Järjestötoiminta

Tulosta

SUOMEN KEILAILULIITON ANTIDOPINGOHJELMA

1. Antidopingsäännöstöt

Dopingia koskeva sääntely perustuu urheilun omiin kansainvälisiin ja kansallisiin säännöstöihin. Säännöstöjen tarkoituksena on yhtenäistää dopingrikkomusten määrittely ja niistä määrättävät seuraamukset. Maailman Antidopingtoimisto WADAn (World Anti-Doping Agency) hyväksymä Maailman Antidopingsäännöstö (World Antidoping Code) takaa urheilijoiden yhdenvertaisuuden kaikkialla maailmassa, sillä se yhtenäistää kansalliset antidopingsäännöstöt. Se myös luo edellytykset toteuttaa reilua ja tehokasta antidopingtyötä kaikkialla.

Suomen kansallinen antidopingsäännöstö noudattaa maailman antidopinsäännöstön määräyksiä. Säännöstö tarkistetaan vuosittain, ja Suomen Antidopingtoimikunta ADT ry:n yleiskokous hyväksyy mahdolliset muutokset.

Suomen Keilailuliitto-Finlands Bowlingförbund ry (SKL) sitoutuu noudattamaan kulloinkin voimassa olevaa Suomen antidopingsäännöstöä ja maailman antidopingsäännöstöä. Lisäksi SKL sitoutuu noudattamaan lajikohtaisia Kansainvälisen Keilailuliiton (World Bowling) säännöstöjä sekä olympialaisiin liittyen Kansainvälisen Olympiakomitean (KOK) ja paralympialaisiin liittyen Kansainvälisen Paralympiakomitean (IPC) säännöstöjä.

Kaikkien SKL:n jäsenseurojen keilaajien ja heidän tukihenkilöidensä sekä muiden lajin piirissä toimivien henkilöiden on sitouduttava noudattamaan samoja säännöksiä.

2. Suomen Keilailuliiton arvoperusta

SKL:n toiminnan perustana ovat liikunnan ja urheilun yhteiset eettiset arvot ja reilun pelin periaatteet sekä avoimuus ja rehellisyys. SKL korostaa toiminnassaan eettisesti ja moraalisesti kestäviä elämänarvoja, joita antidopingtyö osaltaan tukee.

Lähtökohtana on, että huipulle pyrkivät nuoret keilaajat kunnioittavat toisia urheilijoita, yhteisiä sääntöjä ja omaa hyvinvointiaan. SKL haluaa ylläpitää lajikulttuuria, joka perustuu tällaiseen kunnioitukseen, yhdenvertaisuuteen ja reiluun liikuntaan ja urheiluun, jossa dopingille ei ole sijaa.

3. Antidopingohjelman tavoitteet

SKL ei hyväksy dopingin käyttöä – keilailu on puhdas laji. SKL:n tavoitteena on taata kaikille keilaajille oikeus reiluun ja puhtaaseen liikuntaan ja urheiluun.

SKL:n antidopingohjelman tavoitteena on sitouttaa liiton ja sen jäsenseurojen toiminnassa mukana olevat henkilöt, urheilijat ja heidän taustajoukkonsa antidopingtyöhön ja vaikuttaa lajin piirissä vallitsevaan arvopohjaan ja asenteisiin. Tavoitteena on harjoittaa ennaltaehkäisevää, avointa ja säännöllistä koulutusta ja viestintää antidopingasioista ja ehkäistä väärinkäsityksiä parantamalla ja ylläpitämällä keilailun piirissä toimivien henkilöiden ajantasaisia tietoja antidopingasioista. Antidopingohjelmassa määritellään antidopingtoiminnan tehtävät ja vastuualueet.

4. Dopingvalvonta

SKL:n jäsenseurojen urheilijoita testataan kulloinkin voimassa olevien antidopinsäännöstöjen mukaisesti. Periaatteessa kaikki, jotka osallistuvat antidopingsäännöstön piiriin kuuluvaan urheilu- ja kilpailutoimintaan, ovat dopingvalvonnan piirissä. Pääasiassa testaustoiminta keskittyy huippu-urheilijoihin.

Dopingtestejä teettävät urheilijoille Maailman Antidopintoimisto WADA, Suomen Antidopintoimikunta ADT ja Kansainvälinen Keilailuliitto World Bowling. ADT vastaa kansallisesta dopingvalvonnasta Suomessa. Dopingtestejä tehdään sekä kilpailuissa että kilpailujen ulkopuolella missä ja milloin tahansa ennalta ilmoittamatta.

Kilpailujen järjestäjä on velvollinen mahdollistamaan dopingtestien suorittaminen sääntöjen mukaisesti kilpailujen yhteydessä. Käytännössä järjestäjien on hyvä varautua ennalta mahdollisesti suoritettaviin dopingtesteihin. Testaaja tarvitsee testien suorittamiseksi asianmukaisesti yleensä tiedot kilpailuaikataulusta ja osallistujista, asianmukaisen tilan ja mahdollisesti täysi-ikäisiä, testattaviin urheilijoihin nähden esteettömiä ja samaa sukupuolta olevia saattajia avustamaan urheilijoiden kutsumisessa testiin. Keilailukilpailuissa dopingtestiryhmä saapuu paikalle usein vasta kilpailun alettua mutta voi tulla myös ennen kilpailun alkua.

Suomessa järjestettävissä kansainvälisissä kilpailuissa testauksesta vastaa SKL kansainvälisen lajiliiton määräämällä tavalla. Testien käytännön toteuttamisesta vastaa antidopingorganisaatio, jonka kanssa sopimus on tehty. Antidopingorganisaatio, esim. ADT, laskuttaa testauksesta aiheutuvat kustannukset kilpailun järjestäjältä tai kansainväliseltä lajiliitolta tehdyn sopimuksen mukaisesti.

Dopingtestien tekeminen edesauttaa urheilijoiden yhdenvertaisuutta ja reilua ja puhdasta urheilua. Siksi testeihin tulee aina suhtautua myönteisesti. Testaustilannetta helpottaa, jos urheilija on tietoinen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan sekä menettelystä testaustilanteessa. Ohjeet urheilijalle ovat luettavissa ADT:n internetsivuilla www.antidoping.fi ja Kielletyt aineet ja menetelmät urheilussa -julkaisusta. Kyseinen luettelo päivitetään vuosittain, ja ADT päivittää luetteloa myös vuoden aikana internetsivuilleen uusien myyntiin tulevien valmisteiden osalta. Urheilijan tulee huolehtia, että hänellä on käytössään aina voimassa oleva versio. Tämän antidopingohjelman lopussa on liitteenä urheilijan oikeudet ja velvollisuudet dopingtestissä.

Suositeltava tapa on, että urheilijalla on aina ajantasainen lista kaikista hänen käyttämistään lääkkeistä ja ravintolisistä. Tällöin mahdollisessa dopingtestitilanteessa kaikki käytetyt aineet tulevat varmasti oikeilla nimillään testipöytäkirjaan. Tämä on tärkeää erityisesti ulkomailla. Ulkomaille lähdettäessä urheilijan on hyvä varautua muutenkin ottamalla Suomesta mukaan sallittuja lääkkeitä esimerkiksi kivun, flunssan ja ripulin hoitoon. Huomioitavaa on, että ulkomailla myynnissä olevia samannimisiäkään valmisteita ei voi tarkastaa ADT:n kiellettyjen aineiden ja menetelmien luettelon taulukosta II, vaan niiden sisältämät aineet tulee tarkistaa WADAn julkaisemasta englanninkielisestä luettelosta urheilussa kielletyistä aineista tai ADT:n julkaisemasta taulukosta I. Kohdemaan antidopingtoimistosta voi kysyä tarvittaessa neuvoa kyseisessä maassa myytävistä lääkevalmisteista.

Testauspooli
Testauspooli on antidopingorganisaation nimeämä ryhmä huippu-urheilijoita, joihin kilpailujen ulkopuolinen dopingtestaus erityisesti kohdentuu. Testauspooliurheilijoita koskee ajantasaisten yhteys- ja olinpaikkatietojen ilmoitusvelvollisuus, jonka laiminlyönnistä voidaan antaa antidopingsäännöstön mukainen rangaistus. Keilaaja voi kuulua testauspooliin ADT:n tai World Bowlingin nimeämänä.

Suomen Keilailuliitolla on velvollisuus toimia yhteistyössä ADT:n kanssa ADT:n testauspoolien luomisessa, ylläpitämisessä ja urheilijoiden tiedottamisessa heitä koskevista velvoitteista. SKL ilmoittaa ADT:lle testauspooliurheilijoiden kriteerit täyttävien urheilijoiden nimet ja yhteystiedot. ADT päättää testauspooliin nimettävistä urheilijoista.

SKL toimittaa ADT:lle ilman erillistä pyyntöä kaikista maajoukkueryhmistä ja -valinnoista seuraavat tiedot:
• urheilijoiden nimet, syntymäajat ja yhteystiedot
• koti- ja ulkomaanleirien osallistujalistat, majoitus- ja harjoituspaikat sekä leiriaikataulut
• kilpailutiedot (SM-kilpailut, SM-liiga ja Ranking)
• tiedot maajoukkueiden muista mahdollisista kokoontumisista ja tapaamisista
• tiedot kansainvälisen lajiliiton rekisteröityyn testauspooliin kuuluvista urheilijoista

Tiedot toimittaa ADT:lle toiminnanjohtaja, jolle huippu-urheilukoordinaattori yhdessä lajivastaavien kanssa sekä junioritoiminnan koordinaattori toimittavat tarvittavat tiedot.

Kansainvälinen Keilailuliitto World Bowling nimeää oman testauspoolinsa (RTP, Registered Testing Pool) kulloinkin määrittelemiensä periaatteiden mukaisesti. Periaatteet ja testauspooliurheilijoiden nimet löytyvät World Bowlingin internetsivuilta.

Erivapaudet
Jos urheilijan terveyden ylläpitämiseen tai sairauden hoitoon ei ole saatavilla sallittua lääkettä tai menetelmää, lääkitykseen voidaan hakea erivapautta (Therapeutic Use Exemption, TUE). Sen avulla urheilija saa käyttää kyseistä kiellettyä lääkitystä. Erivapaus voidaan myöntää mille tahansa WADAn kiellettyjen aineiden ja menetelmien luettelossa mainitulle hoitomuodolle, kunhan se täyttää seuraavat WADAn Kansainvälisessä erivapausstandardissa määritetyt ehdot:
a. Kielletyn aineen tai menetelmän käyttö on urheilijan hoidon kannalta välttämätöntä, ja siitä pidättäytyminen aiheuttaisi merkittävää haittaa urheilijan terveydelle.
b. Kielletyn aineen tai menetelmän hoidollinen käyttö ei saa tuottaa urheilijalle ylimääräistä hyötyä terveisiin urheilijoihin verrattuna. Hoito ei saa kohottaa urheilijan suorituskykyä korkeammalle tasolle kuin millä se olisi ilman sairauden aiheuttamaa haitallista vaikutusta suorituskykyyn. Kielletyn aineen tai menetelmän käyttöä elimistön omien hormonien luonnostaan matalan tason nostamiseksi ei katsota hyväksyttäväksi hoitokeinoksi.
c. Kielletyn aineen tai menetelmän käyttöä ei ole mahdollista korvata muulla asianmukaisella hoitovaihtoehdolla.
d. Kielletyn aineen tai menetelmän käytön syy ei saa olla seurausta aiemmasta (ilman erivapautta tapahtuneesta) kielletyn aineen tai menetelmän käytöstä, mikäli kyseinen aine tai menetelmä on ollut kielletty käytön ajankohtana.

ADT:n erivapauspäätös koskee kansallisen tason urheilijaa ja kansallisen tason kilpailuja Suomessa. Kansainvälisen tason urheilijoiden ja kansainvälisiin urheilutapahtumiin osallistuvien urheilijoiden erivapauksista vastaa Kansainvälinen Keilailuliitto World Bowling.

Kansallisen tason urheilijoilta etukäteen ADT:lta haettava erivapaus vaaditaan iästään riippumatta kaikilta M-luokkaan kuuluvilta keilaajilta. ADT:n lajikohtaisen tasomäärittelyn ulkopuolella olevien urheilijoiden ei tarvitse hakea erivapautta etukäteen. Mahdollisen dopingtestin jälkeen heidän tulee kuitenkin hakea erivapautta takautuvasti sen osoittamiseksi, että kiellettyjen aineiden tai menetelmien käytölle on ollut erivapauden myöntämiseksi edellytetyt lääketieteelliset perusteet.

Kansainvälisen tason urheilijoiden ja kansainvälisiin urheilutapahtumiin osallistuvien urheilijoiden on haettava erivapautta World Bowlingilta iästään tai kansallisesta tasostaan riippumatta. Jos urheilijalla on ADT:n myöntämä erivapaus, urheilijan tulee selvittää, hyväksyykö World Bowling ADT:n tekemän erivapauspäätöksen.

Tarkat ja päivitetyt ohjeet erivapauden anomiseen löytyvät ADT:n internetsivuilta www.antidoping.fi ja World Bowlingin internetsivuilta www.worldbowling.org. Lyhyt ohjeistus erivapauden hakemiseen löytyy tämän antidopingohjelman lopusta liitteenä.

Dopingrikkomukset

Suomen antidopingsäännöstön mukaan dopingrikkomuksia ovat:
• kielletty aine tai näyttö kielletyn menetelmän käytöstä urheilijan elimistöstä otetussa näytteessä
• kielletyn aineen tai menetelmän käyttö
• kieltäytyminen dopingtestistä tai dopingtestin välttely
• olinpaikkatietomääräysten laiminlyönti
• dopingvalvonnan tai -testin manipulointi
• dopingaineiden hallussapito
• dopingaineiden ja -menetelmien levittäminen
• dopingin edistäminen
• osasyyllisyys ja
• kielletty yhteistoiminta.

Dopingrikkomuksen yritys rinnastetaan pääsääntöisesti dopingrikkomukseen.

Valmentajaa tai muuta urheilijan tukihenkilöä eivät koske dopingin käyttöä, dopingtestiä tai yhteys- ja olinpaikkatietoja koskevat säännökset. Hän joutuu tutkittavaksi dopingrikkomuksesta, mikäli hän syyllistyy tekoon, joka on määriteltävissä säännöstön mukaan:
• dopingvalvonnan tai -testin manipuloinniksi
• dopingaineen hallussapidoksi
• dopingaineiden ja -menetelmien levittämiseksi tai
• dopingin edistämiseksi.

Jos valmentaja tai urheilijan muu tukihenkilö käyttää kiellettyjä dopingaineita, hän ei saa toimia yhteistyössä urheilijan kanssa.

Seuraamuksena dopingrikkomuksesta voidaan määrätä
• kilpailutuloksen mitätöinti
• urheilutapahtuman tulosten hylkääminen
• urheilun toimintakielto
• kirjallinen varoitus

ADT:n toimivaltaan kuuluvissa tapauksissa mahdollisen dopingrikkomuksen käsittely alkaa, kun ADT ilmoittaa positiivisesta A-näytteestä tai muusta dopingrikkomuksesta kirjallisesti urheilijalle ja urheilijan lajiliitolle. Urheilijalle annetaan mahdollisuus antaa selvityksensä asiassa, pyytää B-näytteen analyysia sekä esittää pyyntö tulla kuultavaksi ADT:n valvontalautakunnan kokouksessa. Valvontalautakunta päättää, onko kyseessä dopingrikkomus ja antaa lajiliitolle suosituksen seuraamuksesta. Lopullisen päätöksen dopingrikkomuksen seuraamuksesta tekee lajiliitto.

Suomen antidopingsäännöstöön perustuviin päätöksiin voi hakea muutosta ensisijaisesti Urheilun oikeusturvalautakunnalta.

Kansainvälisen Keilailuliiton (World Bowling) toimivaltaan kuuluvien dopingrikkomusten käsittelyssä noudatetaan World Bowlingin määrittelemää menettelytapaa.

5. Antidopingkoulutus

Koulutuksen tavoitteena on lisätä eri kohderyhmien antidopingtietoisuutta ja kasvattaa valmiutta tehdä eettisesti kestäviä valintoja urheilussa. Aktiivisella ja toistuvalla kouluttamisella urheilijoilla ja heidän tukijoukoillaan on aina ajantasainen tieto säännöstöjen ja käytäntöjen kehittyessä. Suomen Keilailuliiton antidopingkoulutusta koordinoi toiminnanjohtaja. Toiminnanjohtaja osallistuu ADT:n järjestämiin koulutus- ja liittotilaisuuksiin.

Huippu-urheilu
SKL järjestää maajoukkueurheilijoille vuosittain antidopingkoulutusta maajoukkueleireillä. Koulutuksen toteuttaa ADT tai ADT:n kouluttama kouluttaja.

Maajoukkueurheilijoille jaetaan lisäksi vuosittain ADT:n julkaisema Kielletyt aineet ja menetelmät urheilussa -julkaisu.

Junioritoiminta
SKL järjestää junioreille suunnattua antidopingkoulutusta vuosittain joko maajoukkueen testileirillä tai ryhmien omilla leireillä, jonne juniorien maajoukkueryhmä osallistuu. Koulutuksen toteuttaa ADT tai ADT:n kouluttama kouluttaja.

Koulutus- ja valmennuspäällikkö ylläpitää leireillä ja muissa junioreille suunnatuissa tapahtumissa arvokeskustelua urheilun eettisistä ja moraalisista kysymyksistä ja niihin liittyen puhtaasta urheilusta.

Juniorien maajoukkueryhmän urheilijoille jaetaan vuosittain ADT:n julkaisema Kielletyt aineet ja menetelmät urheilussa -julkaisu.
Seuratoiminta
SKL:n seuratoiminnan vastuualueella antidopingkoulutus kuuluu osana Keilailun perusvalmentajan koulutukseen (taso 1). Koulutuksen järjestää ADT tai ADT:n kouluttama kouluttaja.

Aikuisten ja nuorten maajoukkueryhmien urheilijoiden henkilökohtaiset valmentajat osallistuvat lisäksi maajoukkueryhmille järjestettyihin koulutuksiin aina sen ollessa mahdollista.

Muutoin seuratoiminnan alueella SKL käsittelee antidopingasioita muun arvokeskustelun yhteydessä esimerkiksi kouluttajien päivillä.

SKL voi tilata ADT:n esittelypisteen omiin, isompiin tapahtumiinsa. Tällöin tapahtuman osallistujilla on mahdollisuus käydä infopisteellä tutustumassa antidopingtoimintaan ja kysyä antidopingasioista ADT:n henkilökunnalta.

6. Viestintä

Kaikkien urheilutoimijoiden yhteinen asia on viedä eteenpäin puhtaan urheilun ja reilun pelin viestiä. Viestintä on hyvä keino ehkäistä mahdollisia dopingrikkomuksia ja ylläpitää lajikulttuuria, johon doping ei kuulu. Viestinnän avulla SKL tuo esiin oman ehdottoman kielteisen kantansa kaikenlaiseen epärehelliseen toimintaan. SKL:n antidopingviestinnän vastuuhenkilö on toiminnanjohtaja.

SKL käyttää antidopingiin liittyvässä viestinnässään hyväkseen erityisesti Keilaaja-lehteä ja liiton internetsivuja.

Lisäksi ajankohtaisista antidopingasioista viestitään seuroille sähköpostitse lähetettävissä seuratiedotteissa. Seuroille suunnatussa viestinnässä muistutetaan aika-ajoin seurojen vastuusta antidopingkasvatustyössä ja siitä, että myös kaikki SKL:n jäsenseurat sitoutuvat toiminnassaan noudattamaan kulloinkin voimassa olevaa Suomen antidopingsäännöstöä. Seuroja kannustetaan käymään sisäistä arvokeskustelua ja miettimään, miten kussakin seurassa voitaisiin viestiä siitä, ettei doping kuulu urheiluun vaan seura kannattaa puhdasta urheilua.

Koulutustilaisuuksien kautta viestintä tavoittaa myös tarkemmin rajattuja kohderyhmiä edellisessä luvussa kuvatulla tavalla.

SKL hyödyntää ADT:n tuottamaa viestintämateriaalia, kuten valmiita tekstejä, tiedotteita ja blogikirjoituksia. Lisäksi ADT:lta saatava Kielletyt aineet ja menetelmät urheilussa -julkaisu jaetaan vuosittain kaikille aikuisten ja nuorten maajoukkueryhmien urheilijoille. Urheilijat voivat myös ilmoittautua ADT:n postituslistalle saadakseen Kielletyt aineet ja menetelmät urheilussa -luettelon päivitykset suoraan sähköpostiinsa.

Kriisiviestintä
Poikkeuksellisissa tilanteissa, kuten mahdollisessa dopingrikkomuksessa tai muissa poikkeuksellisen suuren mediahuomion saavissa kriisitilanteissa SKL:n viestinnän vastuuhenkilö on toiminnanjohtaja. Häneen otetaan yhteyttä kriisitilanteessa tai sen uhatessa. Viestinnän kriisiryhmän muodostavat toiminnanjohtaja ja SKL:n puheenjohtaja. He päättävät, miten kriisiin reagoidaan ja toteuttavat viestinnän. Kukaan muu ei kommentoi kriisiä tiedotusvälineille tai muille ulkopuolisille tahoille, jotta vältytään virheellisiltä tiedoilta ja huhupuheilta.

Kriisiviestinnässä tulee aina toimia nopeasti, avoimesti ja rehellisesti.

Mahdollisten dopingrikkomusten yhteydessä viestinnässä on otettava huomioon yksilön oikeusturvanäkökohdat. Tiedot käsiteltävästä dopingtapauksesta ovat luottamuksellisia ja salassa pidettäviä siihen asti, kunnes tapaus on varmistunut dopingrikkomukseksi ja päätös määrättävästä seuraamuksesta on tehty. Ennen tätä vain asianomainen urheilija voi julkistaa asian.

Kriisiviestinnän toimet
1. Sulje ovet
Kun tieto mahdollisesta dopingrikkomuksesta on saatu, toiminnanjohtaja kutsuu puheenjohtajan kriisiryhmään sopimaan viestinnän toimenpiteistä. Asiasta ei tiedoteta eikä kommentoida mitään sisäisesti tai ulkoisesti. Myöskään hallitusta ei informoida asiasta. Mitä harvempi tietää asiasta, sitä paremmin siitä viestiminen onnistuu jatkossa.

2. Hätätiedote tarvittaessa
Jos ulkopuolisilla on jostain syystä jo tieto dopingepäilystä, voidaan julkaista ”hätätiedote” yksilönsuojan turvaamiseksi ja jotta saadaan aikaa selvittää faktat ja tilanne. Tiedotteessa kerrotaan tiedotustilaisuuden aika ja paikka, mikäli mahdollista. Tiedottamisen koordinoimisessa tehdään yhteistyötä ADT:n ja dopingrikkomuksesta epäiltävän kanssa.

3. Tiedote tai tiedotustilaisuus
Kun lopullinen päätös dopingrikkomuksen seuraamuksesta on tehty, liitto julkistaa asian. Tiedottamisen ajankohdasta, tavasta ja muista yksityiskohdista päättävät toiminnanjohtajan ja puheenjohtajan muodostama kriisiryhmä. Ennen tiedotteen lähettämistä tai tiedotustilaisuutta asiasta informoidaan liittohallitusta, liiton koordinaattoreita ja muita vastuuhenkilöitä, mahdollisia yhteistyökumppaneita ja opetus- ja kulttuuriministeriötä.

Jos urheilijan taso tai muut seikat niin vaativat, järjestetään tiedotustilaisuus, johon asianosaiset velvoitetaan saapumaan. Paikalla on myös puheenjohtaja tai toiminnanjohtaja tai molemmat sekä mahdollisuuksien mukaan ADT:n asiantuntija. Tiedotustilaisuuteen kutsutaan lyhyellä tiedotteella, ja tilaisuus pyritään järjestämään mahdollisimman nopeasti, mielellään muutaman tunnin sisällä siitä. Tiedotustilaisuudessa jaetaan virallinen tiedote, joka käännetään mahdollisimman nopeasti myös englanniksi kansainväliseen käyttöön.

Asiaa voivat tarvittaessa kommentoida ulkopuolisille SKL:n taholta ainoastaan toiminnanjohtaja tai puheenjohtaja.

7. Antidopingpykälät sopimuksissa

SKL tekee kaikkien valmennusryhmiensä urheilijoiden kanssa sopimukset, joiden yhtenä pykälänä on sitoutuminen noudattamaan WADAn ja Suomen antidopingäännöstöjä, lajikohtaista Kansainvälisen Keilailuliiton (World Bowling) säännöstöä sekä olympialaisiin liittyen Kansainvälisen Olympiakomitean (KOK) ja paralympialaisiin liittyen Kansainvälisen Paralympiakomitean (IPC) säännöstöjä. Vastaavanlainen sopimus tehdään myös kaikkien liiton valmennusryhmien valmentajien kanssa.

Kaikkiin liiton solmimiin yhteistyösopimuksiin sisällytetään antidopingpykälä yhteistyökumppanin kanssa erikseen sovittavalla tavalla.

8. Ohjelman seuranta ja arviointi

SKL:n antidopingohjelman toteutumisesta ja sen päivittämisestä vastaa toiminnanjohtaja. Liittohallitus hyväksyy antidopingohjelman ja arvioi vuosittain sen toteutumista. Toimintasuunnitelmaan kirjoitetaan antidopingohjelman toteuttaminen kullakin tasolla.
Ohjelman puitteissa tehdyt toimenpiteet kirjataan liiton toimintakertomukseen.

Antidopingohjelma julkaistaan SKL:n ja ADT:n internetsivuilla.

Yhteenveto toimenpiteistä

Maajoukkueryhmien urheilijoista, leiriohjelmista ja muista aikatauluista tiedottaminen ADT:lle:  Toiminnanjohtaja vastaa tiedottamisesta yhteistyössä koulutus- ja valmennuspäällikön kanssa.
Erivapaudet: Urheilijoilla itsellään on vastuu erivapauden hakemisesta. Toiminnanjohtaja opastaa tarvittaessa.
Dopingtestit Suomessa järjestettävissä kansainvälisissä kisoissa: Kilpailun järjestäjä on hyvissä ajoin ennen kisoja yhteydessä ADT:hen testien tilaamiseksi. Kilpailun järjestäjä huolehtii sääntöjen mukaiset tilat, saattajat ja juomat kilpailupaikalle.
Tilojen järjestäminen dopingtestausta varten kansallisissa kilpailuissa: Kansallisten kilpailujen järjestäjä varautuu järjestämään testaukseen sopivat tilat ja mahdollisesti myös saattajat.
Huippu-urheilijoiden antidopingkoulutus Maajoukkueiden testileirillä järjestetään vuosittain antidopingkoulutusta. Koulutus- ja valmennuspäällikkö vastaa siitä, että koulutus sisällytetään leirin ohjelmaan ja se tilataan ADT:lta.
Nuorten keilaajien antidopingkoulutus: Maajoukkueiden testileirillä tai juniorien ryhmien omalla leirillä järjestetään vuosittain antidopingkoulutusta. Koulutus- ja valmennuspäällikkö vastaa siitä, että koulutus sisällytetään leirin ohjelmaan ja se tilataan ADT:lta.
Seuratoiminnan antidopingkoulutus: Antidopingkoulutus kuuluu valmentajakoulutuksen Keilailun Perusvalmentajan tutkintoon (taso 1).
ADT:n järjestämät tilaisuudet: Toiminnanjohtaja osallistuu lajiliittotilaisuuksiin ja muihin ADT:n järjestämiin info- ja koulutustilaisuuksiin ja jakaa tietoa eteenpäin.
Viestintä: Toiminnanjohtaja vastaa viestinnän suunnittelusta ja toteutuksesta.
Viestintä kriisitilanteissa: Toiminnanjohtajan ja puheenjohtajan muodostama kriisiryhmä suunnittelee ja toteuttaa viestinnän.
Kielletyt aineet ja menetelmät urheilussa -julkaisun jakelu: Toiminnanjohtaja vastaa julkaisun jakamisesta kaikille maajoukkueryhmien urheilijoille vuosittain mahdollisimman pian sen julkaisemisen jälkeen.
Urheilijasopimukset: Koulutus- ja valmennuspäällikkö yhteistyössä toiminnanjohtajan kanssa laatii antidopingpykälän sisältävän sopimuksen, jonka kaikki liiton valmennusryhmien urheilijat allekirjoittavat.
Valmentajasopimukset: Koulutus- ja valmennuspäällikkö yhteistyössä toiminnanjohtajan kanssa laatii antidopingpykälän sisältävän sopimuksen, jonka kaikki liiton valmennusryhmien valmentajat allekirjoittavat.
Yhteistyösopimukset: Toiminnanjohtaja huolehtii, että liiton tekemissä yhteistyösopimuksissa on antidopingpykälä.
Antidopingohjelman päivittäminen: Toiminnanjohtaja vastaa ohjelman päivittämisestä. Ohjelman hyväksyy hallitus.

Liitteet: Ohjeita urheilijalle erivapauksiin ja dopingtestiin liittyen

1. Erivapauden hakeminen

Erivapauden hakeminen on käsitelty Antidopingohjelman sivuilla 3 ja 4.

2. Urheilijan oikeudet ja velvollisuudet dopingtestitilanteessa

Dopingtestissä urheilijalla on oikeus:
• ottaa yksi oma edustajansa mukaansa dopingtestiin (suositeltavaa)
• ottaa tarvittaessa (mikäli mahdollista) edustajansa lisäksi mukaansa myös tulkin
• saada lisätietoa dopingtestimenettelystä vastaavalta dopingtestaajalta
• pyytää lisäaikaa dopingtestitiloihin ilmoittautumiseen (edellyttäen, että urheilija on dopingtestihenkilöstön jatkuvan valvonnan alaisena) seuraavista syistä:
• hakeakseen vaatteensa, henkilöllisyystodistuksensa ja oman edustajansa ja mahdollisesti tulkin mukaansa testiin
• suorittaakseen verryttelyn/harjoituksen loppuun
• saadakseen tarvittavia lääkinnällisiä toimenpiteitä
• muusta vastaavan dopingtestaajan hyväksymästä syystä
ja lisäksi kilpailutesteissä:
• osallistuakseen mahdollisesti jäljellä oleviin kilpailulajeihin
• osallistuakseen tiedotusvälineiden haastatteluihin
• osallistuakseen palkintoseremonioihin
• pyytää mahdollisia Maailman Antidopintoimisto WADAn kansainvälisen testausstandardin mukaisia muunnoksia donpingestimenettelyyn, mikäli kyseessä on vammaisurheilija tai alaikäinen urheilija
Urheilijan velvollisuuksina dopingtestissä on:
• olla asianmukaisesti dopingtestihenkilöstön valvonnassa, kunnes dopingtesti on suoritettu loppuun
• todistaa henkilöllisyytensä
• ilmoittautua dopingtestitiloihin mahdollisimman pian
• noudattaa annettuja ohjeita

Ohjeiden noudattamatta jättäminen, dopingtestistä kieltäytyminen tai muu sääntöjen rikkominen voidaan käsitellä mahdollisena dopingrikkomuksena, josta voi seurata antidopingsäännöstön mukainen rangaistus.

3. Mitä tapahtuu, jos A-näyte osoittautuu positiiviseksi?

ADT vastaa dopingtestien tulosten käsittelystä, kun testi on suoritettu sen toimeksiannosta tai valtuutuksella tai kun ADT on havainnut mahdollisen muun dopingrikkomuksen. Dopingnäytteet analysoinut laboratorio ilmoittaa ADT:lle kaikkien dopingestinäytteiden tulokset luotettavalla ja luottamuksellisella tavalla. Urheilijaa ei yleensä informoida, jos dopingtestitulos on negatiivinen.

Jos urheilijan dopingtestitulos (A-näyte) on raportoitu positiiviseksi, ADT selvittää ensin, onko urheilijalla voimassa oleva erivapaus lääkinnällistä käyttöä varten positiivisen testituloksen aiheuttaneelle aineelle tai voidaanko tällainen erivapaus myöntää hänelle jälkikäteen Suomen antidopingsäännöstön ja kansainvälisen erivapausstandardin perusteella. Jos erivapaus on tai se voidaan myöntää jälkikäteen, ADT ei jatka asian käsittelyä positiivisena testituloksena.

Jos erivapautta ei ole eikä sitä ole mahdollista myöntää jälkikäteen, vaan tuloksen käsittelyä positiivisena testituloksena jatketaan seuraavasti:
1. ADT lähettää urheilijalle selvityspyynnön ja toimittaa tiedon myös SKL:lle, valvontalautakunnalle ja mahdollisille muille antidopingsäännöstön määräämille tahoille.
2. SKL:ssa tiedon saanut henkilö ei tiedota asiasta tässä vaiheessa mitään edes sisäisesti liittohallitukselle, mutta aloittaa kriisiviestinnän valmistelut.
3. ADT asettaa urheilijan väliaikaiseen urheilun toimintakieltoon säännöstön määräämällä tavalla.
4. Urheilijalla, SKL:lla ja ADT:lla on selvityspyynnössä annetun määräajan kuluessa oikeus pyytää B-näytteen analyysiä kirjallisesti tai muuten todisteellisesti.
5. B-näyte analysoidaan sitä pyytäneen tahon kustannuksella, jos analyysiä on pyydetty määräajan kuluessa.
6. Jos B-näyte vahvistaa A-näytteen positiivisen tuloksen, ADT ilmoittaa käsittelyn jatkamisesta urheilijalle ja muille tahoille, joille on annettu tieto A-näytteen tuloksista.
7. Urheilijalla tai muulla asianosaisella taholla on mahdollisuus antaa kirjallinen selvityksensä asiasta ja esittää kirjallinen pyyntö tulla kuultavaksi valvontalautakunnan kokouksessa joko seitsemän vuorokauden kuluessa selvityspyynnön tiedoksisaannista tai seitsemän vuorokauden kuluessa B-näytteen analyysituloksen tiedoksiannosta, jos B-näytteen analyysia on pyydetty. Selvityksen antamatta jättäminen tai asianomaisen tahon poissaolo ei estä asian käsittelyä ja ratkaisemista valvontalautakunnassa.
8. ADT:n valvontalautakunta käsittelee asian.
9. Jos valvontalautakunta katsoo dopingrikkomuksen tapahtuneen, se antaa perustellun kirjallisen lausunnon suosittelemastaan seuraamuksesta, joka kyseisestä rikkomuksesta olisi antidopingsäännöstön perusteella määrättävä.
10. SKL päättää dopingrikkomuksen seuraamuksesta lausunnon perusteella kurinpitosääntöjensä mukaisesti.
11. SKL tiedottaa dopingrikkomuksesta ja siitä määräämästään seuraamuksesta julkisesti.
12. Urheilija voi hakea Suomen antidopingsäännöstöön perustuviin päätöksiin muutosta Urheilun oikeusturvalautakunnalta.

Jos positiiviseksi osoittautuva testi on suoritettu World Bowlingin tai muun kansainvälisen tahon toimeksiannosta, käsittelyssä noudatetaan World Bowlingin tai kyseisen muun tahon määrittelemää menettelytapaa.

Katso myös:

WTBA Antidoping manual
(engl. kielinen, PDF 177 kt)

Antidoping-toimikunta
(mm. kielletyt lääkeaineet)