Kansien kätköistä -juttusarja juhlistaa kesän onnistuneita nuorten MM-kisoja, joista Suomi voitti kolme mitalia. Kirkkain mitali kilpailuista oli Roni Leskisen ja Juho Vuoppolan voittama parikulta. Sen kunniaksi Kansien kätköissä matkataan siihen edelliseen Suomen nuorten miesten MM-kultaan ja tämä matka vie niinkin pitkälle kuin vuoteen 2004. Silloin Suomi voitti Guamissa historian toisen kerran nuorten miesten MM-joukkuekultaa kokoonpanolla Sami Tolonen, Mikko Ylitalo, Joonas Huolman ja Osku Palermaa. Valmentajana toimi Juha Lehtikangas.
Vuoden 2004 kisoista saatiin myös harvinainen henkilökohtainen MM-kulta Suomeen, kun Minna Mäkelä. Mikko Ylitalo puolestaan saavutti kisoissa all eventissä pronssia.
Vuoden 2018 nuorten MM-kisoissa Suomi oli myös lähellä nuorten miesten joukkuekultaa. Tuolloin Tomas Käyhkö, Niko Oksanen, Teemu Putkisto ja Jesse Ahokas saavuttivat MM-hopeaa ja taipuivat loppuottelussa Ruotsia vastaan. Hienoja saavutuksia Suomeen on tullut siis myös nuorten MM-tasolla kaikilla vuosikymmenillä.
Tämän kesän MM-menestyksestä pääsee lukemaan lisää: Suomi juhlii kolmea nuorten MM-mitalia
Vuoden 2004 MM-kisoista raportoitiin Keilaaaja-lehdessä Seija Lankisen toimittamana.
Kultaa, pronssia ja kokemusta MM-radoilta
Historian 8. nuorten MM-kilpailut keilattiin kaukana pienoisella Tyynenmeren saarella, Guamissa, heinä-elokuun vaihteessa. Mitalijahdissa oli 27 maata 105 poika- ja 66 tyttökeilaajan voimin. Pitkä ja hintava matka verotti eurooppalaisten osallistujien määrää niin, että mukana olivat Suomen lisäksi vain Ruotsi, Englanti, Irlanti ja Espanja. Täydellä joukkueella mainituista olivat Guamiin matkanneet vain Ruotsi ja Englanti. Suomi lähetti kisoihin täyden neljän pojan joukkueen ja kaksi tyttöä.
Kisojen kuninkaaksi keilasi kovaksi povattu “Osku-tyylillä” keilaava Australian Jason Belmonte, joka vastasi huutoihin kahdella henkilökohtaisella mestaruudella. Täysosuma jäi silti puuttumaan, sillä Mastersin kullan nappasi Thaimaan Yannaphon Larpapharat.
Suomi vei poikien joukkuekilpailun MM-kullan erittäin jännittävien vaiheiden jälkeen. Maailmanmestaruus on Suomelle lajissaan toinen nuorten kilpailuissa. Parikilpailun voittoon nousi Ruotsi. Tyttöjen henkilökohtaiset mitalit jakautuivat tasan kaikille kansainvälisen keilailuliiton alueille. Singlen kulta meni Aasiaan Korean Hyun-Jin Kangin mukana. All Eventsin voittoon keilasi riemukkaasti Suomen Minna Mäkelä, Mastersin mestari on USA:n Jennifer Petrick. Tyttöjen joukkuekisan voitti USA ja parikilpailun Meksiko.
BELMONTEN
TAHDIT HETI ALKUUN
Jason Belmonte aloitti mitalijahdin singlen avauserässä komealla tuloksella 1316, mikä pysyi lyömättömänä myös toisessa erässä ja ensimmäinen mestaruus oli sympaattisen australialaisen taskussa.
Toiselle sijalle kiilasi viimeisen sarjan 276 pyörityksellä USA:n David O’Sullivan, joka vielä ennen päätössarjaa oli vasta 15:s. Erot olivat kuitenkin hyvin pieniä ja loppukiri siivitti jenkin kiinni mitalisijaan. O’Sullivan jäi Belmontesta 69 pisteellä. Kolmanneksi erässä keilasi Taipein Hao-Ming Wu, 1236 tuloksella.
Mikko Ylitalo oli erässään neljäs ja joutui lopulta taipumaan vain yhden pykälän alaspäin, kun Irlannin Paul Stott kiilasi ensin kolmanneksi ja tarkistuslaskennan jälkeen toiseksi. O’Sullivan löysi paperistaan 8 pisteen virheen, jonka oikaisu pudotti hänet pronssille.
Naisten singlen mitaleista väännettiin huomattavasti tiukemmin. Minna Mäkelä taisteli aamuerässä johtopaikasta päätössarjan viimeisiin ruutuihin, mutta 6 kaadon jälkeen tullut 4, 7, 6 -reikä pudotti hänet neljänneksi. Kärkeen keilanneeseen Singaporen Michelle Kwangiin eroa tuli vain 8 pistettä ja sekös kismitti. Korean Sun-Ok Hwang jäi kärjestä 3 pistettä ja Australian Clair Johnston 6 pistettä.
Mestari ja hopeamitalisti tulivat kuitenkin toisesta erästä. Korean Hyun-Jin Kang takoi kultatuloksen 1242 ja Singaporen Tay Hui Yiang hopeapisteet 1228. Kwangin tulos riitti pronssiin.
TAAS LÄHELLÄ – MUTTA…
Mikko ja Sami Tolonen olivat parikilpailun avausduona kuin yö ja päivä. Mikko keilasi loppuun saakka yrittäen suuresta missimäärästä huolimatta 1298. Samin tuki oli flegmaattista sekä henkisesti että tuloksellisesti ja hän kiukutteli 200 pistettä kaveriaan vähemmän 1097. Yhteistulos 2395 riitti erässä yhdeksänteen sijaan.
Epätasainen oli myös Ruotsin kaksikko Robert Andersson – Mikael Kanold, mutta taso riitti kärktilaan. ”Robban” tykitti 1386 ja ”Micke” 1213. Japani jäi Ruotsin 2599 tuloksesta liki 100 pisteen erolla toiseksi. Saudi Arabia tarrasi kiinni pronssiin, 2469.
Toiselta pariltamme odotettiin jo mitalia, mutta ei. Onnetar näytti meille vain selkäpuolta. Osku Pallermaa keilasi viidennen sarjan 279 elättämänä 1291, Joonas Huolman viimeisen sarjan 254 kirillä 1182, ja mitali jäi 22 pisteen päähän. Nuo pinnat löytyivät helpoimmin Joonaksen suuresta missimäärästä.
Ruotsin uhkaajaksi nousi USA:n pari Clay Herrbach – Patrick J. Haggerty. Neljä sarjaa jenkit vetivät 156 yli parin, mutta sitten tyssäsi. 388 sarja löysäsi katsomossa jännittäneiden ruotsalaisten painetta ja viimeisen sarjan 404 päästi jo ulos siirtyneen kaksikon piinasta. Kulta oli Ruotsin, hopea USA:n 51 pisteen erolla ja pronssi Japanin. Joonas ja Osku olivat loppulistalla viidensiä.
Tyttöjen parikilpailun kärkipään nappasivat aamuerässä USA:n Stefanie L. Nation ja Jennifer Petrick tuloksella 2416. Tulos oli vain 16 pistettä yli parin, eikä sen uskottu riittävän kultaan. Eikä se sitten riittänytkään.
Kisasta tuli lopulta todellinen trilleri, vaikka Meksikon Sandra Gongoran ja Iliana Lomelin menossa oli selkeä kullan maku. He pudottivat jenkit hopealle 50 pisteen erolla. Pronssille oli tungosta. Suomi jäi aamuerässä tuloksen 2346 tehneestä Venezuelasta 20 pisteellä, mutta silti väliin mahtui kolme joukkuetta. Tuula Kemppaisen ja Minna Mäkelän mitalihaaveet haihtuivat viimeisen sarjan 9-ruudussa, johon Tuulalle jäi tuplan jälkeen pesästä 9 keilaa ja Minnalle samoin pohjin 10. Venezuela jäi lyömättä ja edelleen nousivat myös USA, Korea ja Kanada.
VAIKEUKSIEN
KAUTTA KÄRKEEN
Joukkuekilpailun alkaessa ei enää oikein uskaltanut toivoa mitään, paitsi ihan hiljaa omassa mielessään. Sen verran ”lähellä – mutta” tulokset nakersivat ajatuksissa. Suomen pojat aloittivat pelin pienessä aamupaketissa ja tulosta tuli vain 797. Korea jyräsi kärkeen 905 pistein. Toiseen sarjaan Suomi venytti Joonaksen, 257, ja Mikon, 254, vetämänä 902 tuloksen ja kiipesi
toiseksi. Kärkitilan valtasi Venezuela, johon eroa oli 26 pistettä.
Kolmannen sarjan alku näytti pahalta, kun kaatoja ei tullut, mutta kuudennessa ruudussa alkoi tapahtua. Mikko avasi hanat ja pojat painoivat 15 kaatoa peräkkäin ja tulokseen 898 ja Suomi singahti piikkiin. Eroa Venezuelaan jäi 39 ja kolmanneksi kirineeseen Malesiaan 50 pistettä.
Tyttöjen joukkuekisan puolivälissä johtoa piti USA, 2328, takanaan Malesia, 2288, ja Japani, 2281. Me jännitimme Minnan ja Tuulan pelejä All Eventsissa. Minna keilasi osion ylivoimaisesti parhaan tuloksen 691 ja nousi kolmanneksi. Tuula romahti viimeisessä sarjassa ja oli ennen 3 viimeistä sarjaa 23:s, mutta vain 26 pistettä jatkorajasta.
NO, HUH, HUH!
Jos oli perjantaihin saakka taiteiltu karvaasti vain mitalien tuntumassa, ropsahti sitten oikein kunnolla. Aamulla Minna varmisti All Eventskullan, illalla pojat joukkuemestaruuden ja Mikko All Events pronssin. Oli mukavaa olla suomalainen.
Kimalteinen päivä alkoi Minnan ja Tuulan 3 sarjan pelillä ja tyttöjen joukkuekisalla. Tuula oli poissa tolaltaan ja sai keskittyä Minnan ”tsemppaamiseen”. Minna aloittikin hienosti kuuden kaadon jonolla ja 248 sarjalla nousten kilpailun johtoon tiukassa tuntumassa tulivat USA:n Jennifer Petrick ja Meksikon Sandra Gongora.
Toisessa sarjassa sitkeä 10-keila seisoi 5 kertaa, mutta Minna paikkasi jokaisen. Nelosmissi 9-ruudussa pudotti hänet sitten 194:ään ja jenkki nousi edelle.
Kullan kohtaloa lähdettiin ratkaisemaan Petrickin johtaessa Minnaa 10 pisteellä. Gongora oli kolmantena 65 pistettä Minnasta jääneenä. Singporen Tay Hui Yiangiin matkaa oli 71 pistettä. Mitalin maku oli voimakas ja jännitys suomalaiskatsomossa liki käsin kosketettavissa.
Minna aloitti sarjan paikolla ja tuplalla. Sekä jenkki että meksikolainen tekivät alkuun yhden tyhjän ja Minna oli enää 4 pisteen päässä Petrickistä. Neljänteen ruutuun Minna teki reiän, mutta kuittasi sen heti tuplalla. 6-ruudussa hän johti jo 8 pisteellä. Ratkaisu jäi 10-ruutuun.
Minna missasi 9-ruudussa 2 ja 8 keilat ja tuntui pahalta. Petrick teki surkean heiton omaan ysiruutuunsa ja jätti keilähässäkän jälkeen pystyyn 7-10 -reiän, tuntui paremmalta. Minna johti 10 pisteellä ja tupla plus yksi keila riitti sulkemaan oven jenkiltä. Kylmän viileästi Minna upotti pallon kolme kertaa taskuun ja oli maailmanmestari. Tuntui mahtavalta.
Amerikkalainen mureni täysin ja teki viimeiseen ruutuunsa 6 ja 3 -missin ja eroa tuli näin lopulta 31 pistettä. USA:laisen sarja oli 157, täysin hyytyneet Gongoran 148 ja Singaporen Hui Yiangin 148. Minna oli ainoa, joka pystyi kunnon sarjaan, 199.
Tyttöjen joukkuekisan voittoon keilasi USA:n kvartetti Anita Manns, Olivia D. Sandholm, Stefanie L. Nation ja Jennifer Petrick, 3987. Japani korjasi hopean, 3832, ja Australia pronssin, 3823. Englanti jäi tulevalla ”Malesian mitalla” eli 6 pisteellä neljänneksi.
TUSKIEN TAIVAL
VEI KULTAMITALILLE
Piina jatkui miesten joukkuekisassa. Malesia hyökkäsi toisen päivän alkuun 865 tuloksella ja valtasi kärkipaikan 799:ään jääneeltä Suomelta. Toisen sarjan alku oli Suomelle vaikea ja kulta näytti karkaavan käsistä. Neljän ruudun jälkeen peli keskeytyi rataparin koneiden tehtyä tenän. Tauko venyi 10 minuuttiin – onneksi. Pelaajat saivat harjoituspallon molemmilla radoilla ja niillä saatiin solmut Suomen pelistä auki ja pojat rullasivat vakuuttavasti tulokseen 871 Oskun 241 ja Joonaksen 235 vedolla.
Malesia oli 101 ja Venezuela jo yli 200 pisteen päässä. Kullan makua teki mieli jo nuolaista, mutta eipä vielä…
Viimeinen sarja hallin viimeisellä rataparilla oli tuskien taival. Siihen mahtui ränniavausta myöten liki kaikkea mahdollista. Malesia kuroi eroa tiiviillä tahdilla kiinni hallin toisessa päässä. Viimeisessä ruudussa hätkähdettiin, kun Joonas livautti 6, 10 -paikon ränniin ja ratkaisijaksi jääneelle Oskulle tuli 2, 8, 10 -kuvio ja tyhjä.
Tilaisuus oli annettu, mutta ei kelvannut. Malesian ankkuri jätti lopputriplan tekemättä ja kulta oli Suomen – 6 pisteen erolla. Suomi hikoili viimeiseen sarjaan 712, Malesian tehdessä 807.
Ruotsi puristi viimeisen sarjan 863 kirillä pronssille pudottaen 775 peliin päättäneen USA:n neljänneksi. Ensimmäisessä osiossa kolme hyvää paritulosta tehnyt Venezuela oli panoksensa pelannut ja putosi viidenneksi.
Mikon juhla täydentyi All Eventsin pronssilla. Jo ”varman” hopean himmeneminen pronssiksi harmitti hetken, mutta realistiset ajatukset nostivat pian vain myönteisen tunteen pintaan.
VETO LOPPUI
Siihen suomalaispoikien veto sitten loppui. Sen enempää Mikko kuin Oskukaan ei saanut Round Robin matseissa otetta peliin.
Ensimmäistä Round Robin päivää hallitsi Ruotsin Mikael Kanold, jonka aloitus lupaili kaikkea muuta kuin 1770 (221,3) pisteen lopputulosta. Mies nimittäin starttasi päivään sarjoin 153 ja 183. Sitten pyörähti kaatoratas käyntiin ja Kanold pudotti sarjat 254, 262, 239, 218, 235 ja 226. Bonuksia kuudesta voitosta Kanoldin tilille tuli 60 ja johtotulosta 1830 pisteen verran.
Toisena oli Thaimaan Yannaphon Larpapharat, 1748+60, yhteistulosta 1808. Kolmatta sijaa piti Siu Wu Hong, Hongkong, 1737+40 eli yh-
teensä 1777. Jason Belmonte oli viidentenä, 1757 pistein.
USA:n Jennifer Petrick hallitsi tyttöjen matseja suvereenin tyyliin, mutta tuli lopussa 187 ja 186 sarjoilla muita vastaan. Petrick keilasi 8 sarjaan tuloksen 1706 (213,3), johon ynnättiin 70 bonuspistettä 7 voitosta. Toiseksi kiri Korean Hyun-Jin Kang kokonaistuloksella 1747. Kolmatta sijaa piti niin ikään Korean Sun Ok Hwang, 1686. Minna oli viidentenä, kuuden pisteen päässä kolmannesta sijasta ja 96 pisteen päässä kärjestä.
Toisena päivänä Minna pystyi parantamaan sijoitustaan yhden pykälän ja oli siis lopulta neljäs, 41 pistettä mitalipeleistä pudonneena. Petrick jatkoi 1597 tuloksella, mutta varmisti silti paikan suoraan loppuotteluun kokonaistuloksin 3303+120 eli 3423. Keskivauhti 206,4. Toinen jenkki, Stephanie L. Nation keilasi toisen osion parhaan tuloksen 1662 ja nousi sillä toiseksi ja välierään. Kolmantena jatkoon meni Korean Hyun-Jin Kang.
Poikien matseissa Belmonte kampesi itsensä ykköseksi kovalla 1795 toisen päivän tuloksella, eroa Larpapharatiin tuli lopulta 78 pistettä. Belmoten keskiarvo 16 sarjaan oli 219,5. Myös kolmas paikka mitalipeleissä jäi Aasian alueelle, sen otti Siu Wu Hong.
THAIMAALAINEN
YLLÄTTI BELMONTEN
Kaksi vuotta sitten kotikisoissaan single- ja All Events mestaruudet ottanut Yannaphon Larpapharat järjesti Belmontelle loppuottelussa karvaan yllätyksen ja nappasi nyt sen kaikkein arvokkaimman eli Mastersin kullan. Larpapharat tarrasi mestaruuteen ensimmäisen sarjan 235-170 voitolla. Belmonte iski toisen sarjan voittoon 222-180, mutta thaimaalainen oli kokonaistuloksissa vahvempi 415-391.
Välierässä Larpapharat kukisti Masterskultaa kahden vuoden takaa puolustaneen Hongin yhden sarjan ottelussa 224-219.
Tyttöjen välierässä singlen voittanut Korean Hyun-Jin Kang hävisi USA:n Stefanie L. Nationille 194-213 ja näin loppuottelusta tuli kahden amerikkalaisen taistelu. Siinä Jennifer Petrick löi Nationin 416-404. Ensimmäinen sarjan meni Petrickille 224-190 ja se riitti voittoon, vaikka Nation voittikin toisen 214-192.
Vuoden 2004 artikkelin teksti ja kuvat: Seija Lankinen
Uudelleenjulkaisu ja editointi: Henri Havusela