Suomen Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikkö on julkaissut kesälajien tukipäätökset vuodelle 2021. Kaikkiaan tehostamistukea jaettiin kesälajeille olympiadin viimeiseen vuoteen 3 937 536 euroa. Suomen Keilailuliiton tehostamistuki nousi tulevalle vuodelle nykyisestä 52 000 eurosta 67 000 euroon.
Vuosi 2020 on ollut maailmanlaajuisen koronaviruspandemian takia poikkeuksellinen myös huippu-urheilussa. Kesälajien olympiadin piti huipentua heinä-elokuussa Tokiossa olympialaisilla ja kuukautta myöhemmin paralympialaisilla, mutta kisojen siirron takia nyt ollaan hyvin samanlaisessa tilanteessa kuin vuosi sitten.
Tämä näkyy myös Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön jakamissa kesälajien tehostamistuissa. Kun valtaosalle yksilölajeista olympiavuosi on kalenterikierron tärkein, huippu-urheilusuunnitelmat vuodelle 2021 noudattelevat pääosin samoja linjoja kuin vuosi sitten.
– Tämä koskee toki vain lajeja, joiden selkeä pääkilpailu on olympialaiset. Meillä on tukiohjelmissa myös joukkuepelejä, ei-olympialajeja ja muutamia ammattilaispainotteisia olympialajeja, joiden toiminta ei ole niin olympiakeskeistä. Näiden lajien kanssa yhteistyötä on jatkettu vielä selkeämmin pidemmällä tähtäimellä ja tulevan strategiakauden tavoitteiden suunnassa, Huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Lehtimäki painottaa.
Vuoden 2021 kesälajien tehostamistukia jaettiin paralympialajeille 301 000 euroa ja vammattomien puolelle 3 636 536 euroa. Tehostamistuelle ylsi vammattomien puolella 22 lajia, minkä lisäksi yhdeksässä lajissa on urheilija tai urheilijoita, jotka ovat yksilötukiohjelmassa. Paralympialajeja tukiohjelmassa on kaksitoista, minkä lisäksi triathlonisti Liisa Lilja on yksilötukiohjelmassa.
Monessa lajissa kansainvälinen kilpailutoiminta on ollut vähäistä tai kokonaan jäissä vuonna 2020. Näiden lajien kohdalla kilpailumenestystä on peilattu ensisijaisesti vuoteen 2019.
– Menestys on kuitenkin vain yksi kriteereistämme. Olemme jo tutuksi tulleeseen tapaan käyneet syksyn mittaan hyvässä yhteistyössä läpi lajien huippu-urheilusuunnitelmia ja panostuksia huippu-urheiluun. Tässäkin tilanteessa olemme etsineet ja uskon, että myös löytäneet euroille mahdollisimman hyvää vaikuttavuutta, Lehtimäki toteaa.
Yleisurheilu esimerkkinä vaikuttavasta toimintatavasta
Esimerkki hyvästä yhteistyöstä Huippu-urheiluyksikön ja lajien välillä on yleisurheilu, jolle myönnettiin parayleisurheilu mukaan lukien tehostamistukia 638 100 euroa. Sekä huippu-urheilusuunnitelmia tehdessä että niitä resursoidessa on etsitty mahdollisimman vaikuttavaa toimintatapaa.
– Tämä ensimmäinen pari kuukautta työssäni on luonut tunteen, että olemme aidosti hakeneet yhdessä Huippu-urheiluyksikön kanssa konkretiaa lajin valitsemassa suunnassa, Suomen Urheiluliiton valmennuksen ja koulutuksen johtajana tänä syksynä aloittanut Jarkko Finni sanoo.
– Arviointia on tehty ihan urheilija urheilijalta ja laji lajilta. Huippu-urheiluyksikön riman ylittäneet lajit ja urheilijat on käyty perusteellisesti läpi. Uskon, että olemme päässeet niin vaikuttaviin paketteihin, mitä näillä yhteisresursseilla on mahdollista tehdä.
SUL:ssa on tehty selvä painopistevalinta satsata valmennukseen. Sisällöllinen suunta on löytynyt sujuvasti Huippu-urheiluyksikön kolmen yleisurheilussa vaikuttavan lajiryhmävastaavan (Jani Tanskanen, Olli-Pekka Kärkkäinen ja Mika Vakkuri) kanssa.
– Olemme puhuneet urheilijatukien sijaan urheilija–valmentaja-tehostamistuista. Urheilijoille tärkein ja vaikuttavin asia on henkilökohtainen valmennus. Siitä on ollut koko ajan yhteinen ajatus, ja siihen olemme päässeet hyvin kiinni. Valmentajuus korostuu ylipäätään, kun mietimme lajimme seuraavaa neljää vuotta – se kohdennetaan niin, että sillä on oikeasti vaikuttavuutta, Finni kertoo.
Tukipäätöskoonti ja lisätietoa huippu-urheilutuista:
https://www.olympiakomitea.fi/huippu-urheilu/huippuvaiheen-ohjelma/valmennuksen-tukijarjestelma/