Tammikuussa Talin keilahallissa kilpailtiin tuttuun tapaan kovatasoisessa Brunswick Ballmaster Openissa. Monien huomio kohdistui luonnollisesti kisan voittaneeseen Santtu Tahvanaiseen ja muihin TV-peleihin asti selviytyneisiin pelaajiin. Taustalla nähtiin kuitenkin lähestulkoon sensaatiomaisen komea suoritus, kun Arttu Järvinen keilasi itsensä sijoille 5.-6. yhdessä Tomas Käyhkön kanssa.

18-vuotiaan Arttu Järvisen taival turnauksen kärkijoukkoihin oli pitkä. Järvisen parhaaksi noteeraukseksi alkukilpailussa jäi 1326, jolla finaalipaikkaa ei irronnut. Hän koitti onneaan vielä desperadon puolella ja onnistui loistavasti. Desperadon kolme parasta keilaajaa etenivät finaaleihin ja Järvinen ei jättänyt mitään sattuman varaan, vaan oli desperadon paras 267-sarjallaan.

– Tiesin, että jos kymmenen ruutua pelaa hyvin, niin pääsee finaaliin ja finaalissa on sitten uudet pelit. Ei siinä mikään jännittänyt. Nelos- ja vitosruutuihin jäi ja sen jälkeen tuli loput kaatoja. Finaalipaikka tuntui aika mahtavalta, kun pääsin yhden Euroopan suurimman kisan finaaliin, Järvinen muistelee finaalipaikan varmistanutta hetkeä.

Finaalipaikka oli muutenkin hänen tavoitteensa, kun hän Ballmaster Openiin lähti.

– Kyllä finaalipaikkaa lähdin tavoittelemaan. Ensimmäisenä viikonloppuna kävin pelaamassa yli 1300 pelin ja tuli sellainen fiilis, että seuraavana viikonloppuna voisi sen tuloksen saada tehtyä, jos vain vähänkin onnistuu.

Keilaajia karsitaan, Järvinen pysyy

Finaalien ensimmäinen vaihe pelattiin lauantai-iltana. 32 keilaajan joukosta seulottiin jatkoon 16 parasta, eikä Järvinen lähtenyt kuvia kumartelemaan kovien nimien joukossa. Nuori keilaaja takoi kuuteen sarjaan tulosta 1426 (ka. 237,66) ja meni kirjaimellisesti heittämällä jatkoon oltuaan tämän vaiheen neljänneksi paras keilaaja.

– Aika samalla idealla pelattiin, mitä karsinnassakin. En oikeastaan reaktiivilla koittanutkaan, vaan pelasin koko finaalin muutenkin pelkästään uretaanilla. Keilaajia oli finaalissa vähemmän rataparilla, niin pystyi pelaamaan aikalailla samaa ideaa koko ajan, Järvinen kuvailee.

Arttu Järvinen kilpaili kärkisijoista maailmanluokan keilaajia, kuten Jesper Svenssonia vastaan.

Sunnuntaina pelit jatkuivat, kun pelaamassa olivat lauantailta jatkoon selvinneet 16 keilaajaa sekä kilpailun alkukarsinnan 16 parasta. 32 keilaajan joukko halkaistiin puoliksi, kun seuraavaan pelivaiheeseen, round robiniin, pääsi 16 keilaajaa.

Järvinen tykitti kahdeksaan sarjaan 1822 (ka. 227,75) ja nappasi jatkopaikan 11. sijallaan. Erot keilaajien välillä olivat pienet ja jokainen heitto oli tärkeä. Järvinen varmisti jatkopaikkansa viimeisen sarjan hirmutuloksella 280.

– Siinä kakkosvaiheessa meinasi kuuden sarjan jälkeen jo käpy palaa, kun tuli kaksi alle 200 pisteen sarjaa. Isäni tuli siinä kohtaa sanomaan, ettei se [jatkopaikka] niin hirveästi vaadi ja osaat sen verran keilata, että teet vain maksimit, mitä pystyt. Sattui hyvä ratapari ja heitin yli 500 kahteen viimeiseen sarjaan ja menin jatkoon.

Tv-pelit vain 14 pisteen päässä

Round robin -vaiheessa keilaajat jaettiin kahteen kahdeksan keilaajan lohkoon, joista molemmista eteni tv-peleihin lohkon kaksi parasta. Järvinen oli lohkonsa parhaita ja keräsi eniten bonuspisteitä (150) yhdessä Linus Boströmin kanssa. Yhteispisteet eivät kuitenkaan aivan riittäneet tv-peleihin asti ja Järvinen jäi loppuhuipennuksesta ulos vaivaiset 14 pistettä. Järvisen lohkosta neljän parhaan joukkoon etenivät lopulta Boström ja Tahvanainen.

Järvinen tiesi tilanteen keilatessaan, mutta ei keskittynyt siihen liiaksi tai jännittänyt sen kummempia. Vasta aivan loppuhetkillä pieni jännitys oli puskenut pintaan.

– Viimeistä sarjaa kun lähdin keilaamaan, niin tavoittelin pääasiassa sijoja 5.-6, sillä olin sen verran jo perässä. Muuten ei oikeastaan jännittänyt paitsi siinä, kun olin heittänyt viimeisen sarjan ja katsoin, että jos Linus jättää pari kertaa siihen, niin pääsisin telkkariin. Se ei kuitenkaan ollut enää omissa käsissäni siinä vaiheessa, Järvinen toteaa.

Tuoreeltaan tv-paikan karkaaminen harmitti Järvistä – olihan hän ollut niin lähellä. Hän osasi kuitenkin jo pian antaa itselleen ansaittua tunnustusta suorituksestaan.

– Siinä kohtaa, kun viimeiset tulokset päivitettiin taululle, niin vähän harmitti, että eihän se olisi ollut yksi tupla johonkin väliin. Mutta se on jossittelua ja siinä ei voi muuta tehdä kuin mennä eteenpäin. Se on heitetty, mikä on heitetty.

– Hetken päästä sen vasta tajusi, että hyvinhän siinä keilattiin, vaikkei aivan loppuun asti mentykään. Turnauksen aikana näki, että voin pärjätä, kun siellä sujui noin hyvin. Oli PBA:ssa majorin voittaneitakin ja vastaavia, joita pystyin voittamaan. Tuntuihan sellainen hyvältä, Järvinen makustelee.

Keilailupainoitteista arkea viikosta toiseen

Hienon suorituksen lisäksi Järvinen sai palkintorahaa mukavat 2600 euroa, joka menee pääosin suoraan tuleviin keilailukustannuksiin ja kisamatkoihin. Kolmatta vuottaan Kuortaneen urheilulukion keilailulinjalla opiskelevan Järvisen arki on erittäin keilailupainoitteista, kun viikot vierähtävät treenatessa ja viikonloput usein kisoissa. Hän kokee Kuortaneella vietetyn ajan kehittäneen häntä keilaajana erittäin paljon.

– Joka päivä on lukujärjestykseen merkitty kaksi tuntia keilailua. Perjantaisin ei ole yleensä ohjattuja treenejä, kun porukka lähtee käymään kotona tai on kisareissuja. Vanhoja videoita kun katselee omasta heitosta, niin aika huonolta se on aikoinaan näyttänyt. Nyt taas jo ihan siedettävältä, joten olen ottanut isoja askeleita eteenpäin. Olin ennen Ballmasteria treenannut paljon toistamista ja tarkkuutta. Siitä oli hyötyä, kuvailee Järvinen.

– Mieluummin toki keilaan kuin käyn koulua, mutta pitää sekin hoitaa siinä ohessa. Vuoden kun jaksaa, niin sitten on valmista. Parin kuukauden päästä kirjoitan ylioppilaskirjoituksissa matikan ja maantiedon. Syksyllä ja vuoden päästä keväällä sitten loput.

Artun arki täyttyy keilailusta ja tavoitteet ovat korkealla.

Raumalta kotoisin oleva Järvinen kuuluu maajoukkueiden seurantaryhmään. Hän on päässyt edustamaan Suomea kahdesti Youth Friendship Bowling Championship -ystävyysturnauksessa Qatarin pääkaupunki Dohassa. Kansainväliset kilpailut sekä Suomen maajoukkueessa keilaaminen ovat Järvisen kiinnostuksen kohteita tulevina vuosina.

– Koulun kun saa valmiiksi, niin sitten olisi enemmän aikaa osallistua ulkomaan kilpailuihin. Syksyllä olisi tarkoitus käydä ainakin Lucky Larsen Mastersissa Ruotsissa. Vuoden päästä kesällä alkaa sitten mahdollisesti asepalvelus.

– Nyt ollaan taas askel lähempänä maajoukkuetta. Ensin jos pääsisi nuorten maajoukkueeseen, ja sen jälkeen on mahdollisesti tavoitteena miesten maajoukkue. Olisihan se hienoa voittaa vaikka Euroopan- tai maailmanmestaruus uran aikana, Järvinen haaveilee.

Teksti: Markus Viljanen

Kuvat: Henri Havusela