5. Maire Rautakoski

(s. 6.2.1927)

Maire Rautakoski on Suomen naiskeilailun uranuurtaja ja ensimmäinen naisvoittaja arvokisoissa. Hänen uransa koostuu kansainvälisestä kilpailumenestyksestä, valmennus- ja järjestötoiminnasta sekä läpi elämän jatkuneesta analyyttisestä rakkaudesta keilailuun.

Rautakoski saavutti urallaan yhteensä yhdeksän MM- ja EM-mitalia. Hurjinta menestys oli vuoden 1962 Euroopan mestaruuskilpailuissa, joissa hän saavutti peräti neljä kultamitalia yhden ollessa henkilökohtainen. Menestys johti historialliseen huomionosoitukseen. Rautakoski valittiin vuoden 1962 parhaaksi naisurheilijaksi Suomessa. Mairen säteilevä persoonallisuus ja luontevat mediataidot kiihdyttivät keilailun läpimurtoa. Jokainen urheilua seuraava suomalainen tunnisti hänet ja samalla keilailun arvo vaativana kansainvälisenä urheilulajina nousi.

Maire Rautakoski on monipuolinen urheilija. Liikunnallisesti lahjakkaan ja urheilusta innostuneen nuoren naisen lajivalikoimaan kuuluivat käsipallo, koripallo ja uinti, joista muistona on maaotteluedustuksia ja menestystä Suomen mestaruuskilpailuissa.

Keilailun Maire aloitti 30-vuotiaana vuonna 1957. Hän edistyi hämmästyttävän nopeasti, läpimurto tuli jo vuonna 1960. Tuolloin hän saavutti ensimmäisenä naisena M-luokan ja heitti ensimmäisenä naisena kahdeksaan sarjaan yli 1700 pistettä. Myös Mairen aviopuoliso Aarre Rautakoski oli kansainvälisen tason keilaaja. Lisäksi perheen pojista, Jerestä ja Jyrkistä, kehittyi maajoukkuekeilaajia.

Ensimmäinen naisten virallinen henkilökohtainen Suomen mestaruus tuli huippuvuonna 1962 ja toinen vuonna 1965. Lisäksi Rautakoskella on kilpailujen parhaan naiskeilaajan palkinto ajalta, jolloin omia mestaruuskilpailuja ei vielä ollut ja naiset osallistuivat miesten mestaruuskilpailuihin.

Vuoden 1962 Euroopan mestaruuskilpailuista alkoi noin viiden vuoden mittainen arvokilpailuiden menestyskausi. Tänä aikana Maire voitti yhden henkilökohtaisen kultamitalin (EM 1962), kaksi parikilpailun kultamitalia (EM 1962, 1965), neljä joukkuekultaa (EM 1962, MM 1967) ja kaksi joukkuepronssia (MM 1963). Näiden lisäksi Maire Rautakoski edusti Suomea Pohjoismaiden mestaruuskilpailuissa voittaen useita kultamitaleita ja useissa maaotteluissa.

Maire Rautakoski ei ole koskaan lopettanut uraansa keilailun parissa. Vielä 1990-luvulla hän osallistui kaksiin seniorien Euroopan mestaruuskilpailuihin voittaen kultaa sielläkin vuoden 1995 kotikisoissa. Kilpailemisen ohella Rautakoski on kouluttautunut ohjaajaksi ja valmentajaksi, opettanut nuoria ja vasta-alkajia sekä toiminut naisten maajoukkueen huoltajana. Säännöllinen harjoittelu jatkuu edelleen, yli 90-vuotiaana.

Maire Rautakosken rooli keilailussa on suomalaisen naisurheilun elävää historiaa. Kovatasoisten miesten parissa harjoitelleena ja kilpailleena hänellä oli loistavat valmiudet siirtyä suoraan naiskeilailun huipulle sitä mukaa, kun laji avautui naisille. Tässä murroksessa Rautakoskesta tuli kerta toisensa jälkeen se ensimmäinen nainen. Sama jatkui järjestötyössä. Keilailun lasikatot murtuivat ja Rautakoskesta tuli ensimmäinen nainen myös monissa keilailun luottamustehtävissä, mm. Suomen Keilailuliiton hallituksessa.

Tunnustuksena urheilun hyväksi tekemästään työstä Maire Rautakoskelle myönnettiin vuonna 2006 Suomen valtion Pro Urheilu -tunnustuspalkinto. Rautakoski ansaitsi timanttisen pelaajaneulan ja hänelle on myönnetty SKL:n kultainen ansiomerkki, ja Kuopion Keilailuliiton kultainen ansiomerkki. Sen lisäksi, että Maire valittiin vuoden 1962 parhaaksi naisurheilijaksi, hänet on valittu Savon parhaaksi urheilijaksi, Suomen parhaaksi keilaajaksi ja neljä kertaa Savon parhaaksi keilaajaksi.