Laaja-alaisesti kilpakeilailun asiantuntijoita ja toimijoita hyödyntävä keskustelutilaisuus kokosi lauantaina 10.1. Ballmaster Openin yhteydessä Hotelli Haagaan runsaan joukon lajimme vaikuttajia. Paikalla oli n. kolmisenkymmentä osallistujaa. Seminaarin tarkoituksena oli luoda suuntaviivoja niin valtakunnallisen kuin alue- ja paikallistason kilpakeilailun kehittämiseksi tulevaisuudessa ja antaa ideoita ja työkaluja paikallistason toimijoille uusien kilpakeilaajien houkuttelemiseksi lajin pariin.

Tilaisuuden avasi SKL:n hallituksen puheenjohtaja Aki Aarikka, jonka jälkeen toiminnanjohtaja Sami Järvilä kävi läpi liiton ajankohtaisia asioita.

Kilpailu- ja sarjavaliokunnan puheenjohtaja Jarmo Tamminen astui estradille seuraavaksi ja kävi läpi kilpailu- ja sarjavaliokunnan suunnitelmia tulevalle kaudelle. Kauden 2026-2027 säännöt ovat vasta valmisteilla ja hän kävi läpi oleellisimmat muutosehdotukset, joita kilpailu- ja sarjavaliokunta on valmistellut. Säännöistä tulee valmis esitys seuraavaan 20.1. pidettävään hallituksen kokoukseen.

Aarikka jatkoi tämän jälkeen tärkeässä asiassa, joka koski kilpailujen järjestämistä. Tulevaisuudessa on otettava enemmän huomioon aloittelevat kilpakeilaajat sekä nykyiset ns. nollasarjalaiset. Keväällä tehdyn kilpakeilailukyselyn mukaan keilaajat haluavat kilpailla oman tasoistensa kanssa ja näihin on valmistauduttava erityisesti paikallistasolla.  SKL:n puolelta suunnitelmissa on tarjota huippukeilaajille kisoja, joita he vääjäämättä tarvitsevat. Muun muassa Finnish Masters tullaan herättämään uudella konseptilla henkiin, aluksi ranking-pisteiden keruun muodossa. Myös työnimellä ”Grand Slam” kiertue on valmisteilla. Näistä enemmän kevään aikana.

Tämän jälkeen oman esimerkkinsä kilpailujen järjestämisestä paikallistasolla toivat Turun Keilailuliiton toiminnanjohtaja Kai Hildén ja Lahti-Bowlingin puheenjohtaja Verneri Kettunen. Malli, jossa Lahti-Bowling järjestää kaikki kauden erikoiskilpailut ja jyvittää saadut tuotot kilpailuista seuroille heidän osallistujamäärien mukaa, herätti erityistä kiinnostusta. Seurat saavat kisoista tuottoja sen mukaan, kuinka monta kertaa seuran oma jäsen on kisaan osallistunut.

Kahvitauon jälkeen lajimme moniosaaja Jouni Helminen kertoi aiheesta kilpakeilailun merkitys sekä tulevaisuuden näkymät keilahalliyrittäjien ja tarvikkeiden maahantuojien näkökulmasta. Hän toi esille huolensa jäsenmäärämme kehityksestä, jossa määrä on puolittunut 2000-luvun alun n. 14 000 jäsenestä nykyiseen n. 7 000 jäseneen. Keilattujen kilpasarjojen määrä on laskenut myös samassa suhteessa. Tämä näkyy huolestuttavasti myös välineiden myynnissä. Helminen peräänkuulutti kilpailujen järjestäjille rohkeutta kokeilla jotain uutta. Pienempi joukko kuitenkin edelleen kilpailee aktiivisesti. Sosiaalisuus on tämän päivän keilailussa edelleen tärkeässä roolissa ja esimerkiksi erilaisten kilpailutapahtumien järjestäminen eri kohderyhmille voisi olla toimiva juttu.

Seminaarin lopuksi maajoukkueemme päävalmentaja Jarmo Ahokas toi esille maajoukkueen tarpeet kilpakeilailulta, minkälaisissa kilpailuissa maajoukkue leireilee ja valmistautuu arvokilpailuihin ja olosuhteiden merkityksen arvokilpailuissa käytettävien välineidenkin kannalta Suomen menestyksen maksimoimiseksi. Paikalla oli myös lajilegendamme Mika Koivuniemi vaimonsa Leenan kanssa. Mika kertoi omia kokemuksiaan uransa varrelta ja vastaili paikallaolijoiden kysymyksiin.

Yhteenvetona voi todeta, että seminaarille oli tilausta. Tämä tuli selväksi seminaarin jälkeen tulleista kommenteista viikonlopun aikana Talin keilahallilla. Suunnitelmana on järjestää vastaavanlainen tilaisuus kahden vuoden päästä, jolloin pääsemme näkemään kuinka esitetyt ajatukset ovat rantautuneet kentälle.

Iso kiitos kaikille seminaariin osallistuville ja luennoitsijoille!