Kansien kätköistä -juttusarja matkaa tänään alkavan PBA-kiertueen kunniaksi vuosituhannen taitteeseen ja loppukesään 1999. Keilaaja-lehden vuoden viidennessä numerossa oli iso uutinen: Pauliina Aalto oli tehnyt ison päätöksen siirtyä ensimmäisenä suomalaisnaisena keilaamaan Yhdysvaltoihin ammattilaiskiertueelle. Vain hetkeä aikaisemmin Mika Koivuniemi oli aloittanut ammattilaisuransa, joten suomalaiskaksikosta muodostui oman aikansa tienraivaajat kohti suurta tuntematonta. Päätös oli tuohon aikaan iso, sillä samalla se tarkoitti maajoukkue-edustuksesta luopumista, koska tuohon aikaan ammattilaiskeilaajat eivät osallistuneet arvokilpailuihin.
Kuva: SKL arkisto
Pauliina Aallon ammattilaiskiertueura jäi kahden kauden mittaiseksi hänestä riippumattomista syistä, sillä naisten ammattilaissarja PWBA teki konkurssin vuosituhannen alussa. Menestystä ehti kiertueella tulla ja Aalto oli muun muassa ensimmäinen eurooppalainen PWBA-osakilpailun loppuotteluun edennyt keilaaja. Aikaisemmin lukemattomia saavutuksia, kuten henkilökohtaisen EM-kullan sekä MM-kultaa voittaneen Pauliinan päätös ammattilaiseksi siirtymisestä oli tuohon aikaan valtava, sillä ensimmäisellä kaudellaan suomalainen oli kiertueella ainoa pelaaja, joka ei puhunut äidinkielenään englantia.
Pauliinan urasta pääsee lukemaan tarkemmin Tulosten takana -juttusarjasta:
Vuonna 1999 Seija Lankinen haastatteli Pauliina Keilaaja-lehdessä:
Pauliina Aalto siirtyy ammattilaiseksi
Kun Pauliina Aalto elokuun puolivälissä astelee sovittuun tapaamiseemme, pistää ensimmäisenä silmään aurinkoinen ilme. Ja myös ensimmäiset sanat tukevat aavistusta; erilaiseen keilailusyksyyn valmistautuminen on tehnyt Pauliinalle hyvää. Pitkään mielessä kypsynyt päätös jättää amatööriradat ja siirtyä ammattilaiseksi, on rauhoittanut mieltä ja keilailu maistuu ”Paukulle” aivan uudella tavalla.
– Päätöksen aikaansaaminen tietenkin tuntui hyvältä ja harjoittelu maistuu taas, Pauliina toteaa iloisena.
Vielä keväällä Pauliina valmistautui MM-kilpailuihin, jotka ovat olleet tavoitteena jo neljän vuoden ajan. Kesällä USA:han tehdyn kisamatkan jälkeen hän kypsyi toteuttamaan haaveensa ammattilaisuudesta jo syksyllä.
– Ajankohta siirtymiselle oli nyt hyvä ja vaikka jätänkin MM-kisat väliin haikein mielin, ei päätös tuntunut vaikealta.
Haikeutta Aalto tuntee sanojensa mukaan kolmesta syystä.
– Naisten nuoressa ja hyvähenkisessä maajoukkueessa on ollut kiva olla ja olisi tietenkin ollut hienoa kuulua myös tähän MM-joukkueeseen ja puolustaa neljän vuoden takaista joukkuemestaruutta, Pauliina toteaa.
– Toisaalta olisi ollut mukava lähteä MM-kisoihin, kun valmentajana on Harri Kalliokoski, sillä pitkästä yhteistyöstämme huolimatta, emme ole olleet yksissäkään suurkisoissa yhdessä.
– Olisin halunnut päästä reissuun myös Paven (Grönmark) kanssa, sillä hän on yksi niistä henkilöistä, jotka ovat vaikuttaneet hyvin paljon keilailu-uraani. Pave oli mukana silloin, kun voitin elämäni ensimmäisen keilailukilpailun sekä silloin, kun voitin ensimmäisen FIQ:n mitalini (EM-kulta), Pauliina Aalto jatkaa.
”Amatööriratojen jättäminen on ”Paukulle” kaiken kaikkiaan paljosta luopumista. Vuosikausien kiertäminen sekä maajoukkueen edustustehtävissä että omissa henkilökohtaisissa turnauksissa vaihtuu pelaamiseen USA:ssa. Aivan merkityksetöntä ei ole myöskään monien ystävien jättäminen.
– Tulen varmasti kaipaamaan matkustamista ja eri maita, sillä jatkossa matkustan vain yhdessä maassa. Erityisen haikeana kaipaan myös ulkomaalaisia keilailukavereita, joita vuosien varrella on kertynyt todella paljon, Pauliina haikailee.
– Toisaalta osa entisistä amatöörikavereista on jo mennyt ammattilaiseksi ennen minua, joten siellä taas tavataan.
Monilta tahoilta on jo ehditty pohtimaan, kuinka suuri vaikutus Pauliinan päätökseen oli sillä, että Mika Koivuniemi siirtyi ammattilaiseksi viime keväänä. Jonkin verran Pauliina myöntää siitä apua olleen.
– Kyllähän se aina on helpompaa, kun ei ole ensimmäinen. Miesten puolella ammattilaiseksi siirtymisen ”rima” on vain paljon korkeammalla kuin naisten. Hyvät amatöörikisat pitävät miehiä amatööriradoilla, naisille hyviä amatöörikisoja on vain muutama hassu, Pauliina perustelee.
HAAVEET NE HAIHTUI, SÄRKYI JA VAIHTUI
Kuten eräässä suomalaisessa iskelmässä väliotsikon sanoin lauletaan, muuttuvat haaveemme sen mukaan, miten kohtalo elämäämme kuljettaa. Tämän päivän unelma tuntuu usein huomenna samantekevältä ja tilalla on jo uusi haave. Päinvastoin kuin Mika Koivuniemi, ei Pauliina Aalto uransa alkuvaiheissa haaveillut ammattilaisuudesta. Hän haaveili maailmanmestaruudesta!
– Näin ne haaveet muuttuvat, Pauliina hymyilee.
Sana ammattilaiskeilaaja kuulostaa meidän ”tavallisten” pyörittäjien korvissa hienolta ja helposti ajattelemme ammattilaisten elämän ja kilpailemisen sisältävän enemmän glamouria kuin amatöörien. Pauliina Aallolla ei ole suuria kuvitelmia ammattilaisuudesta, hän on osallistunut useampaan turnaukseen ja tietää, mistä on kysymys.
– Sen jälkeen, kun kävin siellä ensimmäisen kerran viitisen vuotta sitten, ajatukset muuttuivat aika paljon. Tiedän mihin menen ja myös sen, että helppoa siellä ei tule olemaan. Kuvaavaa on, että Kendra Cameron kertoi keilaamisen olevan tourilla kaikkein helpoin asia, eikä sekään varmasti helppoa ole, Pauliina vakuuttaa. Kendra Cameronin muistamme maailmancupin finaalista, jossa hän jätti ”Paukulle” mahdollisuuden viedä Suomi voittoon, ja senhän ”Paukku” sitten tekikin.
– Ammattilaiskeilaajat ovat kaikki erittäin kunnianhimoisia urheilijoita eli eivät varmasti ihmisiä aivan helppoja. Ja täytyy muistaa, että siellä pelataan isosta rahasta, mikä tuo omat paineensa. Uskon, että siellä pääsee hyvällä pelillä, mutta voittoon vaaditaan jo täydellistä onnistumista, Pauliina jatkaa realistisesti.
Viimeiset glamourin rippeet karisevat ammattilaisten ohjelmaa selatessa. Kun Pauliina syyskuun lopulla USA:aan lähtee, edessä on kuuden viikon kiertue, joka käsittää viisi turnausta viidellä paikkakunnalla, paljon matkustamista, hotellielämää ja yhden viikon tauon jossain välissä.
– Koti-ikävä on minulle varmasti vaikeinta. Olen yhteen menoon kuusi viikkoa poissa ja Jounihan jää kotiin, Pauliina haikailee jo valmiiksi ikävissään.
Täysin oma lukunsa ovat sitten rataolosuhteet, joista tuttua kotoista lienee turha odottaa.
– Rataolosuhteisiin tottuminen vie varmasti aikansa, mutta tuskin siellä mitään täysin uutta eteen tulee, Pauliina arvelee.
Pauliina Aalto on kehittynyt keilaajana nykyisiin mittoihinsa lähinnä itsenäisesti, mutta kyllä taustalta löytyy myös valmennuksellista apua, monenlaista ja monelta taholta saatua. Yhteistyö jatkuu useiden kanssa edelleen.
– En olisi tässä, jos en olisi apua saanut ja sitä vastaanottanut. En oikein usko, että on olemassa ”yhtä jumalaa” ja olenkin pyrkinyt kulkemaan eteenpäin silmät ja korvat avoinna useaan suuntaan. Olisihan se aika tyhmää olla ottamatta vastaan apua ja oppeja, joita tarjotaan, Pauliin miettii.
– Ensimmäiset opit sain Kari Nenoselta. Hän opetti minulle, että keilailu on urheilua, jota pitää treenata kuten muitakin urheilulajeja. Sen jälkeen yhteistyötä on tehty suuremmassa tai pienemmässä määrin erilaisten ihmisten kanssa. Harrin kanssa tehdyn yhteistyön lisäksi olen saanut valmennusoppeja mm. Ron Hoppelilta, Göran Bergendorffilta ja jopa Tom Kourosilta.
SYYSKUUN LOPULLA MATKAAN
Pauliina Aallon taustalta ei löydy rahakkaita tukijoita, vaan kaikki menot on kaivettava omasta pussista. Avomiehensä Jouni Helminen kanssa ”ylistin” rahoittava Aalto ei kuitenkaan tunnusta pitävänsä taskussaan lottovoittoa.
– Ei ole vielä, mutta ehkä olisi syytä olla. Tämän ensimmäisen kauden rahoitamme itse, jatko onkin sitten jo toinen juttu, hän toteaa salaperäisesti. Minkä verran rahaa ensimmäinen kausi vie, sitä ei kaksikko ole uskaltanut vielä tarkkaan laskea.
Pelkästään USA:n kiertueelle Pauliina pakkaa syyskuun lopulla. Ensimmäinen jakso on kuuden viikon pituinen käsittäen 5 turnausta. Debyyttinsä ammattilaisena Pauliina tekee Lancasterissa Ohiossa, josta matka jatkuu reittiä; Richmond Virginia, Pittsburg, Lake Zürich Chicago ja Las Vegas.
Tavoitteita ”Paukku” asettelee varovasti.
– Selvää on, että ensin pitää opiskella ja harjoitella kiertue-elämää. Tämä syksy onkin pyhitetty opiskelulle. TV-finaaliin pääseminen ei ammattilaiskisoissa ole todellakaan mikään helppo nakki. Toisaalta jos telkkariin pääsee, niin sitten jo arvostetaankin korkealle. Meillähän on vähän niin, että vain voittaja on jotain, Pauliina päättää.
MIKAN KESÄHELTEET KULUIVAT HARJOITELLEN
Mika Koivuniemen kesä on kulunut valmistautumisessa lokakuussa alkavalle syyskiertueelle. Lomaa hän ehti pitää vain joitakin päiviä kesäkiertueen päätyttyä. Sen jälkeen aika on kulunut tiiviisti harjoitellen.
– Kesän tavoite oli, että olisin parhaimmillani, kun tour taas lokakuussa alkaa. Olen harjoitellut paljon tekniikkaa, kohottanut fyysistä kuntoa ja yrittänyt vahvistua myös henkisesti, Mika kertoo kesän ohjelmastaan.
– Tekniikkapuolella olen hakenut sellaista hiljaisempaa pallon vauhtia ja koko radan kaaripalloa. Se kun pudottaa keilat tällä hetkellä tourilla parhaiten, johtuen käytettävästä öljystä, joka kuluessaan antaa suurimman avun koko radan ”lenkkipelaajille”, Mika tarkentaa.
– Henkinen osa-alue taas on se, jolla mielestäni voin eniten kehittyä. Yritän oppia, miten pääsisin sellaiseen ”voitto tilaan” nykyistä useammin.
Muutaman ns. regionaal-kisankin Mika on kesällä pelannut päästen rahoillekin jonkun kerran.
– Ne kisat olivat vähän sellaista vaihtelevaa treeniä lomassa eivätkä sinällään niin tärkeitä, Mika jatkaa. Kesän tärkein kilpailu Mikalla oli US Open, johon Suomesta osallistuivat myös Pauliina Aalto, Heidi Larnia, Jouni Helminen ja Petteri Salonen.
– Se meni kohtalaisen hyvin, vaikken ollutkaan tyytyväinen viimeisen päivän peliin. Mutta tulihan sieltä ainakin se ammattilaisuran ensimmäinen 300-sarja, joka tuntui todella hyvältä.
Syksy ja kiertueen alun lähestyminen tiivistää Mikan harjoittelua entisestään ja viimeisenä silauksena ennen ensimmäistä kisaa Mika osallistuu Ruotsissa järjestettävään Super Sixxx –turnaukseen.
– Se on hyvä kenraaliharjoitus ennen touria. Samalla matkalla tulen käymään myös Suomessa. Ajatuksissa on pitää Ebonite-päivä Helsingin Urheilutalolla ja järjestellä vähän käytännön asioita Suomeen muuttoa ajatellen, Mika paljastaa.
Ensi vuodeksi on PBA-kiertueelle odotettavissa suuria muutoksia, jotka tulevat vaikuttamaan myös Mikan ja hänen perheensä elämään melkoisesti.
– Huhujen mukaan kiertue muuttuu ensi vuonna siten, että televisioinnit siirtyvät CBS-yhtiöltä ESPN-urheilukanavalle. Sen myötä aikataulut muuttuvat niin, että aloitamme tammikuun puolivälissä alkaen 14 viikkoa putkeen ja toinen samantapainen kisaruljanssi syksyllä. Jos huhu pitää paikkansa, meidän muuttomme takaisin Suomeen tapahtuisi aikaisintaan toukokuussa. Sikäli se sopisi hyvin, että sen jälkeen olisi pitkä ”loma”, jolloin koko perhe voisi aloittaa Suomessa asumisen yhdessä, Mika selvittää.
Tämän syksyn kiertue lähtee liikkeelle Virginiassa 2.–6. lokakuuta.