Tuoreimmassa blogikirjoituksessaan Suomen Keilailuliiton puheenjohtaja Olli Hossi kirjoittaa haastavasta asiasta eli SKL:n taloudesta lyhyellä ja pidemmällä aikavälillä. ”Kuluista pitää meidänkin edelleen säästää”, Hossi kirjoittaa.

Kaikki Hossin blogikirjoitukset löydät tästä linkistä. Tuorein kirjoitus luettavissa suoraan tästä:

Puheenjohtajan blogi
SKL:n rahoitusmallin uudelleen arviointia 2.4.2024

TERVEHDYS KEILAAJAYSTÄVÄT,

Lähestyn teitä tänään haastavalla asialla eli Keilailuliiton taloudella lyhyellä ja pitemmällä aikavälillä.

Jäsenlukumme oli nyt 1.4.24 7418, joka on 515 jäsentä eli 6,5 % vähemmän kuin vuosi sitten samaan aikaan. Uusia jäseniä on tullut kauden aikana 530, kun niitä viime vuonna oli saamaan aikaan tullut 552.

Uusien jäsenten virta onneksi oletettavasti jonkin verran kiihtyy kesää kohti, sillä SKL:n tukemat peruskurssit ovat nyt menossa, ja niiden myötä tulee useampi kymmenen uutta jäsentä. Ennuste on nyt hiukan alle 600 uutta jäsentä koko kautena, kun viime vuonna niitä tuli 616.

Talouteemme jäsenmäärällä on lisenssimaksujen kautta tietenkin suora vaikutus ja tästä johtuva budjettivaje vuodelle 2024 on nyt luokkaa 25 000 €. Vaikka eri strategiamme keinoin pyrimmekin koko ajan saamaan uusia jäseniä, on ikäjakaumamme takia todennäköistä, että jäsenlasku jatkuu lähivuosina ja meidän on pakko siihen varautua.

Toisena talouteemme merkittävästi vaikuttavana tekijänä ovat valtion urheilu- ja liikuntatuet, joita saamme kahta kautta: suoraa Opetusministeriön lajiliittotukea 260 000 € ja Olympiakomitean huippu-urheilutukea 85 000 € eli yhteensä 345 000 € (2023). Nämä molemmat rahoitetaan nykyisin käytännössä valtion vuotuisesta budjetista. Voimassa olevassa valtion hallitusohjelmassa on sovittu 6 miljardin säästöistä hallituskauden aikana ja myös uusia miljarditason säästöjä kevään kehysriihessä jo suunnitellaan. Samassa hallitusohjelmassa on suoraan urheilulle kohdistettuja säästöjä ilmoitettu Olympiakomitean raportin mukaan seuraavasti: 2024–2 %, 2025–5 %, 2026 -9 % ja 2027 jo -23%. Käytännössä SKL koki ensimmäisen leikkauksen jo tämän vuoden yleistuessamme, kun kyseessä oleva tuki kaikilla lajiliitoilla putosi saman verran eli 3,5 %, joka merkitsi SKL:lle 9 000 € pudotusta. Jos hallitusohjelma toteutuu ja saamme siitä tuon -23 % osuuden niin vuotuinen kokonaisrahoituksemme putoaa vuoteen 2027 loppuun mennessä jopa noin 80 000 €.

Kun tähän lisätään viime vuosina kiihtyneen inflaation vaikutus, meidän on todella harkittava talousmalliamme uudelta pohjalta. Esimerkiksi Hiihtoliiton toimintaa seuranneet tietävät mitä tapahtuu, jos lajiliiton taloutta ei pidetä tasapainossa.

Ensinnäkin kuluista pitää meidänkin edelleen säästää. SKL:n hallitus päättikin jo viime kokouksessa sekä operatiivisista säästöistä hallinnossa, että konkreettista hallintoelinten koon pienentämistä.

Käytännössä päätimme, että jatkossa vähintään yli puolet valtuuston, hallituksen ja valiokuntien kokouksista pidetään etäkokouksina. Lisäksi tulevaan valtuustoon tulee esitys, että hallintoa kevennetään merkittävästi siten, että valtuuston jäsenmäärä putoaisi 20:sta 14 ja hallituksen jäsenmäärä 8:sta 6 varsinaiseen jäseneen 1.1.2025 eteenpäin. Näiden kahden muutoksen yhteisvaikutus on luokkaa 8 000 € vuodessa. Myös SKL:n suoraan tukemasta kilpailutoiminnasta kuten Finnish Masters ja Keilaajattaret/Rookies on Tourista tullaan säästämään yhteensä noin 10 000 € vuodessa. Lisäksi jatkossa striimauslähetyksistä säästetään keskittymällä pääosin loppukilpailuihin kuten SM-kisoihin ja liigafinaaleihin.

Vuotuisina säästöinä jo kuluvalle kaudellahan päätettiin, että maajoukkuepelaajien päivärahat puolitettiin ja että Suomi osallistuu jatkossa nuorten ja aikuisten MM- ja EM-kisoihin mutta ei osallistu IBF:n Maailman-Cup kilpailuihin, millä päätöksellä säästetään helposti useita kymmeniä tuhansia per vuosi. Myös muita merkittäviä säästöjä on lisäharkinnassa, joista isoimpana mainittakoon jossain vaiheessa paperisen Keilaaja-lehden vaihtaminen digitaaliseen, joka toisi noin 30 000 € säästön per kausi, mutta tätä siis ei ole päätetty.

Mutta pelkällä säästämiselle ei koskaan viedä asioita eteenpäin ja pidetä toimivaa kilpailu- ja harrastustoimintaa yllä. Säästötoimien lisäksi olemmekin esittämässä valtuustolle uutta liiton rahoitusmallia, joka useimmissa paikallisliitoissa on jo nyt käytössä. Eli hallitus esittää valtuustolle, että kilpailumaksuihin tulee SKL:n arviolta noin 15–25 sentin toimintarahamaksu per keilattu kilpasarja. Käytännössä SKL:n toimintaraha tarkoittaisi tulevaisuudessa siis ehkä 1–2 euron hinnan nostoa per kuuden sarjan kilpailu. Näin kulut kohdistuvat jatkossa enemmän niille, jotka aktiivisimmin kilpailutoimintaamme osallistuvat. Näin voimme jatkossa pitää lisenssimaksut ennallaan tai tarvittaessa jopa säätää niitä alemmaksi, jos niin valtuustossa päätetään. Tämä tuo meille merkittävän uuden keinon vaikuttaa, mistä tulokertymämme muodostuu. Myös uusi rekisteriohjelma helpottaa mallin käyttöönottoa, sillä saamme sen avulla helposti selvitettyä, minkä verran kilpailusarjoja minkäkin liiton halleissa on heitetty ja sitä kautta veloitukset paikallisliitoilta toimimaan oikein.

Tuomme tarkemman esityksen SKL:n toimintarahan käyttöönottamisesta jo tulevaan toukokuun valtuustoon ja jos malli siellä hyväksytään, niin uusi valtuusto joulukuussa tulee sitten päättämään sekä tämän kauden 2025–26 toimintarahan ja että lisenssimaksun suuruuden. Eli käytännössä toimintaraha tulisi käyttöön 1.7.25 kilpailuista alkaen.

Uskonkin, että tällä uudelle rahoituselementille yhdessä merkittävine säästötoimien kanssa pystymme jatkossa entistä paremmin säätämään Keilailuliiton taloutta niin että jäsenmaksun suuruus ei ole liian iso kynnys ja Suomi on jatkossakin mahtava maa harrastaa keilailua, oli oma harrastamisentaso tai tapa mikä tahansa.

Keilailuterveisin,

OLLI HOSSI

puheenjohtaja

Suomen Keilailuliitto