellä kädellä.

Osku voitti kanadalaisen Dan MacLellandin 173-149. MacLellandille jäi kolme kertaa 4-6-7 -reikä.

Tammikuussa jatkoa

Lisää on luvassa. Nälkäkin kasvaa. Tammikuussa pelataan PBA:n MM-finaali ja ToC perättäisinä viikonloppuina. Sen jälkeen ovat helmikuussa Masters ja Open. Masters on Renossa ja Open New Jerseyssä. Osku ja Mika ovat ainakin mukana.

Ja mitä kauden lopussa saattaa ilmetä? Palermaa on ehkä ammattilaisten pistelistan ykkösenä ja mitä siitä seuraakaan? Vuoden keilaaja?

WSOBista WSOBiin

Viime vuonna WSOB alkoi Detroitissa. Vuosi sitten se oli pitkä, kesti viikkoja, koostui seitsemästä kisasta ja oli rasittava. Se oli niin pitkä, että Oskua alkoi kesken kaiken vaivata koti-ikävä, eikä peliäkään kulkenut.

Myös tällä kertaa Oskulla tuli loppuvaiheissa koti-ikävä, mutta se ei haitannut, koska kotimatkaan oli enää lyhyt aika. Tänä vuonna WSOB oli tiivis viiden kisan rypäs, joka kesti kaksi viikkoa, oli edelleen vaativa, ja sopi meikäläisille hyvin.

Osku oli tämänkertaisen WSOB:n sankareita. Vain Bill O’Neill on hänen edellään kiertueen pisteissä. O’Neill oli niin ikään kahdessa show’ssa, voitti Viperin ja oli Scorpionissa neljäs ja voitti MM-karsinnan.

– Ei voi valittaa. Pelasin koko ajan hyvin. Yksi pieni notkahdus oli Viperissä, Osku kertoi.

– Oli hieno reissu ja sai vielä arvoisensa lopetuksen.

Tavoitteet täsmentyvät

Yksi Oskun vanhoista tavoitteista oli voittaa PBA-kiertueella. Nyt yhä voi yliviivata tuon kohdan. Kutsu Mestarien turnaukseen ToC:iin eli voitto jossain viikon kisoista oli yksi Oskun tärkeistä tavoitteista WSOB:ssa. ToC on tällä kertaa epätavallisen rahakas, voittajalle on luvassa 250.000 dollaria ja potissa on miljoona.

– ToC on sairaan iso. En ole sitä sen enempää vielä miettinyt.

Mestarien turnaus on kutsuturnaus, jonka voitosta Mika Koivuniemi on unelmoinut pikkupojasta. Se ei enää kanna nimeä Firestone, mutta on edelleen turnausten turnaus. Sinne pääsevät vain voittajat. Tällä kaudella turnaus on poikkeuksellisen suuri osanottajamäärältään, sillä kutsun saavat kaikki PBA-kiertueella voittaneet, myös aluekisojen voittajat.

Mestarien turnaus pelataan seuraavana viikonloppuna MM-kisan jälkeen, all Oskulla onkin kiire vuodenvaihteen tienoilla. Ensin on BM-turnaus Helsingissä, sen jälkeen seuraavana viikonloppuna PBA:n MM-kisa Las Vegasissa ja sitä seuraa Mestarien turnaus niin ikään Las Vegasissa, mutta eri hallissa kuin MM.

Askel kerrallaan

Oskulle voitto Sharkissa merkitsi loikkaa kohti huippua. Osku haluaa olla maailman paras, mutta ilman menestystä PBA-kiertueella se ei ole mahdollista.

Huipulle voi nousta vain askel kerrallaan.

– Nimenomaan, Osku vahvistaa.

Jo MM-kisoissa Münchenissä suomalaiset olivat yhdysvaltalaisten jälkeen selkeästi tasokkain ryhmä. Las Vegas vahvisti näkemystä.

Osku ja Mika kuuluivat kumpikin WSOB:n tähtiin. Kumpikin nappasi kaksi jatkopaikkaa viidessä alkukisassa ja selviytyi 12 sarjasta 16:n joukkoon. Osku oli vahva Chameleonissa ja uudistetussa Sharkissa, joka perinteisesti on ollut hankalin PBA:n eläinöljyistä. Nyt halit olivat hampaat tylsyneet. Se suosi vahvoja keilaajia eli kahden käden lyöjät Osku, Jason Belmonte ja Brian Valenta valtasivat karsinnassa kärkisijat.

Mika oli 16:n joukossa Viperissa ja Chameleonissa, ja lisäksi Kimmo Lehtonen säväytti kun voitti Viperin alkukisan, Mika oli toinen eli kaunis kaksoisvoitto.

Jouni lähti heti

Neljäntenä suomalaisena Las Vegasiin lähtenyt Jouni Helminen yritti parhaansa, mutta lähti ensimmäisellä mahdollisella maitokoneella takaisin töihin, joita pakeni toviksi kunnon kisoihin.

– Perustaitotaso ei riittänyt, Jouni luonnehti.

Kimmo Lehtonen rakastaa keilailua ja sai myös hän maistaa PBA-mainetta. Kimmo oli Viperin lopputuloksissa yhdeksäs heti Mikan jälkeen.

– En ollut tarpeeksi hyvä. En pystynyt ratkaisemaan pelejä tarpeeksi, kokonaisuuteen tyytyväinen Kimmo sanoi.

– Kisat oli hienot kokonaisuudessaan. Oli kova setti vetää viisi eri keliä ja vasurille uusia ulottuvuuksia. Siksi oli hienoa, että selvisin näin hyvin.

Kimmo oli pitkään kiinni MM-loppukisassa, mutta jäi 18:nneksi eli kymmenen sijan päähän jatkosta. Huipennukseksi tuli edustus Muun maailman joukkueessa Yhdysvaltoja vastaan.

– Ihan ok meni, vaikka oma peli ei kulkenut. Pääasia, että joukkue voitti. Ja show’sta tehtiin senkin edestä, Kimmo kertoi.

Selkä petti Mikan

Mika Koivuniemi oli jälleen epäonnekas. Viime vuonna WSOB meni häneltä alle odotusten, kun hänen päätukijansa osoittautui ties miksi ja Mikan ajatukset karkailivat ties minne.

Tänä vuonna Mika oli ennen kisaviikkoja hyvässä lyönnissä. Peli sujui ja hän saavutti kaksi jatkopaikkaa sekä MM-karsinnassa viidennen sijan eli jatkopaikan.

Sunnuntain harjoituksissa ennen jatkopelejä Mikan jalka tökkäsi pahasti ja vanha selkävaiva alkoi oireilla. Välilevyn pullistuma teki olon niin kivuliaaksi, ettei keilaamisesta ollut tulla mitään. Leena-vaimon hoivan avulla Mika pystyi keilaamaan Viperissa kahdeksanneksi (halusi keilata koska tiesi, että Viperissa on mahdollisuuksia), mutta Chameleonissa hän keskeytti kahden voitetun sarjan jälkeen neljänneltä sijalta.

– Kestän paljon kipua, mutta nyt hermokipu, joka sähköttää joka heitolla, oli siinä vaiheessa liikaa. Varsinkin kun kipu oli kova jo edellisenä päivänä, Mika kertoi. Selkä on vaivannut Mikaa jo pitkään. Välillä kipu on kova, mutta Mika on siihen tottunut. Leikkaushoitoa Mika ei halua.

– Ei ole minulle vaihtoehto. Turhan moni niistä epäonnistuu.

Keskeytyksen jälkeen Mika oli silti vankasti sitä mieltä, että lauantain haasteottelun Yhdysvaltoja vastaan hän pelaa vaikka konttaamalla. Ei tarvinnut kontata. Kolmen päivän lepo riitti. Selkä kesti pelin.

Poimintoja

Tämänkertainen WSOB tuotti kolme uutta voittajaa kiertueelle: Scott Norton, Yong Jin Gu ja Osku Palermaa. Bill O’Neill ja Eugene McCune olivat voittaneet jo aiemmin. O’Neillle voitto oli kolmas ja McCunelle toinen.

Gu ja Palermaa ovat viides ja kuudes Yhdysvaltain ulkopuolelta tullut PBA-voittaja. Aiemmat ovat Mats Karlsson, Amleto Monacelli, Mika Koivuniemi ja Jason Belmonte. Koska Gu ei ole liittynyt PBA:han, hänen voittoaan ei mahdollisesti noteerata virallisiin aikakirjoihin.

Toisen polven kilpakeilaaja Eugene McCune keilasi Cheetahin jatkokarsinnassa PBA:n yhdeksän sarjan ennätyksen 2468 pistettä eli keilasi 274:n keskiarvolla. McCune keilasi kaksi kertaa 300 (300, 253, 275, 279, 279, 279, 236, 300 ja 267). Tulos on myös USBC:n ennätys (vanha oli 2463 vuodelta 2003).

Voittajista kaksi oli vasureita eli Norton ja Gu. Kimmo Lehtonen oli ainoa vasuri Yhdysvallat – Muu maailma -ottelussa.

Palermaa ja Belmonte tekivät pienimuotoista historiaa Sharkin tv-finaalissa. Koskaan aiemmin ei kaksi lapiomiestä ole ollut yhtä aikaa tv-show’ssa saat kohdannut.

Alkuperäinen artikkeli: Seija Lankinen

Kansien kätköistä teksti ja editointi: Henri Havusela