Muut uutiset

Tulosta

Peken synttärit eli PEKE X OPEN

Vasemmalta: 2. Pyry Puharinen, 1. Samu Valaranta, 3. Sami Javanainen, Kilpailunjohtajat Sami Konsteri ja Juha-Pekka Kuvaja

16.05.2018

Peken synttärikisat on saatu pidettyä ja ajattelin vähän kirjoitella miten kaikki meni.

Vähän ennen Joulua havahduttiin, että jotain pitää alkaa tekemään, jos kisa halutaan pitää. Järjestettiin ensimmäisiä kokoontumisia missä alettiin miettiä mihin rakoon tuo kilpailu saataisiin. Yritettiin katsoa parhaan kykymme mukaan ettei kisa osuisi muiden isompien kisojen kanssa samaan aikaan (yllättävän haastavaa!) Salon Hanhivaarassa ei enää keväälle erikoiskisoja ollut, vaan siellä oli merkattuna Salon Keilailuliiton mestaruuskilpailu, joten saimme liiton kanssa sovittua sinne kahden viikon raon, jossa kisan pitäisimme ja he jatkavat mestaruuskisaansa sen jälkeen.

Nyt oli sovittu kilpailuaika, mitä seuraavaksi? Seuramme viime kevään ensimmäisen erikoiskilpailun jälkeen uhosimme, että synttärikisaan palkinnot kymmenkertaistetaan... Eli siinä seuraava homma, mistä rahat? Sovimme että kaikki alkavat miettiä ja kysellä löytyisikö yhteistyökumppaneita mukaan kilpailua järjestämään rahoittajan ominaisuudessa. Kyllähän niitäkin sitten löydettiin, mutta aika kovan työn takana tuo oli. Tietenkään tuota palkintosummaa ei saatu lähellekään kokonaan kasaan, mutta vähän pohjaa, mikäli emme saisi pelaajia liikkeelle. Saimme samalla vähän varmistusta siitä, ettei seuran jäsenillä menisi koko kesää hernepellolla tai mustikkametsässä palkintorahoja kokoamassa…

Seuraavaksi piti keksiä peliformaatti, suorana loppukilpailuna tätä tuskin kannattaa järjestää. Saimme vinkin viime kevään kisamme finaalin jälkeen, että Mikkelissä on järjestetty kisa, jossa on vähän erilainen, mutta hieno kisamuoto. Ja ei kun googlettamaan ja löydettiinhän me se (anteeksi Mikkelin porukalle, että näin törkeitä oltiin). Olimme heti sitä mieltä, että tämä voisi olla toimiva pelimuoto (BCD-luokkalaiset saavat yhdellä osallistumisella mahdollisuuden pelata kahdesta eri finaalipaikasta). Näin jälkeenpäin ajateltuna en ole nyt ihan varma ovatko kaikki ymmärtäneet sen oikein. Olisin odottanut kisamme houkuttelevan enemmän BCD-luokan pelureita, koska B-finaalinkin palkinnot olivat mielestäni ihan kohtuulliset.

Mitäs sitten? Varmaan kilpailujuliste, jotta saamme kisaa mainostettua. Todella näyttävää julistetta suunnitellessamme peliin puututtiin Hanhivaaran liikuntakeskuksen puolelta. He lupasivat, että heidän mainostoimistonsa hoitaa sen, jos me vaan saamme tarvittavat tiedot toimitettua. (mahtoivatko haistaa, että tulos ei olisi vastannut kisan arvokkuutta...). Mainostimme kisaa Keilaajalehdessä ja facebookissa (mihin tuntuu kaikki häviävän yhtä helposti kuin sinne lataaminen). Pelko jostain tietosuojalain päivityksestä, mietitytti ja emme arvanneet käyttää, aikaisemmin kiitosta saanutta sähköpostimainostamista.

Saimme kilpailujulisteen ulos ja saman tien avattiin varausmahdollisuus. Vai mahtoiko tuokin mennä toisinpäin, eli taisimme avata varausjärjestelmän ennen kuin edes julistetta saatiin julkaistu, mutta kuitenkin. Alkuun tuntui, että sieltähän tulee mukavasti varauksia, mutta sitten se loppui yhtäkkiä kuin seinään. Alkoi pikkuhiljaa tuntua, että kesä menee mustikkametsässä niitä palkintorahoja keräillessä. Varauksia tuli kuitenkin lisää pikkuhiljaa kisan alun lähetessä.

Olosuhteen kanssa annoimme suoraan vapaat kädet Samille ja Janille (Konsteri ja Koivukangas) toiveena kuitenkin, että haastetta täytyy vähän löytyä. Ja löytyihän sitä, mutta olosuhde sai myös kiitosta lähestulkoon kaikilta pelaajilta. Siinä piti vähän miettiä kokoajan mistä ja millä pelataan. Olosuhteen haastavuudesta kertoo varmaan se että, todella harva pelaaja onnistui finaalipaikan saamaan ensimmäisellä yrittämällä.

Sitten alkoi kisa. Ensimmäiselle sunnuntaille olimme sopineet kaksi lähtöä seuraotteluita. Oli mukavaa pelailla tuttujen keilaajien kanssa pari lähtöä. Hallilla on aina mukavampaa ja parempi tunnelma kun on radat täynnä.

Olimme järjestäneet erikoislähtöjä junnuille, naisille, senioreille ja veteraaneille. Ensin junnujen erikoiserä vapun aattona keskellä päivää, ihmeteltiin, kun ei porukkaa ilmoittaudu? Lähdön alkaessa vain muutama paikalla, ei hitto tämähän on normaali koulupäivä! Taas iski oikein, hitto me ollaan fiksuja-fiilis. Onneksi sentään muutama reipas oli laskenut keilaamisen koulutusta tärkeämmäksi. Naisten lähtöön saimme kivasti porukkaa liikkeelle (erityiskiitos Salon naiskeilaajille) mutta Hanhivaaran tarjoama rentouttava jumppa lähdön jälkeen ei oikein osoittautunut kiinnostavaksi, kaikki paukut oli ilmeisesti ladattu keilaradoille. Veteraani lähdön oikeastaan pelasti Turusta saapuneet autollinen K29:n herrasmiehiä, muita ei oikeastaan paikalle muutamaa pelaajaa lukuun ottamatta tullut. Seniorilähdössä oli osanotto vielä heikompi. Ilmeisesti tällaisia lähtöjä ei kannata erikseen järjestää? Vai oliko vaan päivät väärät, tiedä häntä.

Pari viikkoa siinä sitten kisaa keilattiin. Tuo aika meni näin jälkikäteen ajateltuna vähän kuin elokuvassa Päiväni Murmelina. Kotona ilmeisesti muistutin perseeseen ammuttua karhua, tästä lienee anteeksipyyntö paikoillaan Tiinalle. Ilmeisesti kokemattomuus kilpailun järjestämisessä ja pohtiminen suoritusten riittävyydestä aiheutti vähän turhaa stressiä.

Kun alettiin lähestyä finaalipäivää, niin radat alkoivat kummasti täyttyä. Oli hienoa seurata upeaa keilaamista ja jutella keilaajien kanssa. Hallilla oli todella mukava tunnelma. Viimeisen kilpailuerän jälkeen oli finalistit selvillä. Jäljellä oli enää neljä paikkaa mitkä jaettiin desperadosarjalla. Tuokin oli aika mukavaa seurattavaa, 24 keilaajaa yritti vielä taistella neljästä jäljellä olevasta finaalipaikasta ja löytyihän noillekin paikoille pelaajat.

Olimme päättäneet grillata makkaraa ja paistaa muurikkalettuja hallin pihassa finaali viikonloppuna. Molempia meni mukavasti kaupaksi ja letut saivat erityistä kiitosta. Makkaramäärän jonka olimme varanneet, oli ”hiukan” ylimitoitettu. Pekeläisten grilleissä paistuu varmaan noita samoja makkaroita elokuun alkuun saakka.

Finaalipäivä oli todella hieno. A-finaalissa oli mukana Suomen kärkikeilaajia. Onneksi Sami Konsteri oli paikalla koko päivän ja hoiti puhehommat, niin ei tarvinnut itse olla siellä pelaajien edessä jännittämässä ja änkyttämässä ohjeita finalisteille. Tuntui että A-finaali oli hetkessä pelattu ja parhaat palkittu, tulokset löydät Peketeamin nettisivuilta, jonka linkki uutisen lopussa. B- finaali pelattiin heti perään ja se kului omalta osaltani vielä nopeammin, kun olin itse päässyt mukaan pelaamaan. Tässä kohtaa täytyy palata tuohon aiemmin kirjoittamaani asiaan. Ihmettelin ettei BCD- pelaajat oikein löytäneet meidän kisaa. Olen koko kauden heittänyt kisoja Hanhivaarassa ja muualla. Tämä taisi olla ensimmäinen kerta, kun finaalipaikka irtosi (yleensä siellä sijoilla 50-100), eli olisi tässäkin ollut monelle tuupparille finaalipaikkaa tarjolla.

Kun B-finaalin parhaat saatiin palkittua, oli takki aivan tyhjä. Moni pelaaja tuli kyselemään, että kai kisa saa jatkoa ensi vuonna. Ensimmäinen ajatus oli, että ei enää ikinä, kohteliaasti koitin vastailla, että katsotaan vähän myöhemmin. Sanoin Samille, että tämä oli viimeinen iso kisa missä minä olen mukana järjestämässä, ihmettelin mitä se oikein virnuilee.

Kirjoitan tätä juttua nyt pari päivää kisaa pureskelleena. Saatiin liikkeelle yli 180 pelaajaa se on mielestäni hieno määrä. Suuri kiitos kaikille synttäreihimme osallistuneille keilaajille, ilman teitä ei olisi ollut näin huikeaa kisaa. Onnittelut voittajille ja kaikille finalisteille. Olen tavannut paljon uusia ihmisiä nyt viimeksi kuluneen kahden viikon aikana. En voi muuta sanoa kuin, että keilaajat ovat aika mahtavaa porukkaa. Sitten haluan kiittää koko Peken joukkuetta, hienoa työtä. Sitten iso kiitos kaikille kisamme tukijoille, ilman teitä olisi vaikeaa alkaa tällaista tapahtumaa järjestämään. Vielä erikseen haluan kiittää Konsterin Samia ja Koivukankaan Jania, ilman teitä tästä ei olisi tullut mitään!

Vielä sen verran haluaisin vaivata, jos olet tähän asti jaksanut lukea. Haluaisimme palautetta kisastamme risuja, ruusuja kehitysideoita, ne voita laittaa osoitteeseen pekexopen@hanhivaara.fi

Hyvää kesää kaikille, nähdään syksyllä keilahallilla, ellei golf kentällä ennen törmätä.

Tulossivulle

 

Juha-Pekka Kuvaja


« Palaa