U.S. Openin kolmas karsintapeli keilattiin pelonsekaisin tuntein odotetulla 39 jalkaa (vajaat 12 metriä) pitkällä täysin tasaisella ratahoidolla. Ja kyllähän tuo keli maineensa veroiseksi jälleen osoittautui. Woodland Bowlin radoilla Indianapolisissa näkyi paljon tuskastuneita ilmeitä ja päiden pyörittelyä. Mutta toki hyviäkin tuloksia tehtiin.
Olosuhteen kimppuun käytiin monella eri tavalla. Selvästi yleisin oli reaktiivipallon käyttö ja pelaaminen radan keskialueelta isolla koukulla käyttäen palloa suunnilleen kymppirimalla kääntymässä. Tuon tavan valinneet, mm. EJ Tackett, Anthony Simonsen, Tomas Käyhkö jne. siirtyivät pelin mittaan yhä enemmän vasemmalle ja pari viimeistä sarjaa keilattiin taas rännin päältä palloa pitkälle heittäen. Pituusheiton voiton vei tällä kertaa Thomas Grondin, joka nakkasi loppusarjoissa palloaan metrin verran tähtäysnuolten yli metrin korkuisena. Se laskeutui kuutos- ja seiskamerkkien välimaille ja kävi kääntymässä siellä kymppirimalla ennen syöksyään taskuun. Vasemmanpuoleisella radalla heittäessään Grondin oli koko ajan viereisen radan vauhtiradalla. Oikeanpuoleisella radalla hän otti pari askelta suoraan ja koukkasi palautustelineen jälkeen melkein metrin verran vasempaan, taas lähes naapuriradalle. Vinkeän näköistä pujottelua. Toinen lähestymistapa oli uretaanipallolla reunasta suhteellisen suoraan pelaten. Tähän koulukuntaan kuuluivat monet vasenkätiset, kärjessä uretaaniruhtinas Jesper Svensson. Myös Osku Palermaa oli valinnut tämän taktiikan. Santtu Tahvanainen kokeili kultaista keskitietä, reaktiivilla, mutta kolmos- nelosmerkkien tienovilta tähdäten. Oikeaa vastausta ei tuntunut olevan, kun joka tyylillä syntyi tulosta, ja katastrofeja.
Käyhkön päivä ei alkanut hyvin. Viiteen ensimmäiseen sarjaan ei tullut yhtään parisarjaa ja jo varmalta näyttänyt jatkopaikka alkoi olla uhattuna. Sitten kuudenteen sarjaan kaikki napsahti kohdalleen. Ensin kuusi kaatoa alusta alkaen ja kymppimissin jälkeen vielä loppuun kolme lisää. Sarja 254 nosti hänet taas kuiville ja seuraavan sarjan lukema 211 käytännössä sinetöi kilpailun jatkamisen. Tomas keilasi torstaina kahdeksaan sarjaan 1556 (keskiarvo 194,5) ja koko 24 karsintaurakkaan kertyi tulosta 4939 (205,8). Sillä irtosi tuloslistalla sija 18 ja edessä on vielä vähintään toiset 24 sarjaa.
Tomas tarinoi pelinsä jälkeen:
- Olosuhde oli kyllä haastava. Itellä oli vaan samalla tosi huonoa keilaamistakin alku. Viidennessä sarjassa alkoi oikeaa ideaa löytymään ja kuudenteen saatiinkin sitten elättisarja ja loppu selviydyttiin. Viimeisessä kahdessa kelissä pelipaikka on mennyt tosi ylös ja ollut itselle tosi haastavaa, kun ei meinaa palloa saada millään menemään taskuun. Tuntunut siltä, että pitää vain yrittää olla jättämättä reikiä ja paikata mitä jää.
Tahvanaisen viimeinen blokki oli turhauttava. Alussa homma toimi ja tulostakin syntyi, mitä nyt kolmannen sarjan 169 pudotti lukemia. Neljänteen syntynyt 255 ja sen jälkeinen 207 nostivat Santun jopa kisailemaan jatkopaikasta, ainakin rahasija oli hallussa. 25.-36. sijoilla tienasi 1600 taalaa. Mutta kuudennessa sarjassa maailma romahti. Parin tyhjän myötä 172, sarja sisälsi jopa ränniavauksen, ja toivon katoaminen näkyi miehen eleissä ja otteissa. Seiskasarjan 163 vei sitten jopa tienestitkin. Viimeinenkin sarja alkoi myös huonosti, mutta pitkä loppujono nosti lukemaksi 225. Se oli kuitenkin liian vähän liian myöhään. Kahdeksan sarjan tulos oli 1596 (199,5) ja koko lukema 4820 (200,8). Sijaluvuksi jäi 41, karsintarajaan jäi matkaa 87 pistettä ja rahoihin vaivaiset 14 pistettä.
Palermaan peli jatkui haparoivana. Hän sai aikaan vain yhden kunnon sarjan, 236 ja toisen parin, 202. Kahden viimeisen sarjan putoaminen, 155 ja 167, pudottivat päivän tuloksen lukemaan 1511 (188,9) ja kokonaistuloksen pisteisiin 4567 (190,3), jolla päätyy tulosluettelossa riville 88. Ei varmasti tyydytä kokenutta kettua.
Kisan kärkeen nousi viimevuotiseen tapaan EJ Tackett, jolle U.S. Openin kelit tuntuvat sopivan. Hän keilasi päivän parhaan tuloksen, 1753 ja tuloksellaan 5226 (217,8) karkasi 138 pisteen etumatkalle ennen yllättänyttä Frank Snodgrassia, 5088. Kolmantena on toinen tuntematon suuruus, Michael Martell, 5074. Hallitseva mestari Simonsen on neljäntenä. Edellisen päivän ykkönen Thomas Larsen ei saanut hommaa toimimaan ja päivän lukema 1580 pudotti hänet viidenneksi. Jeppe Svensson keilasi hienosti seitsemän sarjaa, viimeinen 155 tiputti hänet kakkospaikalta kuudenneksi.
Karsintarajaksi muodostui 4907 (204,5), sen teki Tom Hess. Jatkosta pudonneiden joukossa ovat mm. Bill O’Neill, Tommy Jones, Jakob Butturff ja yllättävimpänä kaikista Jason Belmonte. Synkimmän syöksyn teki Australian Sam Cooley, joka putosi tuloksellaan 1396 (174,5) sijalta 21 riville 63.
24 jäljellä olevaa keilaajaa pelaavat kahden päivän aikana täyden 24 sarjan round robinin ja lauantaina iltayöstä keilataan ensimmäinen porraspeli, johon pääsevät keilaajat sijoilta 5-9. Tuosta kisasta yksi nousee viiden finalistin joukkoon, jotka kisaavat sadasta tonnista sunnuntai-iltana.
Pekka Korpi
Kuva: PBA